LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perusopetuksen järjestäminen on Suomessa murroksessa, kun oppilasmäärät vähenevät erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja pienten koulujen määrä laskee nopeasti. Samaan aikaan opetuksen järjestämisen kustannukset kasvavat juuri niillä alueilla, joilla resurssit ovat jo valmiiksi niukemmat.
Kansanedustaja Sara Seppänen korostaa, että koulutuksen tasa-arvo ei saa tarkoittaa yksipuolista rahoituksen kohdentamista.
– Tasa-arvoraha ei voi mennä käytännössä vain suurten kaupunkien maahanmuuttajavaltaisille kouluille. Myös maaseudun pienet koulut tarvitsevat tukea, jotta ne selviävät arjen haasteista.
Seppäsen mukaan nykyinen kehitys uhkaa lisätä alueellista eriarvoisuutta koulutuksessa. Harvaan asutuilla alueilla opetuksen järjestämiseen liittyy erityisiä haasteita, kuten pitkät koulumatkat, kasvavat kuljetuskustannukset ja vaikeudet saada päteviä opettajia.
Seppänen nostaa esiin myös sen, että nykyiset tasa-arvorahan jakokriteerit painottavat erityisesti työttömyysastetta ja vieraskielisten oppilaiden osuutta.
– On ongelmallista, jos rahoitus perustuu liiaksi työttömyysasteeseen ja vieraskielisten määrään. Ne ovat yhdenlaisia mittareita, mutta eivät yksin riitä kuvaamaan koulutuksen todellisia haasteita eri puolilla Suomea.
– Jos rahoitus ei huomioi alueellisia olosuhteita, vaarana on, että lasten oikeus laadukkaaseen opetukseen riippuu liikaa postinumerosta.
Seppänen painottaa, että tasa-arvoavustuksen alkuperäinen tarkoitus on tasata eroja koko maassa, ei keskittää resursseja vain tiettyihin kouluihin tai alueisiin. Hänen mukaansa rahoituskriteereitä on päivitettävä vastaamaan paremmin väestökehityksen tuomia muutoksia.
– Harvaan asutuilla alueilla pienet koulut kamppailevat aivan eri mittakaavan ongelmien kanssa kuin kasvukeskuksissa. Tämän pitää näkyä myös rahoituksessa.
Seppäsen mukaan koulutuksen saavutettavuus ja laatu on turvattava koko Suomessa myös tulevaisuudessa, vaikka väestökehitys eriyttää kuntia yhä voimakkaammin.
– Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen kouluun, asuinpaikasta riippumatta.
Seppänen vaatii, että tasa-arvorahan jakoperusteita tarkastellaan uudelleen ja varmistetaan, että myös pienet koulut ja harvaan asutut alueet saavat niille kuuluvan osuuden tuesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on päättänyt antaa lakiesityksen perusopetuksen osaamistakuusta. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa riittävän vähimmäisosaamistason ennen siirtymistään seuraavalle vuosiluokalle.
Suomalaisissa kouluissa on aika palauttaa kynät ja kirjat osaksi jokaisen oppilaan arkea, vaatii erityisopettajana toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Perustaidot ja -tiedot, selkeät rutiinit, ennakointikyky, opettajan auktoriteetti sekä arjen perusasiat ovat nyky-yhteiskunnassa ratkaisevassa roolissa lasten ja nuorten oppimisessa, kasvamisessa ja kehittymisessä, Strandman painottaa.
Keskustelu uskonnonopetuksen muuttamisesta kaikille yhteiseksi elämänkatsomustiedoksi on noussut jälleen pintaan. Asia ei ole lähellekään niin ongelmaton, kuin mitä julkisessa keskustelussa paikoin yritetään väittää, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila esittää hallitukselle jättämässään toimenpidealoitteessa kasvojen peittävän naamioitumisen kieltämistä niin kouluissa kuin julkisilla paikoillakin. Vantaan kaupunki linjasi aiemmin tällä viikolla, että koulujen oppilaiden on oltava tunnistettavissa koulupäivän aikana opetuksellisista ja turvallisuussyistä. Junnilan mukaan käytäntö tulisi laajentaa maanlaajuiseksi.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
Kouluhistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Jari Salminen ei sanojaan säästellyt Kansalaisinfon kouluaiheisessa seminaarissa, johon oli kokoontunut kansanedustajia useasta puolueesta, joukko opettajia ja rehtoreita ja muutamia elinkeinoelämän edustajia. - Viimeiset 20 vuotta lahjakkaan oppilaan asema suomalaisessa koulussa on huonontunut erityisen paljon. On hyvä, että nykyhallitus nyt kiinnittää huomiota sellaisiin koulun epäkohtiin, joista aiemmat hallitukset eivät ole olleet kiinnostuneita.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
