Omasta puolustuksesta täytyy pitää huolta tai muuten heräämme kasakan nauruun. Näin luonnehti tilannettamme puolustusvaliokunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö eduskunnan Venäjä-keskustelussa.

– Tai kuten tasavallan presidenttikin on todennut: ”Kasakka ottaa sen mikä on huonosti kiinni”, Niinistö jatkoi.

Niinistö pahoitteli tutkimustenkin osoittavan, että turvattomuuden tunne on Suomessakin lisääntynyt: kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että Venäjän kehitys aiheuttaa huolta. Yli puolet haluaisi korottaa puolustusmäärärahoja.

– Tämä on oikea johtopäätös: meidän ei pidä pelästyä, vaan terästäytyä, Niinistö korosti.

Eurooppa ei ole enää rauhan tyyssija

Ukrainan kriisin myötä Suomessa on herätty siihen, ettei Eurooppa ole automaattisesti enää rauhan tyyssija. Tilanteet voivat muuttua nopeastikin.

– Vaikka maahamme ei kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa, muutoksiin on varauduttava.

– Tällä vaalikaudella suunta on ollut harmillisesti päinvastainen: ennestäänkin niukasta puolustusbudjetista leikattiin kymmenys pois. Lisäksi puolustuskykyä rapautettiin liittymällä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Perussuomalaiset tekee työtä sen puolesta, että tulevalla vaalikaudella suunta kääntyy, Niinistö vakuutti.

Pakotteisiin on ollut pakko mennä

Niinistö sanoi EU:n pakotteiden koskevan kipeästi Suomea ja Baltian maita. Pakotteista on keskusteltu Suomessakin.

– Kun talous yskii tarpeeksi jo muutenkin, eivät pakotteet missään nimessä olleet Suomen kannalta toivottavia. Päinvastoin. – Mutta hyväksymmekö me Venäjän toimet Krimillä ja muualla Ukrainassa? Jos ja kun vastaamme kieltävästi, silloin on pohdittava, miten tilanteeseen reagoidaan. Pakotteet eivät ole millään tavoin tavoiteltuja, mutta tässä tilanteessa niihin on ollut pakko mennä, Niinistö linjasi.

Suomi pitää keskusteluyhteyden auki

Suomi on koettanut kohtuullistaa pakotteita, koska niillä on negatiivisia vaikutuksia.

– Se on hinta, jonka joudumme maksamaan siitä, että puolustamme arvojamme, kuten jokaisen itsenäisen valtion oikeutta alueelliseen koskemattomuuteen.

– Suomi pitää kuitenkin keskusteluyhteyden auki ja auttaa ratkaisuyritysten löytymisessä. Perussuomalaiset antavat myös tukensa tasavallan presidentin linjalle, Niinistö sanoi.

VELI-PEKKA LESKELÄ