

Turvapaikanhakijoita Kemin rautatieasemalla syyskuussa 2015. / LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kanta-Häme hakee väestönkasvua maahanmuuttajista – ”Tilalle otetaan yhä enemmän tulonsiirtojen varassa elävää väkeä”
Hämeen maakuntahallituksessa hyväksyttiin maanantaina 8.10. Kanta-Hämeen väestösuunnite maakunnan kehittämisen ja suunnittelun lähtökohdaksi ja -aineistoksi. Suunnite tähtää Kanta-Hämeen väestömäärän kasvattamiseen muun muassa pyrkimällä voimakkaasti lisäämään ulkomaalaistaustaisen väestön määrää maakunnassa.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ja Hämeen maakuntahallituksen perussuomalainen jäsen Lulu Ranne näkee maakuntahallituksen päätöksessä ongelmallisena muun muassa sen, ettei Kanta-Hämeen suurin ongelma suinkaan ole väestöllinen vaan taloudellinen huoltosuhde, eli työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työssäkäyvien määrään.
– Taloudellinen huoltosuhde on meillä huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Kokoomus ja SDP ovat jyllänneet täällä pitkään, ja tulokset näkyvät elinvoiman ja väestön hiipumisena. Jos elinolosuhteita Kanta-Hämeessä koko ajan huononnetaan, lähtevät työssäkäyvät ihmiset muualle. Tilalle otetaan yhä enemmän tulonsiirtojen varassa elävää väkeä, Ranne kertoo.
Maahanmuutosta ei saa edes keskustella
Ranne teki maakuntahallituksen kokouksessa aiheesta muutosesityksen, jonka mukaan toimenpiteet tulisi suunnata taloudellisen huoltosuhteen parantamiseen muun muassa parantamalla niin kantasuomalaisten kuin alueelle jo asettuneiden maahanmuuttajienkin työllisyyttä.
Ehdotus ei saanut kannatusta eikä herättänyt maakuntahallituksessa minkäänlaista keskustelua, joten Ranne jätti asiasta perustellun eriävän mielipiteen.
– Emme ole huoltosuhteen osalta vielä niin ylikuormittuneita kuin pääkaupunkiseudulla, mutta nykyisenkaltaisen politiikan seuraukset näkyvät jo meilläkin. Mielestäni vastuuta pitäisi ottaa heistä, jotka jo asuvat maakunnassamme.
– Joka puolella Suomea on nähtävissä, ettei maahanmuutosta saa edes keskustella eikä maahanmuuttajilta myöskään saa vaatia mitään. Yksisilmäisesti vain halutaan kasvattaa väestömäärää miettimättä sen vaikutuksia taloudelliseen huoltosuhteeseen, palvelutarpeisiin ja esimerkiksi veroprosenttiin, Ranne sanoo.
Edessämme on Ruotsin tie
Ranne on samoilla linjoilla puheenjohtaja Jussi Halla-ahon kanssa siitä, että meidän tulisi oppia elämään kutistuvan ja vanhenevan väestörakenteen kanssa. Olisi tietysti hienoa, jos nuoret haluaisivat hankkia enemmän lapsia, mutta siihen tuskin löytyy helppoa ratkaisua. Missään tapauksessa Suomen ei pidä pyrkiä muuttamaan omaa kansallista väestöpohjaansa.
– Edestämme löydämme sen, mitä Ruotsissa jo on, jos sama meno saa nykyisellä tavalla jatkua, Ranne toteaa.
Moni pelkää rasistin leimaa
Ongelmia pahentaa se, että nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä moni pelkää rasistin leimaa, jos maahanmuutosta edes yrittää keskustella eri näkökulmia esiin tuoden.
Lähtökohtaisesti asennoidutaan siten, että perussuomalaisten tekemiä esityksiä ei tarvitse edes kuunnella. Silmät ja korvat suljetaan todellisuudelta ja realiteeteilta, kun äänessä ovat perussuomalaiset.
– Nyt pitäisi keskittyä Suomessa jo elävien ihmisten työllistämiseen, eikä mihinkään tempputyöllistämiseen vaan esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja työllistymisprosesseja kehittämällä parantamaan työllisyyttä Suomessa. Tämä koskee niin kantasuomalaisia työttömiä kuin tänne jo kotiutuneita maahanmuuttajiakin. Taloudellista huoltosuhdetta ei paranna se, että hankitaan tänne vain lisää maahanmuuttajia, sanoo Ranne.
MIKA MÄNNISTÖ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- eriävä mielipide Hämeen maakuntahallitus Kanta-Häme huoltosuhde väestönkehitys tulonsiirrot Lulu Ranne maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: Ruotsin kiristyvä maahanmuuttopolitiikka saattaa ajaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet rajan yli Pohjolan hölmölään

Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa

Analyysi: Maahanmuuttajien kotoutuminen erityisen heikkoa ja kallista

Ranne: Hallitusohjelma on täysin epärealistinen – luvataan kaikkea ihanaa kaikille, mutta taloudellinen pohja pettää
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää