Saksan kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja on puolueen puoluesihteerinä toiminut Annegret Kramp-Karrenbauer. Hän voitti täpärästi kilpakumppani Friedrich Merzin luvuin 517-482. Ensimmäisessä vaalissa putosi Jens Spahn. Kramp-Karrenbauer on nyt vahva ehdokas uudeksi liittokansleriksi – ja Euroopan voimakkaimmaksi politiikoksi seuraavien liittopäivävaalien jälkeen, jos CDU pysyy vaaleissa suosituimpana puolueena.
Kramp-Karrenbauerin ja liittokansleri Angela Merkelin välit ovat hyvät. Merkel pyysi Kramp-Karrenbaueria puoluesihteeriksi vuoden alkupuolella. Merzin ja Merkelin välit ovat puolestaan viileät. Merkel saanee nyt jatkaa liittokanslerina toimikautensa loppuun.
Kramp-Karrenbauerin talouspolitiikka nojaa hieman vasemmalle. Hän esimerkiksi kannattaa minimipalkkaa, mikä on ollut sosiaalidemokraattien ohjelmassa tärkeänä kohtana. Hän kannattaa myös ydinvoimasta luopumisesta, rikkaiden korkeampaa verotusta ja naiskiintiöitä yhtiöiden hallituksissa.
CDU:n veteraanipolitiikko Elmar Brok kommentoikin, että Merzin valinta ei olisi ollut puolueelle paras mahdollinen. Merz kampanjoi selkeästi konservatiivisempana ehdokkaana. Merz lupasi tuoda takaisin vaihtoehtopuoluelle menetettyjä äänestäjiä. Brok kertoi, että CDU menettää enemmän ääniä vihreille kuin vaihtoehtopuolueelle.
Kramp-Karrenbauerin merkittävin ulkopoliittinen ero Merkeliin on hänen jyrkempi suhtautuminen Venäjään. Hän on myös kriittinen siirtolaispolitiikassa, joskin hän puoltaa Merkelin päätöstä avata Saksan rajat turvapaikanhakijoille. Hänen mielestään tulijoiden tulee integroitua paremmin saksalaiseen yhteiskuntaan, ja rikoksiin syyllistyneet tulee karkottaa Euroopasta lopullisesti.
Sosiaalipolitiikassa Kramp-Karrenbauer on konservatiivinen. Hän ei esimerkiksi kannata saman sukupuolen avioliittoja.
Kramp-Karrenbauer ei ilahdu jos häntä tituleerataan ”mini-Merkeliksi”. Kansainvälinen media lyhentää hänen verrattain pitkän nimensä yksinkertaisesti AKK:ksi.
Hänen valintansa CDU:n johtoon tietää samalla sitä, että puolueen ei odoteta uudistuvan radikaalisti. CDU:n ja SPD:n yhteishallitus ei ole siten välittömässä vaarassa.
CDU-delegaattien täpärä äänestys tietää Kramp-Karrenbauerille myös murheita. Saksalaislehti Spiegelin mukaan äänestyvuoto vaihtoehtopuolueen suuntaan on saatava kääntymään takaisin tai puolue voi ajautua vaikeuksiin – ja olla vaarassa jopa hajota kahtia.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomen Uutiset teki faktantarkistuksen Ilta-Sanomien käyttämän faktantarkistajan poliittisista kytköksistä. Tarkistuksessa selvisi, että Keskisarjan puheita arvioivalla faktantarkistajalla on taustaa ja kytköksiä vihreisiin.
Eilisessä A-studiossa Yle oli etukäteen tavoitellut asetelmaa, jossa maahanmuuton haittoja ja kustannuksia veronmaksajalle hämärretään tunnepuheella ja pöyristelyllä. Tällä kertaa Yle ei täysin onnistunut.
Minneapolisissa tapahtui kouluammuskelu, jossa hyökkääjä tappoi kaksi lasta ja haavoitti lähes kahtakymmentä. Suomen valtamedia jätti järjestelmällisesti kertomatta, että ampuja oli Trumpia ja juutalaisia vihaava "transnainen".
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja palaa vielä tämän viikon mediakohuun toteamalla, että hän hyvin ymmärtää, miltä Jussi Halla-ahosta aikoinaan tuntui selittää sata kertaa sama asia samoille ihmisille, jotka eivät ymmärrä tai eivät tahdo ymmärtää varsin selkeitä seikkoja.
Yhdysvalloissa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa. Tämä on pitkälti Trumpin ansiota, koska hän on presidenttikautensa alusta asti pyrkinyt kitkemään woke-hullutuksia ja "positiivista erityiskohtelua" pois valtionhallinnosta ja yliopistoista. Suomessa tiedostavat poliitikot ja toimittajat jaksavat vielä pöyristyä "vääristä" sanoista.
Budjettiriihessä käsitellään muun muassa leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin. Järjestöt tietenkin vastustavat kaikkia leikkauksia saamiinsa julkisiin rahoihin. Monet järjestöt ovat palkanneet veronmaksajien rahoilla kovapalkkaisia lobbareita, jotka pyrkivät vaikuttamaan poliitikkoihin, jotta järjestöt saisivat lisää rahaa.
Vates-säätiö on yksi monista julkisilla varoilla rahoitettavista yhteisöistä, joiden missiona on edistää vammaisten pääsyä työelämään. Konkreettisia tuloksia, kuten lukuja työllistyneiden vammaisten määristä, ei kuitenkaan Vatesin vuosikertomuksesta löydy.
