

lehtikuva Riitta Ince
Keskuspankin alhainen korkotaso, lisääntynyt sääntely ja pankkivero kuivattavat pk-yritysten rahoituksen
Euroopan keskuspankki on pidättäytynyt koronnostoista erityisesti avustettavien valtioiden velkaongelmien takia. Näiden ongelmien vuoksi keskuspankilla on paine laskea korkoa edelleen.
Keskuspankin alhainen korkotaso kuivattaa pk-yritysten pankkirahoituksen ja vääristää rahoitusmarkkinoita yleisesti. Keskuspankin olisi välittömästi nostettava korkotasonsa vähintään tasolle 2,00 %. Näin väittää Stanfordin yliopiston kansainvälisen talouden professori Ronald McKinnon 29.3.2013 julkaistussa artikkelissaan. McKinnon kirjoittaa Yhdysvaltain kokemuksista, mutta Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2013 julkaisema työpaperi finanssikriisin kokemuksista kertoo samoista ongelmista Euroopassa.
McKinnonin mukaan keskuspankin korkojen laskeminen kohti nollaa häiritsee pankkien lainanantoa, koska se ei mahdollista keskimäärin noin kolmen prosenttiyksikön korkoeroa yritysten lainojen ja talletuskorkojen välillä. Olematon korkoero ei riitä kattamaan pankin hallinnollisia kustannuksia ja riskejä. Lainattaessa pienille ja keskisuurille yrityksille hallintokustannukset lainattua euroa kohden ovat suuremmat kuin suurempia summia lainattaessa.
Korkotason painuessa nollaa kohti suuremmat yritykset pystyvät hankkimaan rahoitusta suoraan markkinoilta ilman pankkia alle 1 %:n korkotasolla, toteaa professori McKinnon. Pankit tarjoavat parhaille pienyritysasiakkaille samanaikaisesti lainaa 3,5 %:n korolla.
Pankkien sääntelyä on rahoituskriisin varjolla lisätty, mikä tekee pankkien lainanannon pk-yrityksille kalliimmaksi ja pakottaa pankit kasvattamaan lainan korkoon lisättävää riskilisää eli korkomarginaalia. Samanaikaisesti suuryritysten kannattaa lainata markkinoilta suoraan. Tämä jättää professori McKinnonin mukaan pankin lainasalkkuun tyypillisesti pk-yritysten lainoja, jotka ovat riskialttiimpia kuin suurempien yritysten lainat. Pk-yrityksille annettavat lainat vaativat suuremman riskin vuoksi pankilta suurempaa omaa pääomaa tai sitten pankki joutuu supistamaan lainanantoaan.
Suomessa ongelmaa pahentaa hallituksen päätös kerätä pankkiveroa riskipääomasta vuosina 2013–2015.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Tampere lähettää 50 000 euroa Gazaan – Vigelius kritisoi pormestari Nurmisen päätöstä: ”Rahoille olisi tarvetta kotimaassakin”
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.

Anarkistiryhmälle potkut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta – erottamisen taustalla valtiovarainministeriin kohdistuva häirintä ja uhkaava toiminta
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.















