Tänään sunnuntaina Itävallassa pidetään ennenaikaiset parlamenttivaalit, Saksassa puolestaan Ala-Saksin liittoneuvostovaalit. Itävallassa kärkipaikan napannee oikealle harpannut kansanpuolue ÖVP ja sen todennäköisin hallituskumppanipuolueeksi noussee maahanmuuttokriittinen vapauspuolue FPÖ. Ala-Saksin vaaleissa panoksina on Angela Merkelin tulevan hallituksen toimintakyky, sekä sosialidemokraattien Martin Schulzin poliittisen uran jatko.
Itävallan parlamenttivaalit aikaistuivat noin vuodella, koska hallituskumppanit riitaantuivat ja hallitusyhteistyö ajautui umpikujaan. Itävallassa ÖVP:n ja sosialidemokraattien (SPÖ) välit ovat pahoin tulehtuneet. Ulkoministeri Sebastian Kurzista on ensimmäisten vaaliennusteiden mukaan tulossa maailman nuorin valtion päämies, hän nousisi liittokansleriksi vain 31-vuotiaana. ÖVP on keräämässä uusimpien ennusteiden mukaan 31,6 prosenttia äänistä.
Toisena on ennusteiden mukaan sosialidemokraatit 27 prosentin äänipotilla. FPÖ on kolmantena 25,9 prosentin kannatuksella. Äänikynnyksen ylittävät myös liberaalit (NEOS) ja vihreistä irtautunut Pilz-lista. Sen sijaan vihreät ovat jäämässä alle neljän prosentin äänikynnyksen, joskin täpärästi. Vihreille ennustetaan 3,8 prosentin pottia.
Suurimmat nousijat viime vaaleihin verrattuna ovat ÖVP, FPÖ ja Pilz. Pilz tosin on uutena tulokkaana näissä vaaleissa. ÖVP:lle nousua kirjataan peräti 7,5 prosenttiyksikköä ja FPÖ parantaa tulostaan 5,4 prosenttiyksiköllä. Suurin häviäjä on vihreät. Heille tappiota aiempiin vaaleihin on tulossa peräti 8,6 prosenttiyksikköä.
Itävallan vaalien teemoina maahanmuutto ja islam
Itävaltalaisia on vaalien alla puhuttanut erityisesti maahanmuutto ja islam. Poliittisessa keskustassa viihtynyt ÖVP siirtyi vuoden 2015 maahanmuuttokriisin aikana oikealle. Kurz ajoi voimakkaasti niin sanotun Balkanin reitin sulkemista. Maahanmuuttokriittinen FPÖ nousi kannatusmittauksissa tuolloin kärkipaikalle. Kurzin jämerien otteiden ansiosta ÖVP on onnistunut kipuamaan paalupaikalle.
Todennäköisin hallituspohja koostuu maahanmuuttokriittisistä ÖVP:stä ja FPÖ:stä. Kurz on ennakkoon ilmoittanut, ettei Itävalta kaipaa ulkomaiden puuttumista Itävallan sisäisiin asioihin. Puolueiden ohjelmista on poimittavissa yhtenäistä linjaa. Molemmat puolueet rajoittaisivat maahanmuuttoa, kaventaisivat EU:n valtaa ja puolueet ovat suopeita kansanäänestyksille.
Laitaoikeistopuolueena pidetty FPÖ nousi hallitukseen vuosituhannen alussa. Tuolloin EU-jäsenmaat asettivat Itävallalle jopa pakotteita. Tällä kertaa EU-maat katsovat FPÖ:n mahdollista hallitusasemaa mitä ilmeisimmin läpi sormiensa.
Europarlamentin ex-puhemies vastatuulessa Saksassa
Saksan sosialidemokraatit (SPD) ovat kärsineet mittavia vaalitappioita Saksassa tuoreen puheenjohtajan Martin Schulzin aikana. Ala-Saksin liittoneuvostovaalit voivat olla hänen uransa jatkon kannalta hyvin merkittävät. Ala-Saksin kuusi liittoneuvostopaikkaa kuuluivat ennen vaaleja SPD:lle ja vihreille.
Schulz on toiminut europarlamentin puhemiehenä. Schulzin vaalitappiosarja voi kuitenkin jatkua, sillä Merkelin kristillisdemokraatit kisaavat mielipidemittausten mukaan tasapäisesti SPD:n kanssa.
Merkelille voitto merkitsisi helpompaa hallitustaivalta. Parlamentin ylähuoneen tavoin toimivassa liittoneuvostossa Merkelillä ja todennäköisillä hallituskumppaneilla ei ole enemmistöä. Vaalivoitolla liittoneuvoston vähemmistö jäisi pieneksi.
SPD:n voittaessa Merkel joutuisi myötäilemään liittoneuvostoa enemmän saadakseen lakiesityksiä lävitse.
SPD ja CDU ovat ensimmäisten ennusteiden mukaan likimain tasoissa. SPD johtaa 37,5 prosentin kannatuksella ja CDU:n saalis on 35 prosenttia.
Henri Alakylä