LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perusopetuksen järjestäminen on Suomessa murroksessa, kun oppilasmäärät vähenevät erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja pienten koulujen määrä laskee nopeasti. Samaan aikaan opetuksen järjestämisen kustannukset kasvavat juuri niillä alueilla, joilla resurssit ovat jo valmiiksi niukemmat.
Kansanedustaja Sara Seppänen korostaa, että koulutuksen tasa-arvo ei saa tarkoittaa yksipuolista rahoituksen kohdentamista.
– Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista.
Seppäsen mukaan nykyinen kehitys uhkaa lisätä alueellista eriarvoisuutta koulutuksessa. Harvaan asutuilla alueilla opetuksen järjestämiseen liittyy erityisiä haasteita, kuten pitkät koulumatkat, kasvavat kuljetuskustannukset ja vaikeudet saada päteviä opettajia.
Seppänen nostaa esiin myös sen, että nykyiset tasa-arvorahan jakokriteerit painottavat erityisesti työttömyysastetta ja vieraskielisten oppilaiden osuutta.
– On ongelmallista, jos rahoitus perustuu liiaksi työttömyysasteeseen ja vieraskielisten määrään. Ne ovat yhdenlaisia mittareita, mutta eivät yksin riitä kuvaamaan koulutuksen todellisia haasteita eri puolilla Suomea.
– Jos rahoitus ei huomioi alueellisia olosuhteita, vaarana on, että lasten oikeus laadukkaaseen opetukseen riippuu liikaa postinumerosta.
Seppänen painottaa, että tasa-arvoavustuksen alkuperäinen tarkoitus on tasata eroja koko maassa, ei keskittää resursseja vain tiettyihin kouluihin tai alueisiin. Hänen mukaansa rahoituskriteereitä on päivitettävä vastaamaan paremmin väestökehityksen tuomia muutoksia.
– Harvaan asutuilla alueilla pienet koulut kamppailevat aivan eri mittakaavan ongelmien kanssa kuin kasvukeskuksissa. Tämän pitää näkyä myös rahoituksessa.
Seppäsen mukaan koulutuksen saavutettavuus ja laatu on turvattava koko Suomessa myös tulevaisuudessa, vaikka väestökehitys eriyttää kuntia yhä voimakkaammin.
– Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen kouluun, asuinpaikasta riippumatta.
Seppänen vaatii, että tasa-arvorahan jakoperusteita tarkastellaan uudelleen ja varmistetaan, että myös pienet koulut ja harvaan asutut alueet saavat niille kuuluvan osuuden tuesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.
Keskustelu uskonnonopetuksen muuttamisesta kaikille yhteiseksi elämänkatsomustiedoksi on noussut jälleen pintaan. Asia ei ole lähellekään niin ongelmaton, kuin mitä julkisessa keskustelussa paikoin yritetään väittää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila esittää hallitukselle jättämässään toimenpidealoitteessa kasvojen peittävän naamioitumisen kieltämistä niin kouluissa kuin julkisilla paikoillakin. Vantaan kaupunki linjasi aiemmin tällä viikolla, että koulujen oppilaiden on oltava tunnistettavissa koulupäivän aikana opetuksellisista ja turvallisuussyistä. Junnilan mukaan käytäntö tulisi laajentaa maanlaajuiseksi.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.
Viikon suosituimmat
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
