Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja kohautti syksyn alussa Ylen A-studiossa toteamalla supisuomalaisten olevan jäämässä vähemmistöksi omassa maassaan vielä tällä vuosisadalla. Keskisarja pyrki puheellaan herättelemään kansaa demografisen kehityksen karusta todellisuudesta. Samalla hän sai aikaan poliittisen kohun, joka eskaloitui etenkin somessa, kuten usein käy.
Keskisarjaa tuskin voi kuitenkaan syyllistää tilastollisten väestönkehityksellisten seikkojen esille tuomisesta. Jopa vasemmistoa myötäilevä Helsingin Sanomat vielä hetki sitten noteerasi suomalaisten hälyttävän nopeasti alenevan syntyvyyden. HS:n mukaan syntyvyys heikkenee jopa niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisten jälkeläistä.
Vieraskielisille runsaasti toimeentulotukea
Väestötilastoja jo vuosia tutkinut systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen on samoilla linjoilla. Hän arvioi itse kantasuomalaisten jäävän Suomessa vähemmistöksi tämän vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuosikymmeninä tapahtunut maahanmuuton kasvu ja suomalaisten syntyvyyden lasku ovat kiihdyttämässä kehitystä entisestään.
Kotisivuillaan Tarvainen on julkaissut näkemyksensä perusteeksi Tilastokeskuksen tietoon pohjautuvan arvion, joka osoittaa kansallistaustaisen väestön osuuden heikkenevän. Trendi vaikuttaa vääjäämättömältä.
Vieraskielisen väestön osuuden kasvu samalla vaikuttaa negatiivisesti myös huoltosuhteeseen ja julkisen talouden tilaan. Mittareita on useita. Esimerkiksi Kelan Ilta-Sanomille antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa. Perustoimeentulotuen saajissa korostuvat arabian, somalin ja ukrainan puhujat.
Tanskalaiset heränneet tilanteeseen
Demografiset ennusteet näyttävät tilastoissa samankaltaiselta muissakin Pohjoismaissa, etenkin jos maahanmuutto jatkuu nykyisellä tasollaan. Esimerkkinä voidaan tarkastella Tanskaa.
Tanskalaisen B.T.-lehden pääkirjoituksessa esitetään professori Rune Lindahl-Jacobsenin laskelmiin perustuen, että etnisten tanskalaisten osuus vähenisi vähemmistöksi 2090-luvulla, jos maahanmuuton trendit jatkuvat nykyisellään. Toisin sanoen kantaväestöön kuuluvien tanskalaisten osuus putoaisi alle 50 prosenttiin vuoteen 2096 mennessä maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä väestönosuuden kasvun vuoksi.
Kirjoituksessa ehdotetaan eräänä ratkaisuna tilanteeseen täydellistä maahanmuuttokieltoa Lähi-idästä ja nopeutettua vieraskielisten paluumuutto-ohjelmaa.
Tanska tosin on poliittisesti herännyt tilanteeseen, ja Tanska on jo vuodesta 2002 vetänyt tiukkaa linjaa maahanmuuttoon – kenties tiukinta koko Pohjoismaissa.
Tanskan sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen sanoo, että hallituksen tulevaisuuden tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta. Frederiksen tunnustaa maahanmuuton uhkakuvat suoraan.
– Meidän pitää olla varovaisia, ettei maahamme tule liikaa ihmisiä, sillä muuten sosiaalinen yhteenkuuluvuutemme ei säily. Se on jo uhattuna, pääministeri perustelee.
Poliitikkojen aika tunnustaa virheensä
Emeritusdosentti Tarvaisen mukaan poliitikkojen olisi nyt ensiksi tunnustettava, että Pohjoismaat ovat aiemmin tehneet suuren virheen hyväksyessään nykyisenkaltaisen maahanmuuton Euroopan ulkopuolisista maista.
– Tätä virhettä eivät tehneet Japani, Kiina, Unkari ja muut Keski- ja Itä-Euroopan maat, Tarvainen sanoo ja huomauttaa, että nykyisellä kehityksellä suomalainen kulttuuri olisi ensi vuosisadalla enää yksi vähemmistökulttuuri muiden joukossa – käytännössä kyse olisi kansallisen itsemääräämisoikeuden menettämisestä.
Mitä ratkaisuksi? Tarvainen esittää yleisesti, että pohjoismaisten kulttuurien säilyttäminen vaatii paitsi nykyistä tiukempia maahanmuuton rajoituksia myös sitä, että osa maahanmuuttajista palaa omiin taustamaihinsa. Tarvaisen mukaan paluumuuttoa koskevissa keskusteluissa on otettava huomioon, että Pohjoismaat ovat itse vastuussa siitä, että ne ovat ottaneet vastaan eri kulttuureista tulevia maahanmuuttajia.
– Siksi Pohjoismailla on velvollisuus tukea vapaaehtoisesti tai pakosta kotimaahansa palaavia henkilöitä – ei vain matkakustannuksissa, vaan myös uuden elämän aloittamisessa taustamaassaan.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja, perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos herättelee suomalaisia kysymällä, minkälaisen Suomen haluamme jättää jälkipolville: halutaanko Suomen olevan väkiluvultaan pienempi, mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai halutaanko vannoa jatkuvan väestönkasvun ja maahanmuuton nimiin ja tehdä Suomesta monikulttuurinen ja monikielinen valtio, jonka yksi vähemmistöistä suomalaiset ovat?
