

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Jaana Strandman äitienpäivän merkityksestä: Perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin on panostettava enemmän
Sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Äitienpäivä on omistettu äitien ja äitiyden arvostamiselle. Päivän tarkoituksena on kiittää äitejä huolenpidosta ja työstä perheiden asian edistämisen suhteen. Päivä korostaa äitien keskeistä roolia perheissä ja yhteiskunnassa. Sana "äiti" on valittu suomen kielen kauneimmaksi sanaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin tulisi panostaa huomattavasti enemmän asenteellisesti ja myös mediassa.
Suomessa äitienpäivään liittyy tärkeitä perinteitä, kuten aamiainen sänkyyn, lasten askartelemat kortit ja lahjat sekä tietysti keskeisimpänä perheen yhteinen aika. Suomessa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänä äitienpäivän kunniamerkkejä (Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein) ansioituneille äideille, jotka ovat kasvattaneet lapsia esimerkillisesti tai edistäneet perheiden hyvinvointia.
– Maamme syntyvyys on huolestuttavasti laskenut, ja monet hedelmällisessä iässä olevat naiset eivät ole äitejä. Suomalaiset haluaisivat tällä hetkellä keskimäärin kaksi lasta, mutta se toteutuu heikosti. Vanhemmuus koetaan haasteelliseksi monesta syystä, joita ovat muiden muassa sopivan kumppanin puute, muuttuva perheellistymisen kulttuuri ja taloushuolet. Maamme ei kannusta riittävästi vanhemmuuteen; äidiksi ja isäksi. Meidän tulisi panostaa perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin huomattavasti enemmän asenteellisesti ja myös mediassa, toivoo Jaana Strandman.
Hallitus tukee äitien ja perheiden arkea
Monet naiset miettivät ammatillista uraa, äitiyden vastuuta ja roolia sekä omaa naiseuttaan. Arki muuttuu lapsen myötä, eikä tähän olla valmiita. Huolta aiheuttaa selviytyminen lapsen kanssa ja yhteiselämän puolison kanssa muuttuminen. Tämä vaatisi valmentautumista ja positiivisia kuvia lapsiperhe-elämästä sekä luottamusta vanhempana toimimiseen.
– Nykyinen hallitus tukee merkittävästi äitien ja perheiden arkea. Alle 3-vuotiaiden lapsilisää on korotettu samoin kuin monilapsisten perheiden (neljä lasta tai enemmän) lapsilisää, yksinhuoltajien lapsilisän korotusta on nostettu ja työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatettu. Arvioiden mukaan esimerkiksi kahden opettajan kaksilapsinen perhe voi pitää omia rahojaan tuhat euroa enemmän vuodessa työtulovähennyksen lapsikorotuksen johdosta.
– Lisäksi pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta on kevennetty, ruuan arvonlisäveroa laskettu ja polttoaineen hintaa kevennetty osana hallituksen toimia, Strandman luettelee.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lapsikorotus perheiden hyvinvointi perhekeskeisyys vanhemmuus työtulovähennys Jaana Strandman äitienpäivä ruuan arvonlisävero lapsilisä äitiys polttoaineiden hinta palkansaajat pieni- ja keskituloiset veronkevennykset lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

PS-kansanedustajat esittävät verohuojennuksia lapsiperheille – ”Ilman lapsia järjestelmällä ei ole tulevaisuutta”
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.

SDP haluaa leikata lapsiperheiltä – ministeri Tavio tyrmää esityksen kotihoidontuen rajaamisesta
Viikon suosituimmat

Purra: Surkeaa, Iltalehti, uskomattoman surkeaa
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.

Jäikö Iltalehdessä vapunvietto päälle? Toimitus häröili lehden kanteen jättiotsikon tulevasta eläkeleikkauksesta, vaikka eläkkeitä nimenomaan ei leikata – lehti pahoittelee Äpy-levelin koheltamistaan

Päivän pointti: Oikeuskanslerin ratkaisu ministeri Mari Rantasesta ei miellyttänyt Ylen toimitusta – kutsui kommunistitaustaisen professorin haukkumaan lopputulosta

Eikö tulos miellytä? – Suomalainen valtamedia vaikenee edelleen Britannian vaalituloksesta
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.

Maahanmuuton kustannukset ovat massiivisia – kansanedustaja Strandman: Suomessa maahanmuuton hintalappu on arviolta 10,5 miljardia euroa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.

Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen Reformipuolue murskavoittoon Britannian paikallisvaaleissa – pääministeri Keir Starmer nöytyy, sanoo ymmärtävänsä äänestäjien raivon perinteisiä puolueita kohtaan
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.

Lehtinen iloitsee: Turvapaikanhakijoiden uusintahakemuksilla venkoilu loppuu ja maasta karkottaminen nopeutuu
Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta äänin 103-53. Esityksen myötä turvapaikanhakijoiden tekemät uusintahakemukset vähentyvät merkittävästi eikä niiden avulla voi enää estää maasta poistamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtisen mielestä vanha laki on ollut hyvin ongelmallinen.

Maahanmuutto kasvattaa Vantaan väkilukua, mutta heikentää julkista taloutta: Verotulojen suunta kääntyi laskuun
Ulkomaalaistaustainen väestönkasvu ei tue kunnallista verotulojen kehitystä, vaan päinvastoin heikentää kuntataloutta. Ajatuspaja Suomen Perustan aiemmissa tutkimuksissa osoitettu ilmiö maahanmuuton negatiivisista talousvaikutuksista konkretisoituu nyt Vantaalla, jonka tuloverotuotot ovat kääntyneet laskuun, vaikka kaupungin väestömäärä kasvaa.

Purra: Keskusta levittää valhetta – hallitus ei ole kolminkertaistamassa tai edes korottamassa kiinteistöveron tuottoa

Mira Nieminen: Naudanliha loppuu – joko nyt ymmärretään alkutuotannon arvo?
Naudan jauheliha on loppu kaupasta. Ihmiset huolestuvat vasta silloin, kun lihatiskiltä ei enää löydy sitä, mitä on totuttu ostamaan, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen.