Kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamista taloudellisista hyödyistä ja haitoista. Kanniainen päättelee, että työperäinen maahanmuutto hyödyttää tulomaan kansantaloutta. Humanitaarinen maahanmuutto sen sijaan luo rajuja kustannuksia.
Vesa Kanniainen arveli viime syksynä laatimansa lausunnon hallintovaliokunnalle kiinnostavan laajemmin suomalaista yleisöä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei julkaissut kirjoitusta. Seikkaperäinen blogikirjoitus nojaa lukuisiin lähteisiin.
Verotuotot vedenjakajana
Kanniainen toteaa kokonaisveroasteen toimivan vedenjakajana: tätä enemmän veroja maksavat ovat nettomaksajia ja verorajan alapuolelle jääneet ovat nettohyötyjiä. Suomen kokonaisveroaste on hänen mukaansa 42 prosenttia.
Kanniainen huomauttaa, että asema tavallisesti vaihtuu elinkaaren aikana. Kaaren alussa ja lopussa ihmiset ovat tavallisesti nettohyötyjiä ja keskivaiheilla nettomaksajia.
Henkilökohtaiset kannustimet
Kanniainen huomauttaa ihmisten pyrkivän tekemään valintoja, jotka hyödyttävät heitä itseään. Tällainen kannustin voi olla keveämpi verotus, parempi palkkaus tai kattavampi sosiaaliturva. Tällaisten omaa hyvinvointia edistävien kannustimien edessä ihmiset muuttavat maasta toiseen.
Erityistä suojelua tarvitsevat harvoin voivat lähteä pakoon turvallisimmille lähialueille, saati muuttaa kauas toiseen maahan.
– Rajalla tapahtuva valvonta harvoin tuottaa turvapaikan niille, jotka ovat eniten sen tarpeessa, Kanniainen kirjoittaa.
Rajoille hakeutuvatkin pääosin ne, joita houkuttaa taloudelliset kannustimet, kuten kattava sosiaaliturva.
– Sosiaaliturva on kollektiivinen vakuutusjärjestelmä, joka nykyisessä Euroopassa tarjoaa houkutuksen rajat ylittävälle muuttoliikkeelle, vaikka henkilökohtaisen suojelun tarvetta ei olisikaan.
Humanitaarisen maahanmuuton kustannuksia
Ruotsissa tehdyissä laskelmissa Lähi-idästä tai Pohjois-Afrikasta saapunut 18-vuotta täyttänyt turvapaikan saanut aiheuttaa keskimäärin lähes miljoonan kruunun kustannukset seitsemän ensimmäisen maassaolovuoden aikana. Vielä seitsemäntenäkin vuonna turvapaikan saanut merkitsi yhteiskunnalle maksettavaa noin satatuhatta kruunua.
Itävallassa laskettiin vuoden 2015 siirtolaiskriisin aiheutuvia taloudellisia hyötyjä ja haittoja. Tutkimuksessa selviää, että matalasti koulutetut tulijat Lähi-idästä ja Afrikasta aiheuttivat korkeampia kustannuksia kuin korkeasti koulutetut tulijat. Vuoteen 2060 ulottuvassa simulaatiossa vuoden 2015 kriisi aiheuttaisi 3,1 prosentin velkaantumisasteen kohouman.
Ruotsin kohdalla merkittävä osuus kustannuksista johtui työttömyydestä. Suomessa vuonna 2014 tehdyn tutkimuksen mukaan 5-10 jo Suomessa olleilla pakolaisilla työllisyysaste oli vain 30 prosenttia. Yli 10 vuotta maassa olleilla työllisyysaste oli noussut 52 prosenttiin.
Geneven sopimus vanhentunut
Vuonna 1951 solmitun Geneven sopimus on Kanniaisen mukaan luotu kokonaan toisenlaiseen maailmaan kuin mihin sitä nyt sovelletaan. Kanniainen ei kiellä hädänalaisten auttamista. Hän kertoo, että tehokkaampi auttainen koskettaa useampia ihmisiä kuin huolehtia pienen pakolaispopulaation aiheuttamista kustannuksista.
Tehokkaampi auttaminen toteutetaan hädänalaisten lähiseudulla.
– Suomelle maahanmuuton kustannukset ovat joidenkin arvioiden mukaan yli 3 mrd € vuodessa. Suomi voisi korvamerkitä tämän avun humanitaariseksi avuksi kriisimaiden lähialueilla. Hyöty olisi siinä, että samalla rahamäärällä autettaisiin monin verroin suurempaa määrää ihmisiä kuin tuomalla heistä joitain onnekkaita Suomeen, Kanniainen toteaa.
Ongelma ei ole väistymässä
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi Ylen Ykkösaamussa (28.8.) niin ikään, ettei Geneven sopimusta laadittaessa ymmärretty nykyistä tilannetta.
– Kyllä minusta nyt pitää uskaltaa avoimesti, analyyttisesti ja selkeästi puhua siitä, että maahanmuutto tuottaa myöskin ongelmia. Ei siitä mihinkään pääse, presidentti Niinistö totesi.
Hänestä keskustelua ei tule vaimentaa halpamaisella persu-leimaamisella.
Presidentin mukaan ongelma ei ole väistymässä, vaan se pikemminkin paisuu. Kanniainenkaan ei usko ongelman katoavan. Hän perustelee näkemystään Afrikan väestönkehityksellä.
– Tulijoita riittää, Kanniainen kirjoittaa.
Henri Alakylä