

LEHTIKUVA
Jussi Niinistö: Puolustus kuntoon tai heräämme kasakan nauruun
Omasta puolustuksesta täytyy pitää huolta tai muuten heräämme kasakan nauruun. Näin luonnehti tilannettamme puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö eduskunnan Venäjä-keskustelussa.
– Tai kuten tasavallan presidenttikin on todennut: ”Kasakka ottaa sen mikä on huonosti kiinni”, Niinistö jatkoi.
Niinistö pahoitteli tutkimustenkin osoittavan, että turvattomuuden tunne on Suomessakin lisääntynyt: kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että Venäjän kehitys aiheuttaa huolta. Yli puolet haluaisi korottaa puolustusmäärärahoja.
– Tämä on oikea johtopäätös: meidän ei pidä pelästyä, vaan terästäytyä, Niinistö korosti.
Eurooppa ei ole enää rauhan tyyssija
Ukrainan kriisin myötä Suomessa on herätty siihen, ettei Eurooppa ole automaattisesti enää rauhan tyyssija. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin.
– Vaikka maahamme ei kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa, muutoksiin on varauduttava.
– Tällä vaalikaudella suunta on ollut harmillisesti päinvastainen: ennestäänkin niukasta puolustusbudjetista leikattiin kymmenys pois. Lisäksi puolustuskykyä rapautettiin liittymällä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Perussuomalaiset tekee työtä sen puolesta, että tulevalla vaalikaudella suunta kääntyy, Niinistö vakuutti.
Pakotteisiin on ollut pakko mennä
Niinistö sanoi EU:n pakotteiden koskevan kipeästi Suomea ja Baltian maita. Pakotteista on keskusteltu Suomessakin.
– Kun talous yskii tarpeeksi jo muutenkin, eivät pakotteet missään nimessä olleet Suomen kannalta toivottavia. Päinvastoin. – Mutta hyväksymmekö me Venäjän toimet Krimillä ja muualla Ukrainassa? Jos ja kun vastaamme kieltävästi, silloin on pohdittava, miten tilanteeseen reagoidaan. Pakotteet eivät ole millään tavoin tavoiteltuja, mutta tässä tilanteessa niihin on ollut pakko mennä, Niinistö linjasi.
Suomi pitää keskusteluyhteyden auki
Suomi on koettanut kohtuullistaa pakotteita, koska niillä on negatiivisia vaikutuksia.
– Se on hinta, jonka joudumme maksamaan siitä, että puolustamme arvojamme, kuten jokaisen itsenäisen valtion oikeutta alueelliseen koskemattomuuteen.
– Suomi pitää kuitenkin keskusteluyhteyden auki ja auttaa ratkaisuyritysten löytymisessä. Perussuomalaiset antavat myös tukensa tasavallan presidentin linjalle, Niinistö sanoi.
VELI-PEKKA LESKELÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Lindström: Jääkö Suomi norsujen jalkoihin?

Venäjällä suuri rantatontti Upinniemen varuskunnan välittömässä läheisyydessä

Jussi Niinistö: Jalkaväkimiinat takaisin, vai mitä sanoo keskusta?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.