Kettusesta tehtiin Suomen Leijona

Perussuomalaisten kokenut kansanedustaja Pentti Kettunen, 71, vietti torstaina eduskunnassa suurta juhlapäivää. Puhemies Eero Heinäluoma (sd.) luovutti hänelle Suomen Leijonan toisen luokan ritarimerkin elämäntyöstään valtiopäivämiehenä suomalaisen yhteiskunnan ja kansan hyväksi. Ansiomerkin myönsi itsenäisyyspäivänä 6.12. tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Yhdessä Kettusen kanssa palkittiin myös toinen pitkäikäinen ja -aikainen kansanedustaja, SDP:n Jörn Donner, 81. Puhemies perusteli korkeaa palkintoa sillä, että molemmat edustajat ovat toimineet kansanedustajana kolmeen eri kertaan ja ovat hyviä kansanedustajia ja ansioituneet kansalaisina muutenkin erinomaisesti.

Kahden jytkyn kansanedustaja

Kettunen sanoo olevansa hyvillään ja onnellinen siitä, että puhemies Heinäluoma on ansiomerkin anonut ja tasavallan presidentti sen myöntänyt.

– Se kertoo, että myös perussuomalaisille annetaan tunnustusta elämäntyöstä kansan parhaaksi, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Kettunen iloitsee.

Kettunen nousi eduskuntaan SMP:n suuren vaalivoiton myötä 1983, jolloin puolue sai 17 edustajanpaikkaa, mitä pidettiin siihen saakka suurena määränä SMP:lle. Vuoden 1987 pudotuksen jälkeen hän nousi eduskuntaan taas vuosiksi 1989-91 ja jälleen perussuomalaisten vuoden 2011 suuren jytkyn myötä.

Vennamon aika jäi pysyvästi mieleen

Mitä jäi pitkältä uralta päällimmäiseksi mieleen? Kettunen palaa epäröimättä vanhan emopuolueen legendojen aikaan.

– Mieluisimmat ja päällimmäiset muistoni syntyivät sinä aikana, kun sain toimia kuusi vuotta Veikko Vennamon avustajana vuosina 1979-1986, Kettunen vastaa.

Veikko Vennamo jätti puheenjohtajuuden vuonna 1979 ja siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Vennamon poika Pekka jatkoi SMP:n puheenjohtajana. Kettunen toimi sittemmin myös Pekka Vennamon avustajana hänen toimiessaan liikenneministerinä 1980-luvun lopussa.

Historian opetus: ei heti hallitukseen

Kettunen muistelee, kuinka SMP meni vuoden 1983 voiton jälkeen hallitukseen kuin soitellen sotaan. Vuoden 1987 vaaleissa seurasikin suuri romahdus puolueen jäädessä yhdeksään paikkaan.

– Vakuutin nykyiselle ryhmällemme hallitusneuvotteluiden yhteydessä, että emme saa toistaa vuoden 1983 virhettä. Jyrki Kataisen (kok.) vaatimus, että saamme äänestää vain kahdesti EU-tukia vastaan, oli mahdoton.

– Jos olisimme menneet hallitukseen, olisimme joutuneet ristituleen kuin ukrainalainen divisioona Raatteen tiellä. Hallituksessa meitä olisivat haukkuneet kokoomus ja SDP ja oppositiosta keskusta ja vasemmistoliitto. Omat äänestäjämme olisivat huutaneet kurkku suorana, että ”perussuomalaiset pettivät lupauksensa”, emmekä olisi voineet väittää vastaan. Sitä emme olisi kestäneet ja kannatuksemme roikkuisi jossain viidessä prosentissa, Kettunen arvioi.

Eurovaaleissa täytyy äänestää!

Nyt on kannatus kuitenkin vakiintunut 18 prosentin tuntumaan. Eurovaalitkin ovat tulossa – miltä näyttää?

– Ihan hyvältä. Mutta eurovaaleissa kaikkein tärkeintä on, että meidän kannattajamme todella äänestäisivät vaaleissa – pelkkä kannatus ei merkitse yhtään mitään, ellei vaaleissa äänestetä, Kettunen painottaa.

Trendi näyttää kuitenkin puolueen kannalta hyvältä. Jos eurokriittiset rientävät sankoin joukoin uurnille, tulos voi olla aivan erinäköinen kuin tähänastisissa vaaleissa. Kettunen esittääkin, että puolue voisi aktivoida äänestäjiään myös omalla mielipidetiedustelulla, joka tehtäisiin vaalien alla joskus huhti-toukokuussa. Kansalaisilta pitäisi kysyä esimerkiksi, kannatatteko tukien syytämistä EU:n kriisimaille, kuten Kreikalle, kyllä vai ei.