
Jäsenäänestys ratkaisee, osallistuvatko Saksan sosiaalidemokraatit seuraavaan hallitukseen
Saksaan on lopultakin muodostumassa uusi hallitus, mutta yksi suuri kanto on vielä kaskessa. Hallitusohjelma ja hallitukseen meno sosiaalidemokraattien (SPD) osalta ratkeaa jäsenäänestyksessä 4.3.2018.
SPD:ssä on 464 000 jäsentä. Joskus aiemmin oli lähes 800 000. Uusia jäseniä on tullut muutamassa viikossa 25 000, heitä on haalittu äänestämään hallitukseen menoa vastaan. Äänestys tehdään postitse. Äänestyksen järjestäminen maksaa yli miljoona euroa ja vie 2 viikkoa aikaa (20.2 – 4.3). Alunperin äänestystä oltiin toteuttamassa online-muodossa, mutta puolueen johto muutti sen postin kautta tehtäväksi. Tällä yritetään estää liiallista jäsenten taivuttelua hallitukseen menoa vastaan.
Hallitusohjelma on valtavan pitkä – 177 sivuinen dokumentti. Toivottavasti tehdään tiivistetty versio. Loppusuoralla oli kolme kiistakysymystä:
1. SPD halusi kieltää kokonaan lyhyen ajan työsuhteet. Kompromissi oli, että pienet, alle 250 henkilön yritykset saavat rekrytoida vain 5 henkilöä tällaisilla sopimuksilla. Yli 250 henkilön yrityksillä lyhyen ajan sopimuksilla voi olla enintään 2 prosenttia henkilöstöstä. SPD tavallaan voitti tämän kiistan.
2. SPD vaati julkisen ja yksityisen terveydenhuollon asemien samankaltaistamista (pariteetti). Kompromissina oli, että nimitettiin työryhmä arvioimaan asiaa. SPD ei ainakaan vielä voittanut. Yksityisellä puolella hoitoon pääsee paljon nopeammin kuin julkisella puolella ja lääkärien palkat ovat julkisella puolella paljon alhaisemmat. Juuri näitä eroja SPD haluaisi kaventaa.
3. SPD vaati pakolaisten perheenyhdistämisiin helpotusta. CDU/CSU torjuivat nämä (ks. jäljempänä).
Muutamia poimintoja hallitusohjelmasta:
– Lapsilisiä korotetaan
– Pieni- ja keskituloisille verohelpotuksia, suurituloisille ei lisäveroa
– Eläkkeiden korotus, ainakin osalle
– Investointeja lisätään infrastruktuuriin
– Pakolaisille vuosittainen yläraja 180 000-220 000, josta voi olla kuukausittain enintään 1000 perheenyhdistämisiä
– Puolustusbudjettin kasvattaminen muutamalla prosentilla
– EU-politiikka ”A new departure for Europe” on luvun otsake. Lisätään yhteistyötä maahanmuutossa ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikassa. Euroopan parlamentin valtaa lisätään. EVM muutetaan Euroopan valuuttarahastoksi (EMF).
Hallitusohjelma on EU:n ja EMU:n kehittämisessä hyvin yleisellä tasolla. Puhutaan vakaudesta ja solidarisuudesta, mutta ei mitään konkreettisuutta pankkiunionista tai suhdannerahastosta ym. Tämä kertoo suurista näkemyseroista CDU:n ja SPD:n välillä.
Hallituksen kokoonpanosta:
1. Angela Merkel liittokansleriksi.
2. Martin Schulzia kaavailtiin ulkoministeriksi, mutta hän joutui vetäytymään nöyryytettynä.
3. Hamburgin pormestari Olaf Scholz valtiovarainministeri. Scholz on ollut kovan kritiikin kohteena heinäkuun Hamburgin G20-kokouksen mellakoiden takia. Saattaa olla SPD:n uusi pj.
4. CSU:n johtaja Horst Seehofer sisäministeri. Haluaa laittaa pakolaisten tulon kuriin, jotta AfD:n kannatus ei enää nousisi.
5. Nyt tilapäisenä valtiovarainministerinä toimiva Peter Altmeier talousministeriksi. Hän on ollut Merkelin suuri tukija (kabinettipäällikkö)
6. SPD:lle oikeusministeriö ja perheasioiden hoito.
7. CDU/CSU:lle koulutus-, terveys- ja puolustusministeriöt.
Erikoista on se, että hallituksen toiminnasta ja aikaansaannoksista tehdään hallituskauden puolivälissä arvio. Tällaista ei ole ennen ollut. Jotkut veikkaavat, että Merkel saattaa silloin jättää CDU:n puheenjohtajan tehtävän. Uusi puheenjohtaja saisi silloin aikaa valmistautua seuraaviin vaaleihin.
SUOMEN UUTISET
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksan suurpuolueet kenttien puristuksessa – Schulz perui ulkoministerihaaveensa

Saksassa hallitusohjelmasta sopu – SPD:lle merkittäviä myönnytyksiä myös Euroopan politiikassa
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













