

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Jaana Strandman äitienpäivän merkityksestä: Perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin on panostettava enemmän
Sunnuntaina vietetään äitienpäivää. Äitienpäivä on omistettu äitien ja äitiyden arvostamiselle. Päivän tarkoituksena on kiittää äitejä huolenpidosta ja työstä perheiden asian edistämisen suhteen. Päivä korostaa äitien keskeistä roolia perheissä ja yhteiskunnassa. Sana "äiti" on valittu suomen kielen kauneimmaksi sanaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin tulisi panostaa huomattavasti enemmän asenteellisesti ja myös mediassa.
Suomessa äitienpäivään liittyy tärkeitä perinteitä, kuten aamiainen sänkyyn, lasten askartelemat kortit ja lahjat sekä tietysti keskeisimpänä perheen yhteinen aika. Suomessa tasavallan presidentti myöntää äitienpäivänä äitienpäivän kunniamerkkejä (Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitali kultaristein) ansioituneille äideille, jotka ovat kasvattaneet lapsia esimerkillisesti tai edistäneet perheiden hyvinvointia.
– Maamme syntyvyys on huolestuttavasti laskenut, ja monet hedelmällisessä iässä olevat naiset eivät ole äitejä. Suomalaiset haluaisivat tällä hetkellä keskimäärin kaksi lasta, mutta se toteutuu heikosti. Vanhemmuus koetaan haasteelliseksi monesta syystä, joita ovat muiden muassa sopivan kumppanin puute, muuttuva perheellistymisen kulttuuri ja taloushuolet. Maamme ei kannusta riittävästi vanhemmuuteen; äidiksi ja isäksi. Meidän tulisi panostaa perhekeskeisyyteen ja äitiyden rooliin huomattavasti enemmän asenteellisesti ja myös mediassa, toivoo Jaana Strandman.
Hallitus tukee äitien ja perheiden arkea
Monet naiset miettivät ammatillista uraa, äitiyden vastuuta ja roolia sekä omaa naiseuttaan. Arki muuttuu lapsen myötä, eikä tähän olla valmiita. Huolta aiheuttaa selviytyminen lapsen kanssa ja yhteiselämän puolison kanssa muuttuminen. Tämä vaatisi valmentautumista ja positiivisia kuvia lapsiperhe-elämästä sekä luottamusta vanhempana toimimiseen.
– Nykyinen hallitus tukee merkittävästi äitien ja perheiden arkea. Alle 3-vuotiaiden lapsilisää on korotettu samoin kuin monilapsisten perheiden (neljä lasta tai enemmän) lapsilisää, yksinhuoltajien lapsilisän korotusta on nostettu ja työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatettu. Arvioiden mukaan esimerkiksi kahden opettajan kaksilapsinen perhe voi pitää omia rahojaan tuhat euroa enemmän vuodessa työtulovähennyksen lapsikorotuksen johdosta.
– Lisäksi pieni- ja keskituloisten palkansaajien verotusta on kevennetty, ruuan arvonlisäveroa laskettu ja polttoaineen hintaa kevennetty osana hallituksen toimia, Strandman luettelee.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lapsikorotus perheiden hyvinvointi perhekeskeisyys vanhemmuus työtulovähennys Jaana Strandman äitienpäivä ruuan arvonlisävero lapsilisä äitiys polttoaineiden hinta palkansaajat pieni- ja keskituloiset veronkevennykset lapsiperheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Työssäkäyville lapsiperheille uusi verohelpotus
Perussuomalaisten ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ja kansanedustaja Ville Vähämäki kehuvat hallituksen päätöstä keventää ensi vuodelle työssäkäyvien lapsiperheiden verotusta.

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille
Lapsiperheisiin liittyvistä asioista viestitään ja puhutaan usein varsin ongelmalähtöisesti. Siksikin hallituksen kehysriihen monien päätösten joukosta kannattaa nostaa esiin sieltä saatu merkittävä tuki maamme lapsiperheille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu.

PS-kansanedustajat esittävät verohuojennuksia lapsiperheille – ”Ilman lapsia järjestelmällä ei ole tulevaisuutta”
Perussuomalaisten kansanedustajan Onni Rostilan mukaan verotuksen painopistettä olisi aiheellista muuttaa lapsiperheiden hyväksi. Rostila esittää esimerkiksi säätiöiden ja yleishyödyllisten yhdistysten nauttimien veroetujen kohdentamista lapsiperheille.

SDP haluaa leikata lapsiperheiltä – ministeri Tavio tyrmää esityksen kotihoidontuen rajaamisesta
Viikon suosituimmat

Mitta on täysi: Massamuuton vastaiset mielenosoitukset levinneet koko Britanniaan
Viime viikkoina laittomien maahanmuuttajien asuttamien hotellien ympärille on kerääntynyt mielenosoittajia muun muassa Eppingissä, Norwichissä sekä Lontoossa. Mielenosoittajat vastustavat brittihallituksen ratkaisua sijoittaa turvapaikanhakijoita muun asutuksen keskelle. Mitta on monella nyt täysi.

Arno Kotro kertoo, miten pedagoginen muoti-idiotismi kouluissa romutti erään nuoren koululaisen oppimiskokemukset
Kirjailija-opettaja Arno Kotro bloggaa suomalaisen peruskoulun alennustilasta. Esimerkkitapauksena hän nostaa esille alakoulun, jonka rehtori kymmenen vuotta sitten nielaisi pureksimatta tuolloin muotiin tulleet pedagogiset päähänpistot ja villitykset. - Edistyksen ja uuden pedagogiikan hengessä piti päästä eroon menneen maailman rasitteista, kuten arvosanoista, pulpeteista, kokeista, perinteisistä luokkahuoneista, kirjoista, todistuksista, Kotro kirjoittaa, ja kertoo samalla nuoresta ylioppilaasta, jonka opintielle koulukokeilu aikanaan jätti tiedollisia katvealueita.

Purra: Kotouttamisteollisuus on valtavaksi kasvanut haara sosiaalivaltiossa – ”Jos maahanmuutto laajasti toimisi, sellaista ei tarvittaisi lainkaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purran tuoreessa budjettiesityksessä esitetään kotoutumiskorvausten leikkauksia osana taloussäästöjä. Purra muistuttaa kotouttamisesta kertyvän jo nyt valtavat summat veronmaksajan maksettavaksi.

BBC: Hamas maksaa palkkoja yhä 30 000 ”virkamiehelle” – varastettua ruoka-apua annetaan vain terroristien tukijoille
Ennen sotaa Hamas hamstrasi tunneliverkostoihinsa noin 600 miljoonaa euroa käteistä. Rahat ovat peräisin gazalaisilta kerätyistä tullimaksuista ja veroista sekä Iranin islamistihallinnolta, Qatarilta ja egyptiläiseltä Muslimiveljeskunnalta.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Hallinto-oikeus päätti: Vastaanottokeskus ei saa jatkaa Miilukorvessa
Helsingin Hallinto-oikeus piti voimassa Espoon ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen, jolla vastaanottokeskustoiminta vaadittiin lakkautettavaksi.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.

Tyytymättömyys opetushallitukseen kasvaa – jo osa alan ammattilaisistakin näyttää vihreää valoa organisaation lakkauttamiselle
Valtiovarainministeriön ehdotus Opetushallituksen lakkauttamisesta on kansan keskuudessakin nähty aiheellisena säästötoimena hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehostamiseksi. Samalla Opetushallitus on kansalaiskeskusteluissa tunnistettu politisoituneena instituutiona, joka on vähitellen ajautunut kauas alkuperäisistä tavoitteistaan. Seurauksena on muun muassa oppimistuloksien heikkeneminen.