Ilta-Sanomat uutisoi äskettäin Kelalta saamiensa tietojen perusteella, että arabian, somalin ja ukrainan puhujat ylikorostuvat perustoimeentulotuen saajissa. Kunkin yllä mainitun kieliryhmän osuus Suomen väestöstä on alle prosentti.
Arabiankielisistä yli 52 prosenttia sai perustoimeentulotukea vuonna 2024. Saajien määrä oli 43 534 henkilöä. Somalinkielisistä lähes puolet (49,64 %) sai perustoimeentulotukea (13 348 henkilöä).
Ukrainan puhujista lähes yhtä moni (47,5 %) nosti perustoimeentulotukea. Suomen- tai ruotsinkielisistä perustoimeentulotukea sai vain alle viisi prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on vaatinut, että sosiaaliturvaetuudet pitää rajata vain Suomen kansalaisille, koska Suomella ei ole varaa siihen, että ”suomalainen hyvinvointiyhteiskunta hoitaa, auttaa, hoivaa ja suorastaan paapoo koko ajan yhä enemmän muita kuin suomalaisia”.
Somalin- ja arabiankielisillä yliedustus
Nyt Ilta-Sanomat on selvittänyt Kelan maksaman työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tarkempia saajatilastoja tietopyynnöllä Kelasta. Samalla IS selvitti vieraskielisille viime vuonna maksetun toimeentulotuen määrän euroissa.
Kelan tilastot paljastavat, että täysi-ikäisistä Suomessa asuvista somalin- ja arabiankielisistä noin kolmannes sai toimeentulotukea. Alaikäiset lapset mukaan lukien noin puolet sai toimeentulotukea jonain vuoden 2024 kalenterikuukautena.
IS kysyi tietopyynnössään myös kuinka paljon toimeentulotukea on maksettu euroissa. Kelan antamien tietojen mukaan yli kolmasosa (37 %) toimeentulotuesta menee vieraskielisille. Euroissa tämä on yli 300 miljoonaa.
Kokonaisuudessaan toimeentulotukea maksettiin vuonna 2024 noin 825 miljoonaa euroa. Tästä 519 miljoonaa euroa maksettiin suomea, ruotsia tai saamea puhuville.
Pahin tilanne vallitsee Espoossa ja Vantaalla, joissa kummassakin yli 44 prosenttia maksetuista toimeentulotuista meni vieraskielisille. Helsingissä 38,7 prosenttia toimeentulotuista maksettiin vieraskielisille.
Grönroos: Suomi kärkisijoilla hyysäämisessä
Yle uutisoi Suomen onnistuneen kansainvälisen vertailun mukaan loistavasti maahanmuuttajien kotouttamisessa. Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos toteaa kuitenkin totuuden olevan hieman toisenlainen.
Ylen uutisessa viitattu Migration Integration Policy Index ei käytä kotoutumisen mittareina esimerkiksi maahanmuuttajien työllistymistä, maksettujen verojen määrää, kielen osaamista, rikollisuutta, koulutusastetta tai toisen sukupolven maahanmuuttajien pärjäämistä.
Näiden sijaan kotouttamisen mittareina käytetään sellaisia tekijöitä kuin kansalaisuuden saannin helppoutta, syrjinnän vastaisia toimia, maahanmuuttajien erityistarpeiden huomioimista opetuksessa, perheenyhdistämisen helppoutta, maahanmuuttajien erityistarpeiden huomioimista terveydenhoidossa, maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille, pysyvän oleskeluluvan saannin helppoutta ja mahdollisuutta osallistua poliittiseen päätöksentekoon.
Grönroosin mukaan Suomi on siis kärkisijoilla kotouttamisessa, jos mittarina käytetään sitä, miten paljon maahanmuuttajia hyysätään. Runsas yliedustus toimeentulotuen saajissa on yksi esimerkki tästä.
