Keskusta esiintyy Suomessa eurokriittisenä puolueena, mutta käytännössä se toimii päinvastoin – vastoin äänestäjiensä kantaa. Keskusta edistää liittovaltiokehitystä, vaikka väittää toisin. Näin sanoo perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho, joka julkisti selvityksen Keskustan kahdet rattaat torstaina yhdessä Jussi Halla-ahon kanssa.

Perussuomalaisissa ja keskustalaisissa on yhteistä puolueiden kannattajien vahva eurokriittisyys. Mutta vain perussuomalainen puolue toimii käytännössä äänestäjiensä kannan mukaisesti varsinkin pimeyden ytimessä eli europarlamentissä.

sampoterho_kaavio– Tässä taulukossa, johon on koottu europarlamentin äänestyksiä, näkyy, että kaikki muut Suomen euroedustajat paitsi minä ja kristillisten Sari Essayah ovat äänestäneet sellaisten esitysten puolesta, jotka edistävät liittovaltiokehitystä. Muilla näkyy vihreä viiva, vain meillä kahdella punainen, Terho kertoi tiedotusvälineille perussuomalaisten päämajassa.

Mutta Essayah istuu konservatiivien EPP-ryhmässä, joka ajaa liittovaltiota.

Suomi rahoittaa kohta Ranskan maataloustukia

Puolueen työmies Matti Putkonen säestää mielityössään keskustan nuijinnassa.

– Keskusta toimii liberaalien ALDE-ryhmässä, jonka linjausten mukaan Suomi rahoittaa myös Ranskan viljelijöitä. Suomi joutuu maksajan rooliin tässäkin asiassa. Omia etuja ajavat kaikki muut maat paitsi Suomi, Putkonen soimi.

”Tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuuden. Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion”.ALDE:n kärkiehdokas Guy Verhofstadt

– Kun vaalit lähestyvät, liittovaltiota vastustavat kaikki. Impivaaraan onkin tunkua. Mutta jos haluatte kilpailla impivaaralaisuudessa meidän kanssamme, te häviätte. Me olemme aito tuote – älkää ostako jäljitelmää! Me olemme ainoa puolue, josta saa mitä tilaa, Terho hehkutti.

Mitä sitten keskustan eurokriittinen maamies saa, jos hän äänestää vaikkapa Paavo Väyrystä, joka on keskustan eurokriittinen keihäänkärki ja liittovaltion arkkitehdin Olli Rehnin vastakohta?

– ALDEn kärkiehdokas on Guy Verhofstadt, jonka mukaan ”tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuuden. Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion”.

”Euroopan Yhdysvallat”

Entäpä liittovaltiota nyt vastustavien kokoomuslaisten ryhmä EPP? Sitä johtaa Joseph Daul: ”…uudistan vetoomukseni poliiittisesti integroituneesta Euroopasta hallitusten välisen Euroopan sijaan”.

Selvää puhetta. Entäpä demarit? Sosialistien Hannes Swoboda: ”Me haluamme yhä tiiviimmän unionin niin talouden kuin ulkopolitiikan alalla. Tämä on ainoa tie eteenpäin, siksi minä uskon visioon Euroopan yhdysvalloista”.
Vihreät ja RKP ovatkin Terhon mukaan aidosti federalistisia puolueita.

Liittovaltio etenee vaiheittain

Mitä liittovaltiokehitys tarkoittaa? Terhon mukaan EU on jo osittain liittovaltio. Eikä voi määritellä täsmällistä rajaa, jossa siirrytään siihen täysin. Liittovaltiokehitys on prosessi, joka etenee osa kerrallaan, ellei sitä pysäytetä osa kerrallaan.

– Liittovaltion kiistäminen on kuin kiistäisimme rakennustyömaan – ettei tähän mitään taloa tehdä, vaikka elementtejä asennetaan parasta aikaa, Halla-aho vertaa.

Putkonen mainitsee yhteisen turvapaikkapolitiikan, jonka maksumieheksi Suomi voi joutua ja työvoiman vapaan liikkuvuuden kaksoislupadirektiivin.

– Jos se säilyy, voimme joutua pienentämään omaa sosiaaliturvaamme, jotta täytämme tämän direktiivin, Putkonen varoittaa.

Maahanmuutossa Suomi voisi joutua maksamaan muiden maiden siirtolaisuutta sen vuoksi, että meillä on ennestään vähän siirtolaisia, olemme vauras ja harvaan asuttu maa.

Lataa ”Keskustan kahdet rattaat”-tutkimus täältä >

Artikkelia korjattu 16.5.2014 klo 13.19.

Veli-Pekka Leskelä