lehtikuva Riitta Ince
Euroopan keskuspankki on pidättäytynyt koronnostoista erityisesti avustettavien valtioiden velkaongelmien takia. Näiden ongelmien vuoksi keskuspankilla on paine laskea korkoa edelleen.
Keskuspankin alhainen korkotaso kuivattaa pk-yritysten pankkirahoituksen ja vääristää rahoitusmarkkinoita yleisesti. Keskuspankin olisi välittömästi nostettava korkotasonsa vähintään tasolle 2,00 %. Näin väittää Stanfordin yliopiston kansainvälisen talouden professori Ronald McKinnon 29.3.2013 julkaistussa artikkelissaan. McKinnon kirjoittaa Yhdysvaltain kokemuksista, mutta Euroopan keskuspankin maaliskuussa 2013 julkaisema työpaperi finanssikriisin kokemuksista kertoo samoista ongelmista Euroopassa.
McKinnonin mukaan keskuspankin korkojen laskeminen kohti nollaa häiritsee pankkien lainanantoa, koska se ei mahdollista keskimäärin noin kolmen prosenttiyksikön korkoeroa yritysten lainojen ja talletuskorkojen välillä. Olematon korkoero ei riitä kattamaan pankin hallinnollisia kustannuksia ja riskejä. Lainattaessa pienille ja keskisuurille yrityksille hallintokustannukset lainattua euroa kohden ovat suuremmat kuin suurempia summia lainattaessa.
Korkotason painuessa nollaa kohti suuremmat yritykset pystyvät hankkimaan rahoitusta suoraan markkinoilta ilman pankkia alle 1 %:n korkotasolla, toteaa professori McKinnon. Pankit tarjoavat parhaille pienyritysasiakkaille samanaikaisesti lainaa 3,5 %:n korolla.
Pankkien sääntelyä on rahoituskriisin varjolla lisätty, mikä tekee pankkien lainanannon pk-yrityksille kalliimmaksi ja pakottaa pankit kasvattamaan lainan korkoon lisättävää riskilisää eli korkomarginaalia. Samanaikaisesti suuryritysten kannattaa lainata markkinoilta suoraan. Tämä jättää professori McKinnonin mukaan pankin lainasalkkuun tyypillisesti pk-yritysten lainoja, jotka ovat riskialttiimpia kuin suurempien yritysten lainat. Pk-yrityksille annettavat lainat vaativat suuremman riskin vuoksi pankilta suurempaa omaa pääomaa tai sitten pankki joutuu supistamaan lainanantoaan.
Suomessa ongelmaa pahentaa hallituksen päätös kerätä pankkiveroa riskipääomasta vuosina 2013–2015.
PS VERKKOTOIMITUS
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila syyttää hallitukselle rasismikoulutuksen järjestänyttä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta itse rasistiseksi, THL:n omat verkkosivut nimittäin pursuavat pseudotieteellisen, valkoihoisia syrjivän "valkoisuustutkimuksen" oppeja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut verkkosivuillaan laajan identiteettipoliittisen sanaston, jossa esiintyy mm. termit "valkoinen etuoikeus", "antirasistinen pedagogiikka" ja "suomalaisuusmyytti". Woke-henkinen sanasto herättää hämmennystä, sillä se kyseenalaistaa suomalaisen kansallisuuskäsityksen "myyttinä". Jopa maahanmuuttajien kotouttamista tarkastellaan ongelmallisena "pakkoassimilaationa". Sosiaalisessa mediassa monet keskustelijat ihmettelevät, miten tällainen ideologinen terminologia liittyy ylipäätään kansanterveyteen. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun THL:n nähdään wokettavan. Jo vuosien ajan THL on leikannut tieteellisestä asiantuntijatyöstään pitämällä kiinni poliittisesta aktivismista.
Polarisaatio ei enää tarkoita vain poliittisten näkemysten nurkkakuntaistumista. Vastakkainasettelu on entistä juurtuneempaa jo henkiselle tasolle – kyvyttömyyteen kokea empatiaa vastakkaisen poliittisen laidan edustajia kohtaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että poliittisten ryhmien edustajien keskuudessa empatia on valikoivaa. Vielä hämmästyttävämpi löydös on se, että tämä empatian puolueellisuus on epäsymmetristä oikeistolaisten ja vasemmistolaisten keskuudessa. Oikeistolaiset osoittivat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan. Tutkimuksen mukaan oikeistolaisilla on siis suotuisammat mielipiteet vasemmistolaisista kuin vasemmistolaisilla oikeistolaisista.
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Greta Thunbergin purjehdusreissulle osallistuneen aktivistiseurueen jäsenet ovat oman kertomansa mukaan valmiita vain rauhanomaiseen ja väkivallattomaan vastarintaan. Yksi Gretan purjehduskavereista on kuitenkin osallistunut terroristijärjestö Hizbollahin johtajan Hassan Nasrallahin hautajaisiin. Matkalle osallistunut ranskalainen vasemmistomeppi puolestaan väitti Hamasin kaappaaman vauvan, 4-vuotiaan lapsen sekä heidän äitinsä kuolleen Israelin miehityksen ja kolonisaation seurauksena.
Expressenin kolumnisti Sofie Löwenmark seurasi muslimiyhteisöjen verkostoitumista Ruotsissa. Hän kirjoittaa, että samaan aikaan, kun poliittisessa keskustelussa korostetaan integraatiota, vahvistuu rinnakkaisyhteiskunta muslimiyhteisöjen tiiviiden verkostojen voimalla. Eikä se ole hänen mukaansa sattumaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen raivostui uutisesta, joka koskee Peter Vesterbackan johdolla tapahtuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden maksullista rekrytointia suomalaisiin lukioihin.
Vaikka muualla länsimaissa puhutaan DEIn olevan mennyttä tai vähintään uudelleenmäärittelyn tarpeessa, Väestöliitto asettuu siilipuolustukseen DEIn puolesta ja syyttää globaaleja jättejä takinkääntäjiksi. Kampanja leimaa DEI-toimintojen karsimisen yksioikoisesti tasa-arvon vastaiseksi. Se sivuuttaa DEI:n ristiriitaisuudet ja perustellun kritiikin. Kampanja ei näytä pyrkivän rakentavaan keskusteluun haastavasta aiheesta. Vielä enemmän suomalaiset saattavat ihmetellä, kuuluuko polarisoiva DEI-aktivismi juuri Väestöliiton ydintehtäviin.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman pitää blogissaan EU:n vaatimusta sukupuolettomista ammattinimikkeistä järjettömänä. Mies-päätteisten sanojen kieltäminen ei tee Rydmanin mielestä maailmasta rahtustakaan tasa-arvoisempaa, mutta suomen kielestä tällainen sensurointiyritys tekee köyhemmän, historiattomamman ja vähemmän ilmaisuvoimaisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että tulevaisuudessa eri Euroopan maat tekevät kahdenkeskisiä sopimuksia rajattomista alueistaan ja vapaasta liikkuvuudesta. Tämä tulee johtamaan siihen, että maahanmuutossa epäonnistuneet valtiot joutuvat alistumaan rajatarkastuksiin naapurien suojellessa itseään.
