Eduskunta keskusteli torstaina työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioesityksestä. Hallinonalan muiden tulojen odotetaan lähes tuplaantuvan edellisvuodesta. Nousu selittyy pääasiassa päästökaupan laajentamisesta ja hintojen noususta. PS-kansanedustaja Vilhelm Junnilan mielestä kyseessä on teollisuudelta perittävästä verosta eikä varsinaisesta ilmastotoimesta.

– Tämä on todellisuudessa teollisuudelta perittävä veroluonteinen taksa, joka monessa muussa valtiossa palautetaan osittain takaisin yrityksille. Voihan sitä kutsua monella nimellä, vaikka ilmastotoimeksi, mutta se joka tapauksessa rasittaa energiaintensiivistä teollisuutta, Junnila toteaa.

Yksitoista EU-maata maksaa kompensaatiotukea omalle teollisuudelleen, mutta Sanna Marinin hallitus on lakkauttamassa kompensaatiotuen ja korvaamassa sen uudella sähköistämistuella.

– Sähköistämistuki on kuitenkin jäämässä merkittävästi pienemmäksi kuin mitä yritykset maksavat päästöoikeuksista, Junnila totesi täysistunnossa.

Hallitus ottaa käyttöön energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuen, jonka katsotaan kannustavan tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon. Sähköistämistuen tuki-intensiteetiksi on linjattu 25 % ja katoksi 150 miljoonaa euroa. Investointien osuus sähköistämistuesta on 50 %.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vastasi Junnilalle olevansa tyytyväinen, että hallitus sai edes sovittua sähköistämistuesta.

– Käytännössä tuki on 87 miljoonaa euroa, joka on merkittävästi päästöoikeuksien hintaa alhaisempi. Tuen enimmäismäärä on rajattu, tuki-intensiteetti on matala ja tuen ehdot tiukat. Kyllä tätä voi pitää teollisuuden kannalta selvästi aiempaa kompensaatiotukea huonompana vaihtoehtona. Tässä pitäisi ajatella suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen etua, Junnila muistutti.

SUOMEN UUTISET