Itäinen naapurimaamme on vuosikymmenien ajan hallinnut laajaa ranta-aluetta Suomenlahdella. Ihmetystä herättää erityisesti Venäjän suuri rantatontti Upinniemen varuskunnan välittömässä läheisyydessä.
Venäjän federaatio omistaa arvokkaan rantatontin Kirkkonummen Porkkalassa. Itäisen naapurimaan hallinnoimaan kiinteistöön kuuluu noin 17 hehtaaria maata sekä Suomenlahdelle avautuva, noin kolmen hehtaarin vesialue.
Kuvassa Venäjän kohua herättänyt rantatontti Kirkkonummen Porkkalassa.
Laaja maa-alue on enimmäkseen metsittynyttä. Rantaviivan läheisyydessä on kolme matalaa rakennusta. Kauempana rannasta on suurehko, pitkä tiilitalo, jota on vaikea havaita koska talo on katseilta suojassa korkeiden puiden takana. Rakennukset ovat Venäjän suurlähetystön käytössä. Tonttinaapurien maista Venäjän alue on rajattu metalliverkkoaidalla. Tontille on kulkuyhteys kapean metsätien kautta.
Rantatontti siirtyi vaihtokaupassa 1970-luvulla
Venäjän omistusoikeus maa-alueeseen sai alkunsa jo yli 40 vuotta sitten. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietorekisterin mukaan tontti päätyi vaihtokaupassa silloiselle Neuvostoliitolle joulukuussa 1973. Vaihdon toisena osapuolena oli Keskus-Sato, eli nykyisen asuntosijoitusyhtiö Saton edeltäjä.
1970-luvulla allekirjoitetussa vaihtokirjassa sovittiin, että Neuvostoliiton edustusto luovuttaa Keskus-Saton omistukseen kaksi Kauniaisissa sijaitsevaa maa-aluetta, ja vastineeksi Keskus-Sato luovuttaa Neuvostoliiton edustustolle rantatontin Kirkkonummelta. Vaihtokaupassa ei siis liikkunut rahaa. Vaihtokirjan mukaan luovutuksiin ei myöskään sisältynyt mitään irtainta omaisuutta.
Ulkoministeriö allekirjoitti todistuksen Venäjän omistusoikeudesta
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomen ulkoministeriö allekirjoitti vuonna 1992 maa-aluetta koskevan todistuksen. Asiakirjassa Suomen hallitus tunnusti Venäjän federaation Neuvostoliiton jatkajavaltioksi siitä johtuvine oikeuksineen. Tämän mukaisesti maa-alue Porkkalassa siirtyi Venäjälle. Venäjän virallinen omistusoikeus, eli lainhuuto on kuitenkin kirjattu Maanmittauslaitoksen lainhuutorekisteriin vasta vuonna 1997.
Venäjän hallinnoimalle rantatontille on rakennettu sauna ja lomarakennus vuonna 1973. Vasta 1980-luvun lopussa sinne valmistui myös päärakennus, jolle rakennuslupa haettiin 1986. Muuta rakennustoimintaa tontilla ei sittemmin ole ollut.
Lähialueella on merivoimien tukikohta
Venäjän hallinnoima rantatontti on Suomenlahden kapeimmalla kohdalla, sillä Porkkalasta on meriteitse matkaa Viroon vain alle 50 kilometriä. Tontin sijainti on muutenkin keskeinen ja merkittävä. Lähialueella, vain muutaman kilometrin päässä on Upinniemen varuskunta, joka on Suomen merivoimien Suomenlahden meripuolustusalueen päätukikohta. Helsinkiin Porkkalasta on matkaa 50 kilometriä.
Itäinen naapurimme on tunnetusti osoittanut aiemminkin mielenkiintoa Kirkkonummen Porkkalan maita kohtaan. Neuvostoliitto vuokrasi Suomelta Porkkalan niemimaan sotilastukikohdakseen jo vuonna 1944, ja alkuperäisen sopimuksen mukaan Porkkala olisi palautunut Suomelle vasta 1994. Kuitenkin suhteet kohentuivat 1950-luvulle tultaessa. Suomelle Porkkala palautettiin jo tammikuussa 1956.
Venäjällä myös pala Ahvenanmaata
Maanmittauslaitoksen entinen pääjohtaja Jarmo Ratia paljasti lokakuussa, että Venäjä omistaa suuren rantatontin myös Ahvenanmaan Saltvikissa.
Ahvenanmaan pohjoisosassa sijaitseva Saltvik on pieni, vain alle 2000 asukkaan kunta. Kiinteistörekisterin tietojen mukaan Norrudden-nimisen tilan kokonaispinta-ala on noin 1,8 hehtaaria ja sen omistajaksi on siis merkitty Venäjän federaatio. Tila rajoittuu niemenkärkeen ja sillä on merenrantaa noin 200 metriä. Toistaiseksi maa-alueella ei ole rakennuksia.
Lohkottu suuremmasta maa-alueesta
Ratian paljastuksesta uutisoi ensimmäisenä sanomalehti Keskisuomalainen. Sen jälkeen tila nimettiin julkisuudessa Putin-tontiksi, sillä tontti lohkottiin suuremmasta maa-alueesta Venäjän presidentinhallinnon käyttöön jo vuonna 2009. Presidentti Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov kuitenkin lausui asiaa tiedustelleelle Nya Åland -lehdelle, ettei Putinilla ole yksityistä maaomistusta ulkomailla.
Tontti on osa maa-aluetta, joka on ollut aikoinaan saksalaisessa yksityisomistuksessa. Nämä maat siirtyivät vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Neuvostoliitolle, jolta tontti myöhemmin siirtyi Venäjän omistukseen.
Outoja kauppoja myös Turussa
Myös venäläistaustainen, Suomeen rekisteröity Airiston Helmi Oy on hankkinut merenranta- ja saarikiinteistöjä Turun saaristosta. Yrityksen omistamat maa- ja vesialueet ovat Turun ja Naantalin satamiin johtavilla syvävesiväylillä, jotka ovat Suomen puolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta keskeisiä saaristomeren väyliä.
Maahankintojen uskotaan olevan strategisia. Kyse voi olla etupiiriajattelun mukaisesta kohdemaan varaamisesta ja haltuun ottamisesta.
Ulkomaille kuuluvia maaomistuksia hankala selvittää
Ulkovaltojen tai ulkomaiden kansalaisten maaomistukset Suomessa ovat nousseet usein kansalaiskeskustelun aiheeksi, mutta omistuksista on hankalaa kerätä kattavaa selvitystä.
Rekisteröityjen maanomistusyksikköjen, eli kiinteistöjen omistustiedot ovat Suomessa julkisia. Kuitenkin tietoja saa vain yksilöidysti kunkin kiinteistön kohdalla. Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistörekisteristä ei siten voi tehdä hakuja esimerkiksi yksittäisen henkilön tai muun tahon kaikista maaomistuksista.
Suomalaisten maakauppoja on tiukasti rajoitettu
Varakkaat venäläiset ovat viime vuosina hankkineet maita erityisesti Itä-Suomesta, lähinnä vapaa-ajanviettotarkoituksiin. Suomen lain mukaan ulkomaalainen voi saada Suomesta maata omistukseensa myös esimerkiksi perintönä tai vaihtokaupalla. Venäjältä maan omistaminen on sen sijaan ulkomaalaisille tiukasti rajoitettua.
Venäjän maalain mukaan ulkomaiden kansalaiset eivät voi omistaa kiinteistöjä raja-alueilla, eivätkä myöskään muilla Venäjän lainsäädännössä erikseen määrätyillä alueilla. Jo vuonna 2011 silloinen presidentti Dmitri Medvedev vahvisti määräyksellään alueita, joita ostokielto koskee. Kielto ulottuu käytännössä koko Suomen vastaiselta rajalta pitkälle eteenpäin, ja myös kattaa suurelta osin Karjalan kannaksen.
Eduskunnassa oli viime vuonna esillä lakialoite Euroopan talousalueen ulkopuolisten tahojen maakauppojen rajoittamisesta. Lakialoitteen mallin mukaisesti maakauppojen edellytyksenä olisi ollut viiden vuoden asumisaika maakunnassa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuki kokonaisuudessaan lakialoitetta, jonka takana oli ensin yli 100 kansanedustajaa. Sittemmin aloite joutui kuitenkin vastatuuleen ja monet edustajat vetivät allekirjoituksensa pois. Lokakuussa aloite kaatui lakivaliokunnassa, joten asia ei edisty enää tällä vaalikaudella.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö esitti viime vuonna venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen kieltämistä, koska vastavuoroisuus naapurimaiden välillä ei tällä hetkellä toteudu. Kansanedustaja Reijo Tossavainen tiedusteli ulkoministeri Erkki Tuomiojalta jo vuonna 2012 hallituksen toimenpiteistä vastavuoroisuuden periaatteen toteutumiseksi. Ministeri Tuomioja ei kuitenkaan suoraan ottanut kantaa venäläisten maakauppojen kieltämiseen.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 1/2015 -lehdessä.
ILKKA JANHUNEN