Jätevesiasetus kuohutti yhä eduskuntaa

Eduskunnalla oli torstaina niukasti asioita käsiteltävinä, mutta keskustelusta tuli silti pitkä. Edustajien tunteita siivitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jari Lindströmin lakialoite, joka kumoaisi hallituksen vuonna 2011 säätämän jätevesiasetuksen.

Vuonna 2011 Matti Vanhasen (kesk.) toinen hallitus hyväksyi silloisen ympäristöministeri Paula Lehtomäen (kesk.) johdolla maahamme uuden jätevesiasetuksen. Se pyrki vähentämään haja-asutusalueiden talousjätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Laki koski kiinteistöjä, joita ei ole liitetty yleiseen viemäriverkostoon.

Lindström painotti jätevesiasetuksen tuomia kohtuuttomia, jopa kymmenien tuhansien kustannuksia, jotka olivat jopa suorastaan turhia saavutettuun ympäristöhyötyyn verrattuna.

Jo selvitysmies moitti jätevesiasetusta

– Tähän kohtuuttomuuteen perussuomalaisten lisäksi oli kiinnittänyt aikoinaan huomiota myös ympäristöministeriön asettama selvitysmies Lauri Tarasti. Hän oli muutoinkin yleisesti todennut jo tekemänsä selvityksen aikoihin, että jätevesiasetus ei ole riittävän selkeä. Tätä kuitenkaan keskustapuolueen johtama hallitus ei ottanut tuolloin riittävästi huomioon, Lindström moitti.

Hän muistutti myös, että laitteiden kalleuden lisäksi niitä oli lähes mahdoton pitää käyttökunnossa, koska niiden kapasiteetti oli liian pieni. Myös neuvontaa oli saatavissa liian vähän.

– Ongelmaksi on myös muodostunut se, että jotkut ihmiset on pakotettu siirtymään toimivista jätevesijärjestelmistänsä huolimatta vesiosuuskuntiin tai kunnan viemäriverkkojärjestelmään. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kokee tämän suurena vääryytenä kansalaisia kohtaan, Lindström painotti.

– Edellä olevan perusteella katsomme, että jätevesiasetus tulee kumota, Lindström totesi.

Lehtomäki puolusti aikaansaannostaan

Keskustan entinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki puolusti aikaansaannoksiaan sanomalla, että laki haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä tuli käsittelyyn jo vuonna 2003 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin (r.) aikana ja hän jatkoi siltä pohjalta.

Vuonna 2011 tullut asetus päinvastoin pyrki lieventämään alkuperäisen lain kohtuuttomuuksia. Ikääntyneet vapautettiin investoinneista, eikä tullut enää velvoitetta tietynlaiseen puhdistustekniikkaan, vaan tiettyyn puhdistuksen tasoon.

Kokoomuksen Timo Heinonen muistutti myös säädettävänä olevasta määräyksestä, jonka mukaan kiinteistöiltä poistuu pakko liittyä vesiosuuskuntaan tai kunnan viemäriverkostoon, jos niillä on ennestään toimiva järjestelmä.

– Sakokaivo on usein yhä paras, Heinonen sanoi.

Lindström kiitti Lehtomäkeä ja hallitusta, että virheitä sentään pyritään korjaamaan, mutta perussuomalaisten Ari Jalonen huomautti lievennysten syyksi sen, että puhdistamot eivät läpäisseet vanhoja tiukkoja päästörajoja.

– Valmistajat päästettiin sieltä niin kuin pälkähästä, ettei tarvitse korvauksia tehdä. Tämä lienee siellä se oikea todellinen syy eikä kansalaisen ajatteleminen, Jalonen huomautti.

Yrittäjät vuolivat mummoilta kultaa

Useat edustajat monesta puolueesta mainitsivat, että myös yrittäjät pääsivät vuolemaan rahaa myymällä kalliita laitteita, joista monet eivät jälkeen päin toimineet toivotulla tavalla.

Perussuomalaisten Reijo Tossavainen totesi, että tarkoitus oli varmaankin hyvä, mutta ekologista omaatuntoa lievitettiin enemmän kuin vesistöjen saastumista.

– Mummo tuottaa fosforia noin kilon vuodessa. Kukkien lannoitus tuottaa useita kiloja fosforia – puhumattakaan peltojen tuhansien kilojen lannoituksesta. On kohtuutonta, jos mummo velvoitetaan ostamaan kymppitonnilla toimimattoman laitteen, Tossavainen moitti.

– Jätevesiasetus oli siis epäonnistunut jo alkaessaan. Nyt on säädetty poikkeus, jonka mukaan laitteita ei tarvitse muuttaa, riittää kun entiset pitää kunnossa.

Tossavaisen mukaan jokin tässä mättää. Ihmiset pakotettiin muuttamaan toimivat järjestelmät toimimattomiin kalliisiin laitteisiin. Ihmiset peloteltiin ja pakotettiin tähän.

– Joko ministeri oli taitamaton tai asialla olivat osaavat lobbarit, Tossavainen tulkitsi.

Mitä jos työtön saa töitä?

Perussuomalaisten Martti Mölsä muistutti vuoden 2011 säädösten puutteista. Investoinneista vapautettiin 68-vuotiaat kiinteistönomistajat, jotka asuvat taloissaan vakituisesti.

– Kunnan viranomainen voi kuitenkin määrätä investoinnit, jos hän katsoo, että rakennuksesta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaara. Poikkeuksia ovat myös pitkäaikainen sairaus tai työttömyys. Erittelemättä on kuitenkin, mitkä sairaudet vapauttavat velvollisuudesta. Entä mitä tapahtuu, jos työtön saa työtä? Mölsä huomautti.

Vasemmistoliiton tuore oppositioedustaja Jari Myllykoski kannatti Lindströmin esitystä lämpimästi.

– Kannattaa tunnustaa, että jätevesiä koskeva laki säädettiin aikoinaan sen aikaisin puutteellissin tiedoin ja tekniikka on kehittynyt. Jos olemme tehneet vääriä päätöksiä, joista aiheutuu kymmenien tuhansien kustannuksia, pitää uskaltaa katsoa, että emme jatka samaa hulluutta siksi, että olemme vaatineet ylimitoitettuja investointeja jo aiemmin. Mieluummin korvataan jo aiheutettuja kustannuksia, Myllykoski ehdotti.