

Toimitus suosittelee
Keskustan kahdet rattaat: Keskusta äänestää EU:ssa liittovaltion puolesta (video)
Keskusta esiintyy Suomessa eurokriittisenä puolueena, mutta käytännössä se toimii päinvastoin – vastoin äänestäjiensä kantaa. Keskusta edistää liittovaltiokehitystä, vaikka väittää toisin. Näin sanoo perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho, joka julkisti selvityksen Keskustan kahdet rattaat torstaina yhdessä Jussi Halla-ahon kanssa.
Perussuomalaisissa ja keskustalaisissa on yhteistä puolueiden kannattajien vahva eurokriittisyys. Mutta vain perussuomalainen puolue toimii käytännössä äänestäjiensä kannan mukaisesti varsinkin pimeyden ytimessä eli europarlamentissä.
– Tässä taulukossa, johon on koottu europarlamentin äänestyksiä, näkyy, että kaikki muut Suomen euroedustajat paitsi minä ja kristillisten Sari Essayah ovat äänestäneet sellaisten esitysten puolesta, jotka edistävät liittovaltiokehitystä. Muilla näkyy vihreä viiva, vain meillä kahdella punainen, Terho kertoi tiedotusvälineille perussuomalaisten päämajassa.
Mutta Essayah istuu konservatiivien EPP-ryhmässä, joka ajaa liittovaltiota.
Suomi rahoittaa kohta Ranskan maataloustukia
Puolueen työmies Matti Putkonen säestää mielityössään keskustan nuijinnassa.
– Keskusta toimii liberaalien ALDE-ryhmässä, jonka linjausten mukaan Suomi rahoittaa myös Ranskan viljelijöitä. Suomi joutuu maksajan rooliin tässäkin asiassa. Omia etuja ajavat kaikki muut maat paitsi Suomi, Putkonen soimi.
”Tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuuden. Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion”.ALDE:n kärkiehdokas Guy Verhofstadt
– Kun vaalit lähestyvät, liittovaltiota vastustavat kaikki. Impivaaraan onkin tunkua. Mutta jos haluatte kilpailla impivaaralaisuudessa meidän kanssamme, te häviätte. Me olemme aito tuote – älkää ostako jäljitelmää! Me olemme ainoa puolue, josta saa mitä tilaa, Terho hehkutti.
Mitä sitten keskustan eurokriittinen maamies saa, jos hän äänestää vaikkapa Paavo Väyrystä, joka on keskustan eurokriittinen keihäänkärki ja liittovaltion arkkitehdin Olli Rehnin vastakohta?
– ALDEn kärkiehdokas on Guy Verhofstadt, jonka mukaan ”tarvitsemme Euroopalle kansallisvaltioiden jälkeisen tulevaisuuden. Emme tarvitse kansallisvaltioiden liittoa, vaan Euroopan kansalaisten liittovaltion”.
”Euroopan Yhdysvallat”
Entäpä liittovaltiota nyt vastustavien kokoomuslaisten ryhmä EPP? Sitä johtaa Joseph Daul: ”…uudistan vetoomukseni poliiittisesti integroituneesta Euroopasta hallitusten välisen Euroopan sijaan”.
Selvää puhetta. Entäpä demarit? Sosialistien Hannes Swoboda: ”Me haluamme yhä tiiviimmän unionin niin talouden kuin ulkopolitiikan alalla. Tämä on ainoa tie eteenpäin, siksi minä uskon visioon Euroopan yhdysvalloista”.
Vihreät ja RKP ovatkin Terhon mukaan aidosti federalistisia puolueita.
Liittovaltio etenee vaiheittain
Mitä liittovaltiokehitys tarkoittaa? Terhon mukaan EU on jo osittain liittovaltio. Eikä voi määritellä täsmällistä rajaa, jossa siirrytään siihen täysin. Liittovaltiokehitys on prosessi, joka etenee osa kerrallaan, ellei sitä pysäytetä osa kerrallaan.
– Liittovaltion kiistäminen on kuin kiistäisimme rakennustyömaan – ettei tähän mitään taloa tehdä, vaikka elementtejä asennetaan parasta aikaa, Halla-aho vertaa.
Putkonen mainitsee yhteisen turvapaikkapolitiikan, jonka maksumieheksi Suomi voi joutua ja työvoiman vapaan liikkuvuuden kaksoislupadirektiivin.
– Jos se säilyy, voimme joutua pienentämään omaa sosiaaliturvaamme, jotta täytämme tämän direktiivin, Putkonen varoittaa.
Maahanmuutossa Suomi voisi joutua maksamaan muiden maiden siirtolaisuutta sen vuoksi, että meillä on ennestään vähän siirtolaisia, olemme vauras ja harvaan asuttu maa.
Lataa ”Keskustan kahdet rattaat”-tutkimus täältä >
Artikkelia korjattu 16.5.2014 klo 13.19.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Vanhat puolueet lähtevät vaaleihin sammutetuin lyhdyin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.













