Afganistanin tapahtumien jälkeen monet suuret EU-jäsenmaat ovat nopeasti siirtyneet perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiselle linjalle. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että laaja turvapaikanhakijakriisi olisi myös integraatiomyönteisten voimien kannalta huono asia, koska se lisäisi jäsenmaissa sellaisten puolueiden kannatusta, jotka eivät suhtaudu EU:hun positiivisesti.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että eduskunnan hyväksymä 750 miljardin euron elvytyspaketti muuttaa perustavasti Euroopan unionin toimintaa.

EU ottaa jättisumman rahaa markkinoilta lainana ja jakaa varat EU-budjetin kautta jäsenvaltioille, noin puolet avustuksina ja puolet lainoina. Massiiviselle rahanjaolle on ottajia. Myös Italian mafian uskotaan pyrkivän osille.

Purra pitää kehityssuuntaa huolestuttavana.

– Toimintaan tulee mukaan yhteisvastuut, velanotto, verotusoikeudet ja liittovaltiokehitys. Nyt EU:ssa on tarjolla elvytysrahaa, massiivista resurssia ikään kuin ilmaiseksi rahaksi monenlaiseen toimintaan.

– Edessä on nyt asioita, joita jäämme seuraamaan. Toistaiseksi emme tiedä, kuinka monta kesken päättyvää tietä rakennetaan Kreikkaan tai kuinka paljon Italian Mafia lopulta nettoaa, Purra kertoi Ylen Brysselin kone -ohjelmassa.

Liittovaltiokehitys etenee demokratiasta irrallaan

Suomalaisille elvytyspakettia on puolusteltu ja perusteltu Suomen viennin vahvistamisella. Perustelut ovat osoittautuneet kerta toisensa jälkeen tyhjiksi. Myös useat ansioituneet taloustieteilijät ovat kertoneet elvytyspaketin toimivan täsmälleen päinvastoin: järjestely heikentää Suomen vientiä.

Purra katsoo, että EU:n muutos liittovaltion suuntaan eteneekin jo demokratiasta irrallaan.

– Suomessa ei koskaan ole tehty päätöstä siitä, että olisimme sitoutuneet tällaiseen unioniin. Kansalaiset eivät ole päättäneet saati hyväksyneet tällaisia tulonsiirtoja. Suomi on järjestelyssä maksajapuolella ja maksajiksi ovat joutumassa tavalliset kansalaiset. Se sitten tarkoittaa keskiluokalle lisää veroja.

Perussuomalaisten linja on selkeä ja kirkas: puolue ei hyväksy tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä. Keväällä perussuomalaiset teki eduskunnassa kaikkensa estääkseen elvytyspaketin läpimenon.

– Minä kannatan kaikissa oloissa Suomen itsenäisyyttä, suomalaisen demokratian ja kansallisen päätäntävallan ylläpitämistä. En halua eurooppalaista liittovaltiota, ja tiedän että suurin osa kansastakaan ei sitä halua, Purra sanoo.

EU kasvattaa toimivaltaansa hivuttamalla

Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Liittovaltiossa kuitenkin uhattuna on muitakin asioita. Purra sanoo, että EU:sta on aiheellista puhua myös filosofisemmalla tasolla.

-Me olemme kansallismielinen puolue. Meidän mielestämme Suomen itsenäisyys ja se, että meillä on päätäntävalta omiin varoihimme sekä se, että voimme itse päättää asioistamme, on aivan ensiarvoisen tärkeää.

EU:ssa asiat ja toimivallan siirto edistyvät usein hitaasti hivuttamalla Brysselin suuntaan. Uusimpana esimerkkinä Purra nostaa esille EU:n metsästrategian, jolla EU pyrkii laajentamaan määräysvaltaansa Suomen metsiin.

Suomen osalta EU-metsästrategia voisi pahimmillaan tarkoittaa esimerkiksi metsien hakkuiden rajoituksia.

– Siinä vaiheessa, kun Bryssel haluaisi kertoa, mikä on suomalaisen lahopuun määritelmä tai minkä verran avohakkuita saisi tehdä, niin olemme jo ajautuneet vaarallisille vesille. Tietysti olen onnellinen, että tässä EU-metsäasiassa muutkin puolueet kuin perussuomalaiset ärähtivät EU:n suuntaan. Toivottavasti sama asenne näkyisi muissakin asioissa.

Suomea on usein sanottu EU:n mallioppilaaksi, siinä missä monet muut jäsenvaltiot edistävät unionissa härskisti omaa etuaan. Purra katsoo, että Suomelle on ollut hankalaa käyttää unionissa ei-sanaa.

– Jos me yritämme edistää omaa kansallista intressiämme, puhua suomalaisten veronmaksajien rahojen järkevästä käytöstä tai edes yritämme keskustella avoimesti liittovaltiokehityksestä, niin usein aletaan manata putinismia tai heinäsirkkoja. En sitten tiedä, olisiko muiden valtapuolueiden helpompaa sietää tällaista puhetta, jos samat asiat kertoisi joku muu taho kuin perussuomalaiset.

Humanitaarinen maahanmuutto kestämätöntä

Purra korostaa, että perussuomalaiset on maahanmuuttokriittinen puolue.

– Me emme kannata Suomelle haitallista maahanmuuttoa, kehittyvistä maista saapuvaa massasiirtolaisuutta. Me emme kannata sitä, että Suomessa käytetään veronmaksajan rahoja humanitaariseen maahanmuuttoon.

Afganistanin kaoottisen tilanteen ja Afganistanista mahdollisesti liikkeelle lähtevien ihmismassojen vuoksi Suomea ja Eurooppaa saattaa pahimmillaan uhata vuoden 2015 kriisin kaltainen tilanne, jossa turvapaikanhakijavirtoihin samalla sekoittuu muunlaista siirtolaisuutta.

Purra toteaa, että Suomi ja Eurooppa eivät voi enää kohdata uudestaan vuoden 2015 kaltaista vyöryä, josta myös kertyy edelleen kuluja maksettavaksi.

Perussuomalaisten linjana on humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen. Afganistanista pakenevia ihmisiä tulee auttaa lähialueilla, joka samalla mahdollistaa avun tarjoamisen useammalle ihmiselle samalla rahalla.

– Sillä summalla, joka käytetään yhden humanitaarisen maahanmuuttajan elinkaarikustannuksiin, pystytään auttamaan huomattavasti suurempaa joukkoa ihmisiä. On taloudellisesti kestämätön järjestely, että kynnelle kykenevät humanitaariset maahanmuuttajat tulisivat korkean elintason maihin, verrattuna siihen, että edullisemmin ja tehokkaammin voidaan auttaa paikan päällä suurempaa määrää ihmisiä, Purra sanoo.

Suojelun tarjoaminen lähialueilla paras ratkaisu

Purra otti kantaa Afganistanin tilanteeseen jo tuoreeltaan omassa blogissaan elokuun puolivälissä. Jo tuolloin hän totesi, että akuutin suojelun tarjoaminen sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti läheltä on paras vaihtoehto, eikä humanitaarinen maahanmuutto ole ratkaisu Afganistanin tilanteeseen.

Seurauksena oli valtava ryöpytys, jossa Purra leimattiin näkemystensä vuoksi kylmäksi ja epäempaattiseksi ihmiseksi. Sen jälkeen kuitenkin hyvin samanlaisia kannanottoja pian esitettiin Saksasta, Ranskasta, Itävallasta ja muistakin EU-maista, eli perussuomalaisten linja on tosiasiassa valtavirran poliittinen linja myös EU-alueella.

– Sen jälkeen samalle kannalle asettui myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja EU:n sisäministerit, eli linjasta tuli myös varsin virallinen EU:n kanta. Tämä on tietenkin oikea suunta. Jäsenmaissa ymmärretään, että siirtolaisvyöry ei ole enää mahdollinen.

– Uusi turvapaikanhakijakriisi olisi myös integraatiomyönteisten voimien kannalta huono asia, koska se samalla lisäisi jäsenmaissa sellaisten puolueiden kannatusta, jotka eivät suhtaudu EU:hun positiivisesti, Purra sanoo.

Artikkelia korjattu 15.9.2021 klo 22.56.

SUOMEN UUTISET