Kanta-Häme hakee väestönkasvua maahanmuuttajista – “Tilalle otetaan yhä enemmän tulonsiirtojen varassa elävää väkeä”

Hämeen maakuntahallituksessa hyväksyttiin maanantaina 8.10. Kanta-Hämeen väestösuunnite maakunnan kehittämisen ja suunnittelun lähtökohdaksi ja -aineistoksi. Suunnite tähtää Kanta-Hämeen väestömäärän kasvattamiseen muun muassa pyrkimällä voimakkaasti lisäämään ulkomaalaistaustaisen väestön määrää maakunnassa.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ja Hämeen maakuntahallituksen perussuomalainen jäsen Lulu Ranne näkee maakuntahallituksen päätöksessä ongelmallisena muun muassa sen, ettei Kanta-Hämeen suurin ongelma suinkaan ole väestöllinen vaan taloudellinen huoltosuhde, eli työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työssäkäyvien määrään.

– Taloudellinen huoltosuhde on meillä huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Kokoomus ja SDP ovat jyllänneet täällä pitkään, ja tulokset näkyvät elinvoiman ja väestön hiipumisena. Jos elinolosuhteita Kanta-Hämeessä koko ajan huononnetaan, lähtevät työssäkäyvät ihmiset muualle. Tilalle otetaan yhä enemmän tulonsiirtojen varassa elävää väkeä, Ranne kertoo.

Maahanmuutosta ei saa edes keskustella

Ranne teki maakuntahallituksen kokouksessa aiheesta muutosesityksen, jonka mukaan toimenpiteet tulisi suunnata taloudellisen huoltosuhteen parantamiseen muun muassa parantamalla niin kantasuomalaisten kuin alueelle jo asettuneiden maahanmuuttajienkin työllisyyttä.

Ehdotus ei saanut kannatusta eikä herättänyt maakuntahallituksessa minkäänlaista keskustelua, joten Ranne jätti asiasta perustellun eriävän mielipiteen.

– Emme ole huoltosuhteen osalta vielä niin ylikuormittuneita kuin pääkaupunkiseudulla, mutta nykyisenkaltaisen politiikan seuraukset näkyvät jo meilläkin. Mielestäni vastuuta pitäisi ottaa heistä, jotka jo asuvat maakunnassamme.

– Joka puolella Suomea on nähtävissä, ettei maahanmuutosta saa edes keskustella eikä maahanmuuttajilta myöskään saa vaatia mitään. Yksisilmäisesti vain halutaan kasvattaa väestömäärää miettimättä sen vaikutuksia taloudelliseen huoltosuhteeseen, palvelutarpeisiin ja esimerkiksi veroprosenttiin, Ranne sanoo.

Edessämme on Ruotsin tie

Ranne on samoilla linjoilla puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kanssa siitä, että meidän tulisi oppia elämään kutistuvan ja vanhenevan väestörakenteen kanssa. Olisi tietysti hienoa, jos nuoret haluaisivat hankkia enemmän lapsia, mutta siihen tuskin löytyy helppoa ratkaisua. Missään tapauksessa Suomen ei pidä pyrkiä muuttamaan omaa kansallista väestöpohjaansa.

– Edestämme löydämme sen, mitä Ruotsissa jo on, jos sama meno saa nykyisellä tavalla jatkua, Ranne toteaa.

Moni pelkää rasistin leimaa

Ongelmia pahentaa se, että nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä moni pelkää rasistin leimaa, jos maahanmuutosta edes yrittää keskustella eri näkökulmia esiin tuoden.

Lähtökohtaisesti asennoidutaan siten, että perussuomalaisten tekemiä esityksiä ei tarvitse edes kuunnella. Silmät ja korvat suljetaan todellisuudelta ja realiteeteilta, kun äänessä ovat perussuomalaiset.

– Nyt pitäisi keskittyä Suomessa jo elävien ihmisten työllistämiseen, eikä mihinkään tempputyöllistämiseen vaan esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja työllistymisprosesseja kehittämällä parantamaan työllisyyttä Suomessa. Tämä koskee niin kantasuomalaisia työttömiä kuin tänne jo kotiutuneita maahanmuuttajiakin. Taloudellista huoltosuhdetta ei paranna se, että hankitaan tänne vain lisää maahanmuuttajia, sanoo Ranne.