
Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta
Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.
LEHTIKUVA
Eduskunnassa käytiin maanantaina yleiskeskustelu vuoden 2025 budjettiesityksestä. Perussuomalainen kansanedustaja Kaisa Garedew painotti puheenvuorossaan sopeutustoimien merkitystä ylivaalikautisesti. Tavoitteena on saada Suomen valtionbudjetti kestävälle tasolle.
– Kipeiden päätösten tekeminen ei ole hauskaa, mutta jotain on viimein tehtävä, koska tähänastiset hallitukset ovat vain siirtäneet velkaongelmaa ja väestön ikärakenteen vaatimia muutoksia seuraaville päättäjille. Tämä hallitus ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan kerralla kaikkea. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa: ”Sopeutustarve jatkuu myös ylivaalikautisesti”, Kaisa Garedew korosti.
Merkittäviä panostuksia tehdään erityisesti yksilön – ja yhteiskunnan – yleiseen turvallisuuteen. Garedew nosti näistä esille perheväkivallan ja jengirikollisuuden ehkäisyyn tehtävät määrärahalisäykset.
– Oikeusministeriön hallinnonalalta haluan nostaa esiin panostukset rikoksen uhrien tukemiseen sekä perheväkivallan vastaiseen työhön. Eduskunta esimerkiksi myönsi 150 000 euron määrärahalisäyksen Rikosuhripäivystykselle lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen sekä todistajantukitoiminnan jatkamiseen. Myös väkivaltaa kokeneiden naisten auttaville puhelimille, Nollalinjalle ja Naisten Linjalle, myönnettävät valtion avustukset on pyritty suojaamaan sopeutustoimilta, Garedew luetteli.
– Samoin jengi- ja huumerikollisuuden vastaista taistelua jatketaan. Nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan hallitus lisää yhteensä 10 miljoonaa euroa. Koulupoliisille myönnettävät kaksi miljoonaa euroa on kymmenkertainen verrattuna aiempaan budjettiin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemisessä toimivat lisäksi muun muassa toukokuussa voimaan astuva terapiatakuu sekä harrastamismahdollisuuksien parantaminen.
Hallitus ei unohda myöskään autoilijoita. Garedew nostaa esille monet budjettilisäykset, joita esitetään merkittäville tieosuuksille Suomessa.
– Myös autoileva Suomi saa kiittää hallitusta sen huomioimisesta. Perusväylänpitoon panostetaan lähes 1,6 miljardia euroa, mikä on vajaat 10 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tunnistettuna haasteena on tieverkon korjausvelka. Sen kasvaminen pystytään tällä budjettitasolla estämään keskeisen tieverkon osalta, mutta toki tiet ja junanradat kuluvat käytössä koko ajan eikä niihin panostamista voi lopettaa myöskään tulevilla hallituskausilla.
– Kiitos valtiovarainvaliokunnalle, joka teki myös tärkeitä budjettilisäyksiä monille tieosuuksille. Esimerkiksi Keski-Suomeen Jyväskylän Keljonkankaantien kevyenväylän suunnitteluun ja toteuttamiseen myönnettiin 250 000 euroa ja Valtatielle 13 Saarijärvelle valaistuksen parantamiseen 400 000 euroa, Garedew summasi.
Lakimuutosten tavoitteena on tehdä Suomesta vähemmän byrokraattinen, turvallisempi yhteiskunta.
– Tosiaan myös byrokratian keventämistä ja normien purkamista jatketaan. Yksi hieno esimerkki tästä oli kalliiden ja turhien ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoitteen poistaminen kunnilta, Garedew totesi.
– Hallituksen tekemien lakimuutosten ansiosta vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa.
PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö on valmistunut. Mietintö toimii pohjana täysistunnon käsittelylle valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt budjettiin lisäyksiä, joista monet ovat Varsinais-Suomelle suotuisia. Kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Ville Valkonen (kok.) kiittelevät monia lisäyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen korostaa muuttuneen turvallisuusympäristön sekä kansainvälisen poliittisen epävarmuuden vaikuttavan suoraan Suomeen. Maailmanpoliittinen tilanne tullaan huomioimaan myös valtion vuoden 2025 talousarviossa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.
Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Yhdysvaltain tukema humanitaarinen avustusjärjestö GHF kertoo, että useita avustustyöntekijöitä surmattiin Gazassa tiistai-iltana. Järjestön mukaan Hamas on hyökkäyksen takana. GHO:n työntekijät olivat bussimatkalla jakelukeskukseen Khan Younisin länsipuolella.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.