

LEHTIKUVA
Kehitysapu kohdennettava oikein – vähemmällä rahalla tehokkaampaa ja järkevämpää apua
Eduskunta keskusteli keskiviikkona kehitysyhteistyöstä, josta valtioneuvosto antoi selonteon eduskunnalle. Ulkoasiainvaliokunnassa asiaa käsittelivät jo perussuomalaisista Tom Packalén ja Veera Ruoho. Perussuomalaiset korostivat keskustelussa, että laatu on myös kehitysyhteistyössä tärkeämpää kuin määrä.
Perussuomalaisten Mika Niikko kertoi Tansaniassa näkemistään hyvistä kehitysaskelista, kuinka suomalaiset ovat tehneet hyviä metsähankkeita ja opettaneet istuttamaan, kasvattamaan ja jopa jalostamaan metsää.
– Siellä oli myös erittäin hyvä ohjelma siitä, kuinka nuorisotyöttömyyteen pureudutaan mobiilisovellusten toimesta, jopa huomattavasti nykyaikaisemmalla tavalla kuin täällä Suomessa. Tuleekin varmaan aika, jolloin sieltä käsin tehdään tänne jonkunnäköistä kehitysyhteistyötä, sillä he ovat joissain asioissa paljon pidemmällä kuin me itse olemme, Niikko kehui.
Painopiste nuoriin
Tiina Elovaara (ps.) kiinnitti huomion nuoriin: alle 25-vuotiaita on lähes puolet maailman väestöstä ja heistä 1,2 miljardia asuu kehitysmaissa.
– Nuorten radikalisoituminen on siis yksi suurimmista uhkakuvista, joita meillä on. Toivoisin, että tästä aiheesta, radikalisoitumisesta ja sen ehkäisystä, keskusteltaisiin meilläkin enemmän, Elovaara toivoi.
Kohdistetaanko rahat oikein?
Maria Tolppanen (ps.) piti tärkeänä, että naisten asemaa parannetaan kaikkialla maailmassa. Hän kysyi kuitenkin rahojen kohdentumisen perään: kuinka tarkkaan itse asiassa katsotaan se, mihin rahat kohdentuvat ja mihin niitä käytetään.
– Henkilökohtaisesti tiedän tapauksen Sri Lankassa, jossa kolmisenkymmentä vuotta sitten perustettiin orpokoti. Me olemme rahoittaneet sitä ja niiden tietojen mukaan, joita minulla tällä hetkellä on, rahoitamme edelleenkin, Tolppanen ihmetteli.
-Asia on vain niin, että nuorin lapsi on tällä hetkellä jo yli 30-vuotias. Rahat varmasti riittäisivät paljon pitempään, jos tarkkaan katsottaisiin se, minne ne kohdentuvat ja miten niitä siellä määränpäässä käytetään. Ettei sitten kävisi niin, että me autamme vain sitä paikallista korruptiota.
Finnfund tehnyt runsaasti hankkeita
Leena Meri (ps.) kysyi, tekevätkö kehitysyhteistyöministeriö ja TEM yhteistyötä kehityshankkeissa esimerkiksi puhtaan tekniikan hankkeissa mm. Afrikassa, jossa tällaiselle olisi runsaasti tarvetta.
Ville Vähämäki (ps.) korosti, kuinka Finnfundin kautta on tehty runsaasti hyviä kehitysyhteistyöhankkeita. Vasemmistoliiton Li Andersson oli aiemmin hämmästellyt, kuinka Finnfund oli tukenut myös viiden tähden Radisson Blu -hotellin rakentamista Addis Abebassa Afrikassa.
– Finnfundin kautta voitaneen katalysoida sellaisiakin hankkeita, jotka edistävät tyttöjen ja naisten asemaa kehitysmaissa. Finnfundin pääomahan ei sinänsä kulu, vaan se itse asiassa kasvaa.
– Sinne on annettu aikanaan yhteensä 165 miljoonaa ja siitä pääosa viimeisen 8 vuoden aikana. On tehty 400 sijoituspäätöstä eli hanketta. Pääoma on kasvanut 250 miljoonaan, lainanoton avulla sijoitukset ovat tällä hetkellä 320 miljoonaa. Koko laaja salkku on noin 600 miljoonaa, ja tällä hetkellä on odottamassa sijoituspäätöksiä 300 miljoonaa. Toivottavasti nämä päätökset ovat sellaisia, millä edistetään koulutusta, tyttöjen ja naisten asemaa sekä jätteitten käsittelyä, biojalostusta ja metsähankkeita kehitysmaissa, Vähämäki toivoi.
YK:n moitteista selviää puhumalla
Toimi Kankaanniemi (ps.) pahoitteli kehitysrahojen leikkausta, mutta sanoi siitä selvittävän puhumalla. Hän toimi kehitysyhteistyöministerinä Esko Ahon (kesk.) hallituksessa edellisen laman aikana.
– Leikkaukset ovat tietysti ikäviä, mutta tasan 25 vuotta sitten Suomi ajautui syvään lamaan ja silloin jouduin näiden kehitysyhteistyöleikkausten kanssa tekemisiin. Jouduin käymään neuvotteluja niin suomalaisten järjestöjen kuin muun muassa YK-järjestöjenkin kanssa. Kyllä siitä selvittiin kertomalla Suomen tilanne.
– Nyt tilanne on samanlainen. Suomen talous ei kestä sitä menotasoa, mikä oli viime vaalikaudella. Näin nyt sitten leikataan kaikkialta, valitettavasti myös kehitysyhteistyöstä, Kankaanniemi totesi.
Hän kiitti samalla ministeri Toivakkaa lupauksesta siitä, ettei jatkossa leikata enää kansalaisjärjestöiltä.
Apua suoraan kriisialueille
Simon Elo (ps.) sanoi, että kehitysavun leikkaukset perustuvat puolueen vaaliohjelmaan ja samanlainen maininta oli kokoomuksenkin ohjelmassa. Elo vaati kehitysrahojen suuntaamista kriisiapuun kriisialueille, jossa samalla rahalla saa enemmän aikaan kuin Suomessa.
– Suuressa valiokunnassa me olemme tehneet paljon päätöksiä liittyen muuttoliikkeeseen ja siirtolaiskriisiin. Se on ihmetyttänyt, että sillä rahalla, mitä täällä käytetään, voitaisiin paljon enemmän auttaa siellä lähialueella. Sanon esimerkin: Jordanian Zaatarin pakolaisleirillä maksaa ylläpito 5 euroa vuorokaudessa. Suomessa maksaa vastaanottokeskus 45 euroa.
Suomella ei ole hävettävää
Kari Kulmala (ps.) korosti, että Suomella ei ole kehitysavussaan mitään hävettävää, vaikka leikkaammekin siitä 200 miljoonaa euroa vuodessa vaalikauden ajan.
– Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varataan kuitenkin 485 miljoonaa euroa, joka on bruttokansantuotteeseemme suhteutettuna yli OECD-maiden keskiarvon ja samaa luokkaa esimerkiksi Saksan kanssa. Meillä ei ole siis mitään hävettävää, päinvastoin.
– Perussuomalaisten näkemyksen mukaan vähemmällä rahalla tulee saada aikaan tehokkaampaa ja järkevämpää kehitysapua, ja sitä olemme nyt saamassa. Tätä ovat myös äänestäjämme halunneet, Kulmala painotti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Leena Meri Kari Kulmala Tiina Elovaara Veera Ruoho Toimi Kankaanniemi Mika Niikko Ville Vähämäki Tom Packalén Simon Elo Maria Tolppanen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Teemu Keskisarjan kolumni: Luonnonsuojelijat vastaan ilmakehäkiihkoilijat

Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Hallitus korjaa terveydenhuoltoa: Silmälääkärille pääsee nyt helpommin ja silmälasien uusimisesta tulee monelle halvempaa
Aikaisemmin optikot eivät ole voineet määrätä silmälaseja henkilöille, joille on tehty silmäleikkaus, vaan asiakas on jouduttu ohjaamaan silmälääkärin vastaanotolle. - Muutos lyhentää jonoja silmälääkäreille ja on tervetullut tilanteessa, jossa silmälääkäreistä on pula valtakunnallisesti, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Purra: Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa tai äärioikeistolaista – ”Tilastot kertovat armottomasti, kuinka ulkomaalaisväestö lisääntyy ja kasvaa, suomalaisväestö ei”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listaa X:ssä, miksi puolue puhuu niin paljon Suomen demografisista muutoksista.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää