Kansanedustajat Polvinen ja Lehtinen vaativat EU:n koronapaketin kohdentamista uudelleen – “Sanna Marinin hallitusta koijattiin diilissä huolella”

EU-maat lahjoittavat varojaan elpymispakettiin, ja niille maksetaan takaisin jakoperusteilla, jotka Sanna Marinin hallitus tahtoi. Suomen maksuosuudeksi muodostui 7,2 miljardia, ja takaisin saatiin 2,6 miljardia. Näin ollen Suomi joutui elpymispaketissa maksajan rooliin 4,6 miljardin osuudella. Suomen roolia maksavana maana on perusteltu sillä, että Suomi on keskimääräistä vauraampi jäsenmaa. Suomen rooli maksumaana on kerännyt paljon kritiikkiä.

– Tuo diili oli surkea. Suomalaiset hävisivät 4,6 miljardia eli 4 600 miljoonaa euroa, mikä vastaa jopa yli 80 000 sairaanhoitajan vuosipalkkaa. Suoraan sanottuna tuo oli kaikkien aikojen suurin suomalaisten verorahojen puhallus, jolla kohennetaan tällä hetkellä Etelä-Euroopan maiden elämänlaatua. Suomessa lasketaan samaan aikaan viimeistä senttiä myöten, mitä palveluja meillä on varaa pitää yllä, kansanedustaja Mikko Polvinen puhisee.

Elpymisvälineestä tehtävä puolustusväline

Perussuomalaisten vastustama EU:n elpymisvälinepaketti tehtiin Marinin hallituksen aikana, jonka silloinen valtionvarainministeripuolue keskusta siunasi. Elpymisvälinepaketilla haluttiin elvyttää eniten koronasta kärsineitä maita, mutta rahoja jaetaan Etelä-Euroopan valtioille edelleen.

– Meitä on koijattu ihan huolella, ja se oli tiedossa jo pakettia tehdessä. Nyt rahat valuvat koronan varjolla italialaisten ikkunaremontteihin, kävelykatujen parantamiseen ja sähkölaskujen pienentämisiin. Rahoille olisi parempiakin kohteita. Koko Euroopan turvallisuus on vaakalaudalla, kun Ukraina käy sotaa Venäjän kanssa. Nyt ikkunaremontit sivuun ja tehdään elpymisvälineestä puolustusväline, kansanedustaja Rami Lehtinen ehdottaa.

Rahoja kohdennettava enemmän pohjoiseen

Venäjän ja Ukrainan sota on kestänyt jo melkein kolme vuotta, eikä lopusta ole tietoa. Euroopan maat ovat pyrkineet vahvistamaan omaa puolustustaan näinä aikoina. Polvinen vaatii, että EU osallistuisi enemmän Venäjän rajamaiden auttamiseen.

– Euroopan unionin olisi korkea aika lisätä uskottavuutta turvallisuusyhteisönä ja osoittaa toimivansa koko maanosamme parhaaksi. Todellinen osoitus siitä olisi kohdentaa elpymisvälineen rahoja enemmän tänne pohjoiseen. Meillä on sentään EU:n pisin yhteinen raja Venäjän kanssa. Tarvetta on esimerkiksi ruokahuollon kehittämiseen, lähipalvelujen turvaamiseen, tiestöön, sotilaallisten valmiuksien parantamiseen, sähköverkkojen vahvistamiseen ja raideliikenteen sujuvoittamiseen – suomalaisten arjen sujuvoittamiseen.

Polvisen mukaan EU:lta pitää vaatia kykyä muuttaa toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa, ja tarvittaessa velanoton sijaan kohdentaa aiemman elpymispaketin rahat uudelleen.