Kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan julkiset varat eivät tule riittämään kansalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen, jos holtiton taloudenpito jatkuu. Ranne on huolestunut eriarvoistumiskehityksestä, joka näkyy varsinkin monien lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa.

Hämeenlinnalainen Lulu Ranne on yksi perussuomalaisten uusista kansanedustajista. Hämeen äänikuningattareksi noussut Ranne keräsi kaikkiaan 7 875 ääntä. Jo vuoden 2015 vaaleissa Ranne nousi varasijalle.

Ranne arvioi, että iso äänisaalis on ennen kaikkea osoitus pitkäjänteisen työn merkityksestä.

– Keväällä toki kiersin melko paljon kenttää, ja tapasin paljon ihmisiä. Tulos kertoo kuitenkin siitä, että olen ollut pitkään aktiivinen paikallis- ja maakuntapolitiikassa. Taustalla on vuosien työ, eikä eduskuntapaikka tullut ilmaiseksi, sanoo Ranne, joka on myös kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassa.

Tappouhkaus vaalikentällä

Perussuomalaisten vaalivoitto oli havaittavissa kentällä jo etukäteen.

– Kyllä sen huomasi. Koskaan aikaisemmin ei ole käynyt kuten nyt, että toritapahtumissa äänestäjät ihan piirittivät perussuomalaisia ehdokkaita ja halusivat keskustella. Jo neljä vuotta sitten ehdokkaiden vastaanotto kentällä oli hyvä, mutta nyt se oli vielä astetta parempi.

Vaalikevään aikana nähtiin myös joitakin ikäviä lieveilmiöitä, jopa aggressiivisuutta. Ranteen kohdalla vakavin paikka oli hänelle toritilaisuudessa kasvotusten esitetty tappouhkaus. Ranne teki uhkauksesta rikosilmoituksen.

– Tapauksella oli useita silminnäkijöitä ja tekijästä otettu valokuva on toimitettu poliisille. Asia ei kuitenkaan ole edennyt.

Kuntatasolla hutiloidaan

Ranne aloitti politiikan kaupunginvaltuutettuna 2009 kokoomuksen riveissä ja siirtyi perussuomalaisiin alkuvuodesta 2012. Ranne kertoo, että hän huomasi hyvin pian, ettei kokoomus ollut oikea puolue asioiden muuttamiseksi parempaan suuntaan.

Erityisesti hän alkoi huolestua nähtyään, miten julkisia varoja käytetään holtittomasti. Asukkaiden etu ja talousfaktat eivät ole päätöksenteossa ja rahojen käytössä läheskään aina keskiössä.

– Varsinkin kuntatasolla on tavallista, että yhteisiä asioita hoidetaan hutiloiden. Verorahoja ei aina käytetä oikein, vaan monesti miten sattuu. Menopuoli kasvaa ja tulopuoli sakkaa. Lopputuloksena palveluja leikataan ja veroja nostetaan. Elinkustannukset nousevat jatkuvasti. Jos päätöksentekijät eivät myönnä tosiasioita, ei taloutta saada tasapainoon eikä ihmisten arki suju.

Koulutukseltaan Ranne on diplomi-insinööri. Hän on opiskellut myös oikeustieteitä. Ranne on työskennellyt pitkään valtakunnallisissa ympäristöhallinnon tehtävissä.

EU-asiat tuntuvat omilta

Ranne on eduskunnassa suuren valiokunnan jäsen, valtiovarainvaliokunnan varajäsen sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan varajäsen. Lisäksi hän toimii Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana.

Ranne sanoo, että hän pääsi kohtuullisen hyvin sisään eduskunnan työhön.

– Kansanedustajan tehtävässä on suuresti hyötyä siitä, että olen jo aiemmin omassa työssäni tuottanut ja perehtynyt lukuisiin viranomaisasiakirjoihin, tehnyt erilaisia raportteja ja muistioita sekä ollut mukana lainvalmistelutyössä. Myös kansainvälinen yhteistyö ja erilaiset EU-hankkeet ovat tulleet aikaisemmassa työssä tutuksi, joten pohjoismainen yhteistyö ja EU-asiat tuntuvat omilta.

– Opeteltavaa kuitenkin riittää ja töitä on paiskittava ahkerasti, jotta pystyy toimimaan suomaisten edunvalvojana, toteaa Ranne.

Pakkoruotsista on päästävä eroon

Ranne on asunut nuorempana Ruotsissa, missä myös kirjoitti ylioppilaaksi. Tuoreella kansanedustajalla on monipuolinen kielitaito: suomen, ruotsin ja sujuvan englannin lisäksi Ranne on opiskellut espanjaa. Ranne puhuu myös ranskaa, ja on työskennellytkin opiskeluaikana Ranskassa Pariisin tielaitoksella.

Suomen ja ruotsin osalta Ranne on täysin kaksikielinen. Pakkoruotsiin kansanedustaja suhtautuu silti nihkeästi.

– En kannata pakkoruotsia. Kaikki kieltenopiskelu tietysti on hyödyllistä, mutta ruotsin olisi oltava kaikille valinnainen vaihtoehto. Varsinkin peruskoulussa oppilaiden tulisi saada keskittyä äidinkielen sekä yhden vieraan kielen hyvin oppimiseen.

– Pakkoruotsi vie valtavasti voimia oppilailta, joiden on pinnisteltävä ihan perustietojen ja -taitojen kanssa. Perustaitojen opettamiseen ja oppimiseen olisikin keskityttävä ensimmäisistä kouluvuosista alkaen entistä vahvemmin, Ranne sanoo.

Eriarvoistumista torjuttava talouspolitiikalla

Ranne sanoo olevansa huolestunut eriarvoistumiskehityksestä, joka näkyy varsinkin monien lapsiperheiden ja eläkeläisten arjessa. Eriarvoistumista voidaan hänen nähdäkseen estää sillä, että ensinnä tavallisten ihmisten ja perheiden elinolosuhteet pidetään kunnossa ja hyvinvointi turvataan.

– Kaikki lähtee talouspolitiikasta. Me emme voi jatkaa tällä systeemillä, millä monessa kunnassa mennään, ja millä Rinteen hallituskin nyt menee, eli jaetaan rahaa, jota ei ole eikä tule. Lisäksi paisutetaan byrokratiaa, heikennetään suomalaisten itsemääräämisoikeutta ja investoidaan kohteisiin, joilla ei rakenneta tulevaisuutta kestävästi.

– Ja sitten joudutaan myymään omaisuutta ja nostamaan veroja. Siinä käy taas niin, että rahat eivät enää riitä perusasioihin, jolloin on pakko ryhtyä leikkaamaan, myymään omaisuutta ja verottamaan lisää ja myös niitä kohteita, joihin esimerkiksi nyt Rinteen hallitus on luvannut helpotuksia, Ranne huomauttaa.

Rakenteellinen korruptio piilossa

Ranteen mukaan julkiset rahat eivät koskaan tule riittämään hyvinvoinnin turvaamiseen, jos käytämme rahoja yhtä holtittomasti kuin viime vuosina on käytetty.

– Talouteen liittyy myös taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen, joka taas liittyy osin maahanmuuttoon. Me emme voi jatkaa niin, että otamme Suomeen jatkuvasti lisää sitä porukkaa, joka vain kasvattaa julkisia menoja eikä kykene elättämään itseään ja perheitään. Ensisijaista on se, että pistämme omien kansalaisten asiat kuntoon, Ranne sanoo.

Yhteiskunnallisena ongelmana hän näkee myös rakenteellisen korruption.

– Rakenteellinen korruptio on Suomessa piilossa ja vaikeasti havaittavissa. Se liittyy usein maankäyttöön, hankintoihin, rakentamiseen ja julkisiin yhtiöihin, joissa liikkuvat isot rahat, Ranne sanoo.

– Rakenteellinen korruptio ilmenee muun muassa avoimuuden puutteena, kaksoisrooleina, vastapalveluksien myöntämisinä, varojen väärinkäytöksinä ja esimerkiksi siinä, että pienet verkostot päättävät, miten asioita viedään eteenpäin. Tällaiset käytännöt tapahtuvat usein lain rajoilla, jolloin korruptioon on hankalaa päästä kiinni ja osoittaa väärinkäytöksiä.

Hallituspuolueet pettävät vaalilupauksensa

Ranne on tutustunut pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelmaan, jota hän pitää käytännössä mahdottomana toteuttaa.

– Rinteen hallitus ja hallitusohjelma saatiin kokoon katteettomien lupausten avulla. Ohjelmassa luvataan kaikkea mahdollista ihanaa ja kaunista kaikille, mutta taloudellinen pohja pettää. Taloudellisen huoltosuhteen ongelmat ja kestävyysvaje ohitettiin vastuuttomasti ja tulopuoli sakkaa jo.

– Julkinen raha ei tule riittämään hallituksen toivelistaan. Nyt ollaan siis sillä tiellä, että hallitus joutuu korottamaan veroja, tekemään leikkauksia ja myymään omaisuutta, mikä ei varmasti ole suomalaisten etu. Ja tietenkin hallitus syö lupauksensa. Ei koulutusleikkauksia tulla perumaan tai vappusatasta jakamaan, Ranne toteaa.

Veroja maksavien määrä vähentynyt

Hallitusohjelma lepää pitkälti sen varassa, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tällä hetkellä työllisyyden kasvu on kuitenkin hidastunut dramaattisesti ja seuraavan taantuman odotetaan alkavan lähitulevaisuudessa.

Ranne ei usko, että työllisyyttä saadaan nousuun Rinteen hallituksen keinoilla.

– Työttömyyden taustalla on usein myös sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, joten nyt pitäisi keskittyä ensin niiden ongelmien ehkäisemiseen ja korjaamiseen ja miettiä työllistymistä vasta sitten. Eikä pelkkä työllisyysaste tilannetta kohentaisikaan vaan veroja maksavien työllisten määrä, jonka kasvu on hidastunut huolestuttavasti jo vuoden verran.

– Verotulojen kasvu ei voi kiihtyä Rinteen toivomalla tavalla, jos työllisyyden kasvu hidastuu, Ranne painottaa.

Maakuntahallinto kallis ratkaisu

Vaalitappiosta huolimatta hallitukseen lähti mukaan hääräämään myös keskusta, joka ryhtyi jälleen ajamaan puolueelle tärkeää maakuntamallia.

– On erittäin huono asia, jos maakuntamalli toteutuu, jolloin samalla syntyy yksi ylimääräinen byrokratian taso. Maakuntahallinto on kallis ja huono ratkaisu, joka myös on omiaan altistumaan monenlaiselle epäterveelle vaikuttamiselle. On epäselvää, miten maakuntahallinto saadaan sovitettua yhteen kunnallisen itsehallinnon kanssa.

– Kun tehdään päätöksiä, ongelmaksi saattavat muodostua myös erilaiset jääviyskysymykset ja suomalaisten todellinen edunvalvonta, Ranne huomauttaa.

Kansalaiset nujertuvat ilmastotavoitteiden alle

Pääministeri Rinne on nostanut ilmastonmuutoksen torjumisen hallituksen kärkihankkeeksi. Maksajiksi joutuvat tavalliset suomalaiset, joiden asumisen, liikkumisen ja ruuan kustannukset tulevat merkittävästi nousemaan erilaisten viherverojen ja ilmastotavoitteiden seurauksena.

Ranteen mukaan hallituksen ilmastopolitiikka onkin kansalaisten ja yritysten kannalta katastrofaalisen huonoa.

– On täysin käsittämätöntä asettaa tavalliset suomalaiset vastuuseen hallituksen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden toteutumisesta. Eivät rintamamiestalojen asukkaat ja lapsiperheet pysty toimimaan siten, kuin hallituksen tavoitteet edellyttävät. Hallitus siis kasaa painetta niille, jotka taloudellisesti nujertuvat vaatimusten alle. Se ei ole oikein.

Ranne korostaa, että ilmastonmuutoksen torjuminen on globaalin tason kysymys, jota tulee ensisijaisesti lähestyä kansainvälisellä tasolla.

– Toki voidaan lähteä siitä, että toimimme vastuullisesti myös yksilötasolla, varsinkin kulutuksen osalta. Mutta ei monellakaan tavallisella, edes keskituloisella suomalaisella ole varaa ryhtyä käyttämään pelkkiä luomutuotteita tai hankkia sähköautoa ja nollaenergiataloa, Ranne sanoo.

Suomi toiminut jo vastuullisesti

Ranne huomauttaa, että Suomi on toiminut vastuullisesti jo pitkään ja on EU-maiden kärkeä päästöjen leikkaamisessa.

– Suomi voisi jopa viedä eteenpäin tietotaitoa siitä, miten toimitaan ympäristöasioissa. Meillä on maailman paras ympäristölainsäädäntö ja -hallinto. Meillä valvotaan ja luvitetaan toimintaa paremmin kuin missään muualla. Metsiä hyödynnetään ja niistä huolehditaan paremmin kuin muualla. Voisimme hyvin olla esimerkki siitä, miten vaikka Itä- ja Etelä-Euroopassa pitäisi toimia

SUOMEN UUTISET