PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari

Perussuomalaiset: Hallitus iski työn verotukseen suurella veroalemoukarilla – “Duunareiden verotus kevenee”

Purra kyselytunnilla: Vasemmiston saa puhumaan julkisen talouden tilasta alentamalla verotusta

Suomen Yrittäjät: Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä

Mauri Peltokangas tyytyväinen hallituksen sisäistä turvallisuutta korostavaan linjaan – kehitysavusta voitaisiin leikata vielä enemmänkin

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille

Lääketeollisuus kiittää hallitusta puoliväliriihen kasvutoimista – “Nyt otettiin iso askel oikeaan suuntaan”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta  Suomeen: ”Rail Nordica on historiallinen päätös ja kasvua sekä työllisyyttä tukeva suurhanke”

Antikainen: Hallitus rakentaa vahvempaa ja turvallisempaa Suomea unohtamatta maakuntia

Kansanedustaja Mikko Lundén iloitsee kovan työn tuloksista: Passien voimassaoloaika pitenee kymmeneen vuoteen

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Kyösti Tarvainen

”Syntyvyys laskee niin nopeasti, että Suomessa voi olla 90 vuoden päästä enää alle miljoona suomalaistaustaista. Se tarkoittaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa vielä paljon kipeämmin kuin on ennakoitu.” Näin kirjoittaa Helsingin Sanomat tuoreessa <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000010098112.html">artikkelissaan</a>. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos kiittelee <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookissa</a> Hesaria suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen noteeraamisesta, mutta on täysin eri mieltä HS:n asiasta vetämästä johtopäätöksestä.

Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mielestä Helsingin Sanomat ansaitsee kiitokset nostaessaan esiin suomalaistaustaisten määrän nopean vähenemisen.
Vähemmän kiitosta lehti ansaitsee tästä vetämästään johtopäätöksestä, jonka mukaan Suomi tarvitsisi tämän takia vielä nykyistä &#8220;kipeämmin&#8221; maahanmuuttoa, sillä HS ei nosta artikkelissaan esiin sitä tosiasiaa, että esitettyjen lukujen valossa suomalaiset voisivat jäädä vähemmistöksi Suomessa noin 50 vuodessa jo nykyisillä maahanmuuton määrillä.
&#8211; Artikkelissa nostetaan lisäksi esiin taas kerran moneen kertaan kuultuja vääriä väitteitä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, mutta toisaalta myös paljastetaan rivien välistä maahanmuuttoa ajavien tahojen todellisia motiiveja, Grönroos kirjoittaa.
&#8211; Käsitellään ensin iänikuinen väite siitä, että kehitysmaista tulevat ihmiset olisivat julkisen talouden rahoituksen pelastus.
Julkiset palvelut eivät riipu maahanmuuton määrästä
Helsingin Sanomat haastattelee eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa: ”Jos nettomaahanmuutto pienenisi Suomessa lähelle nollaa, vanhusten huollossa täytyisi luopua siitä pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden peruslupauksesta, että lapset eivät hoida vanhempiaan, Murto sanoo.”
&#8211; Todellisuudessa vanhustenhoivan, kuten kaikkien julkisten palveluiden, järjestäminen ei riipu väestön tai maahanmuuton määrästä vaan siitä, kuinka paljon yhteiskunnalla on varoja, joita voidaan sijoittaa kyseisen palvelun järjestämiseen. Nuorta työikäistä väkeä täynnä olevat kehitysmaat eivät ole vanhustenhoidon – tai minkään muunkaan julkisen palvelun – suurvaltoja.
&#8211; Murto itsekin myöntää, että ”matalan tuottavuuden työpaikkoja, kuten ravintolatyöntekijöitä, postinjakajia ja bussikuskeja, voi vielä Suomeen saada. Mutta julkisen sektorin ammattilaisia, kuten lääkäreitä, on vaikea houkutella”. Suomeksi sanottuna valtaosa työperäisestäkin maahanmuutosta tuo Suomeen ihmisiä, jotka maksavat veroja vähemmän kuin käyttävät julkisia palveluita ja näin ollen heikentävät todellisuudessa vanhuspalveluiden rahoituksen edellytyksiä entisestään, Grönroos huomauttaa.
Maahanmuutolla ei pureta eläkepommiakaan
Toinen Murron esille nostama aihe on maahanmuuton vaikutus eläkejärjestelmään. ”Jos maahanmuuttoa rajoitettaisiin ja väestö pienenisi, se tarkoittaisi Murron mukaan eläkejärjestelmän osalta välttämättä sitä, että töitä pitäisi tehdä olennaisesti pidempään kuin nyt.”
&#8211; Suomalainen eläkejärjestelmä on rakennettu niin, että osa eläkeläisen saamasta eläkkeestä tulee hänen töissä käydessään kerätystä ja rahastoidusta varallisuudesta ja osan rahoittavat nyt töissä olevat heiltä kerätyistä eläkemaksuista. Työikäisen väestön väheneminen lisää tietysti painetta käyttää rahastoitua osuutta enemmän, mutta maahanmuutto ei ole ratkaisu myöskään eläkejärjestelmän rahoitukseen, Grönroos sanoo.
&#8211; Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien palkat ovat keskimäärin niin pieniä, että niistä kerätyt eläkemaksut jäävät vaatimattomiksi verrattuna maahanmuuttajan käyttämiin julkisiin palveluihin, ja pienituloinen ja rikkonaisen työuran omaava maahanmuuttaja päätyy todennäköisesti eläkepommin purkajan sijaan takuueläkkeen nauttijaksi.
Onko väestönkasvu itsetarkoitus?
Väestön ikääntyminen on haaste julkisen talouden ja eläkkeiden rahoittamiselle, mutta maahanmuutosta ei ole ratkaisuksi asiaan. Grönroos muistuttaa myös, että pienenevät ikäluokat mahdollistavat resurssien siirtämisen varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta vanhustenhoitoon.
&#8211; Miksi sitten maahanmuuttoa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn, vaikka se on rasitus julkiselle taloudelle – kaikista muista sen tuomista ongelmista puhumattakaan? Onko väestönkasvu itsetarkoitus ja kenelle? Grönroos kysyy.
HS:n mukaan ”talouden kannalta väestön pieneneminen tarkoittaa väistämättä investointien vähenemistä, kun kotimainen kysyntä pienenee, ellei vientivetoinen teollisuus meitä pelasta”. Murto lisää tähän, kuinka ”esimerkiksi uusi vähittäiskauppaketju sijoittuu mieluummin Ruotsiin, jossa on parempi väestöpohja”.
Elinkeinoelämälle ihmiset ovat kuluttajia
Tässä ollaan Grönroosin mukaan asian ytimessä. Tavalliselle kansalaiselle pienenevä väestö ei tarkoita itsessään sitä tai tätä, sillä julkiset palvelut voidaan tuottaa isossa tai pienessä maassa, riippuen vain siitä, että verovaroja maksetaan riittävässä suhteessa tarvittaviin palveluihin. Murron esille nostamien vähittäiskauppaketjujen osalta kansalainen voi myös olla huoletta, sillä kysynnän ja tarjonnan laki tuo kauppoja ihmisten ulottuville juuri niin paljon kuin on kysyntää.
&#8211; Väestönkasvu on kuitenkin itsetarkoitus elinkeinoelämän lobbareille, jotka näkevät ihmiset ensi sijassa kuluttajina. Elinkeinoelämän matematiikka menee niin, että mitä enemmän ihmisiä, niin sitä enemmän voidaan avata vähittäiskauppoja, sitä enemmän voidaan tuottaa tavaroita tehtaissa ja sitä enemmän myydä palveluita.
&#8211; Se, mikä vaikutus maahanmuuton tuomalla väestönkasvulla on julkiselle taloudelle, yhteiskuntarauhalle tai ylipäätään muulle yhteiskunnalle, ei kiinnosta Murtoa tai elinkeinoelämää, sillä lasku näistä ongelmista jakautuu koko yhteiskunnan maksettavaksi siinä missä voitot kohdistuvat suoraan elinkeinoelämälle.
Tabuja yhteiskunnasta löytyy
Seuraavaksi Grönroos siirtyy taloudellisia kysymyksiä vakavampaan aiheeseen eli väestöön.
Helsingin Sanomat nostaa esiin, että ”kansalliskonservatiivit lisäävät kannatustaan varoittamalla ja jopa pelottelemalla Suomen kulttuurisesta muutoksesta, jos maahanmuutto kasvaa”. Murto lisää vielä, että hänen mielestään ”kyse on yhteiskunnallisen keskustelun yhdestä suuresta tabusta”.
&#8211; Tässä asiassa voin olla Murron kanssa tietyssä mielessä samaa mieltä – Murron ajama maahanmuuton kannattaminen ja moninaisuuden ylistys eivät toki ole tabuja, mutta tabuja nyky-yhteiskunnasta löytyy, sillä suomalaiselle näyttää ennemminkin olevan jonkinlainen tabu sanoa ääneen, että hän ei halua jäädä vähemmistöksi omassa maassaan, Grönroos pohtii.
Suomalaisista vähemmistö omassa maassaan
Väestötilastoja vuosia tutkinut systeemianalyysin emeritusdosentti Kyösti Tarvainen on arvioinut kantasuomalaisten jäävän Suomessa vähemmistöksi vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuosina tapahtunut maahanmuuton nopea kasvu ja suomalaisten syntyvyyden lasku ovat kiihdyttämässä kehitystä vielä entisestään.
&#8211; Suomalaisten jyrkästi laskeneella syntyvyydellä ja nykyisellä 50 000 – 70 000 maahanmuuttajan vuotuisella määrällä maahanmuuttajataustaisen väestön ja kantaväestön määrät voivat siis karkean arvion mukaan kohdata jo joskus noin 50 vuoden kuluttua, jos HS:n laskuharjoitusta suomalaisten määrän romahtamisesta on uskominen.
&#8211; HS:n mukaan tultaessa 2070-luvulle suomalaisia olisi noin 3 miljoonaa, joten vuotuisella 50 000 uudella maahanmuuttajalla nykyinen puolen miljoonan kokoinen maahanmuuttajataustaisen väestön määrä olisi samantyyppisellä laskuharjoituksella kasvanut pelkän muuttoliikkeen kautta yhtä suureksi kuin kantaväestö – ottamatta siis edes huomioon maahanmuuttajien korkeampaa syntyvyyttä, joka nopeuttaa kehitystä vielä tästäkin.
&#8211; On siis korkea aika pohtia sitä, minkälaisen Suomen haluamme jättää jälkipolville: halutaanko Suomen olevan väkiluvultaan pienempi, mutta kulttuurillisesti yhtenäisempi, vai vannoa jatkuvan väestönkasvun ja maahanmuuton nimiin ja tehdä Suomesta monikulttuurinen ja monikielinen valtio, jonka yksi vähemmistöistä suomalaiset ovat? Grönroos kysyy.
&nbsp;

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Aalto-yliopiston systeemianalyysin dosentti Kyösti Tarvainen on lähettänyt kaikille kansanedustajille sähköpostin, jossa hän varoittaa työvoiman tarveharkinnan poistamisesta. Tarvainen perustelee asiaa Ruotsin hallituksen 2016 julkaisemalla <a href="http://www.regeringen.se/496595/contentassets/f2d97616999f4b31b93a0cbe81cb2515/riksrevisionens-rapport-om-arbetskraftsinvandring-skr.-201617176">selonteolla</a>.

Tarvainen kertoo saaneensa tiedon selonteosta kansanedustaja Juhana Vartiaiselta (kok.). Ruotsi luopui tarveharkinnasta 2008.
<blockquote>&#8220;Sen, että tämä on uusi maahanmuuttoväylä, näkee siitäkin, että ulkomaalaisia palkkaavista työnantajista noin 70 % on itse ulkomaalaistaustaisia ja että melkein puolet ulkomaalaisia palkkaavista yrityksistä on 1-5 hengen yrityksiä&#8221;</blockquote>
Kyösti Tarvainen listaa selonteon keskeisiä havaintoja:
&#8211; Tarveharkinnasta luopuminen on johtanut niin moniin väärinkäytöksiin (valetyöpaikat, ihmisten hyväksikäyttö), että on pitänyt pystyttää niin monimutkainen kontrollijärjestelmä, että esimerkiksi siivousalalla ulkomaalaisen palkkaaminen kestää 5 kuukautta.
&#8211; Noin 40 % muuttajista tulee aloille, joissa ei ole pulaa työväestä, 20 % tulee matalapalkkaisille aloille, joissa työvoimasta on ylitarjontaa. 
&#8211; Sen, että tämä on uusi maahanmuuttoväylä, näkee siitäkin, että ulkomaalaisia palkkaavista työnantajista noin 70 % on itse ulkomaalaistaustaisia, ja että melkein puolet ulkomaalaisia palkkaavista yrityksistä on 1-5 hengen yrityksiä.
&#8211; EU:n ulkopuolelta tuleva työperäinen maahanmuuttaja tuo mukanaan keskimäärin 0,8 omaista. Työikäisistä omaisista vain kolmannes on töissä, ja heistäkin suuri osa osapäiväisesti. Siten tämä maahanmuutto ei paranna huoltosuhdetta. Mukana tulevat lapset hankkivat usein puolison taustamaastaan, joten maahanmuutto vain lisääntyy.
Tarvaisen mukaan selonteon perusteella vaikuttaa siltä, että Ruotsin elinkeinoelämä on eniten saanut hyötyä tietotekniikan asiantuntijoista, ohjelmoijia on tullut varsinkin Intiasta. Tällä alalla noin 5 % on maahanmuuttajia.
&#8211; Mutta tällainen maahanmuutto voidaan hyvin hoitaa, ja on ennen hoidettukin, ilman nykyistä järjestelmää, joka sisältää suuria epäkohtia ja synnyttää paljon haitallista maahanmuuttoa, Tarvainen toteaa.
&#8211; Pahin asia on se, että tämä EU:n ulkopuolinen maahanmuutto on vain kiihdyttänyt Ruotsin väestömuutosta: nykykehityksen vallitessa jo vuonna 2070 Ruotsissa on yhtä paljon ei-länsimaisen taustan omaavia ihmisiä kuin länsimaalaisia. Vaikka kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, jokainen tietää, että kaikki eivät ole samanlaisia: Ruotsi ei ole enää entinen Ruotsi ja pian ei lainkaan Ruotsi, Tarvainen summaa.

Dosentti varoittaa kansanedustajia tarveharkinnan poistosta – synnytti Ruotsiin uuden maahanmuuttoväylän

Dosentti Kyösti Tarvainen <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/25012014/mielipide/Maahanmuuton+kuluista+on+tutkimustietoa/a1390607661175" target="_blank" rel="noopener noreferrer">totesi</a> viikonvaihteen Helsingin Sanomissa maahanmuuton tulevan kalliiksi vastaanottajamaille. Tarvainen kertoi, että Ruotsissa on tehty viisi tutkimusta maahanmuuton kustannuksista. Niissä kaikissa maahanmuutto on todettu kansantaloudellisesti epäedulliseksi. Suomen kustannuksista on tehty yksi viime keväänä julkistettu OECD:n tutkimus, jossa maahanmuuttoon liittyvien kustannusten Suomessa vuosina 2007-2009 arvioitiin olleen 0,13 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Myös Norjassa on tutkittu maahanmuuton kustannuksia. Maan tilastokeskus jakoi omassa tutkimuksessaan vuodelta 2012 lähtömaat kolmeen ryhmään. Keskimääräisiksi yhteiskunnallisiksi tuotoiksi maahanmuuttajan koko elämän ajalta tilastokeskus arvioi länsimaisen maahanmuuttajan osalta noin 100 000 euroa, itäeurooppalaisen maahanmuuttajan puolestaan maksavan saman verran ja muualta tulleen maahanmuuttajan kulujen olevan peräti 500 000 euroa.

Tutkija: Maahanmuutto käy kalliiksi yhteiskunnalle

Kyösti Tarvainen

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Dosentti varoittaa kansanedustajia tarveharkinnan poistosta – synnytti Ruotsiin uuden maahanmuuttoväylän

Tutkija: Maahanmuutto käy kalliiksi yhteiskunnalle

Uusimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari

Perussuomalaiset: Hallitus iski työn verotukseen suurella veroalemoukarilla – “Duunareiden verotus kevenee”

Purra kyselytunnilla: Vasemmiston saa puhumaan julkisen talouden tilasta alentamalla verotusta

Suomen Yrittäjät: Hallituksen kasvutoimet ovat merkittäviä

Mauri Peltokangas tyytyväinen hallituksen sisäistä turvallisuutta korostavaan linjaan – kehitysavusta voitaisiin leikata vielä enemmänkin

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille

Lääketeollisuus kiittää hallitusta puoliväliriihen kasvutoimista – “Nyt otettiin iso askel oikeaan suuntaan”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta Suomeen: ”Rail Nordica on historiallinen päätös ja kasvua sekä työllisyyttä tukeva suurhanke”

Antikainen: Hallitus rakentaa vahvempaa ja turvallisempaa Suomea unohtamatta maakuntia

Kansanedustaja Mikko Lundén iloitsee kovan työn tuloksista: Passien voimassaoloaika pitenee kymmeneen vuoteen

Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Toimitus suosittelee

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Oppositiopuolueet SDP, keskusta, Liike Nyt, vihreät ja vasemmistoliitto käyttävät enemmistövaltaa Keski-Uudenmaan sotealueella – omaishoitajilta leikattiin juuri 400 000 euroa

Piilaakson teknologiajätin pomo: Jyrkän oikeiston nousua Saksassa selittää se, että vasemmisto on pitänyt poliittista kenttää panttivankinaan

Suora lähetys: Perussuomalaisten kunta- ja aluevaaliohjelman julkistus

Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista

PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025