

Ulkoministeri Timo Soini julkisti Arktinen kattaus -kirjan kirjamessuilla Helsingissä 27. lokakuuta 2016. Oikealla tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä. / Roni Rekomaa
Koillisväylä avaisi mahdollisuuden suuriin säästöihin
Suomi aloittaa ensi vuonna kaksivuotisen kauden Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden tuoda riitaisat jäsenmaat saman pöydän ääreen edes yhdessä aihepiirissä. Näin arvioi ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini torstaina Helsingin kirjamessuilla, jossa julkistettiin Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tekemä kirja Arktinen kattaus.
– Jos tässä maailmantilanteessa löytyy yksi asia, jossa kaikki arktiset maat voivat tehdä yhteistyötä, se on tosi hyvä – sillä arktiset ongelmat eivät kysy rajoja, Soini sanoi.
Arktisissa asioissa yhteys löytyy
Hän kertoi, että vaikka USA:n ja Venäjän välit ovat muuten varsin jäiset, arktisissa asioissa yhteys löytyy tavallista helpommin.
– Onko niin, että yhteistyö toimii paremmin arktisilla alueilla? Suomi tekee yhteistyötä kuitenkin kaikkien maiden kanssa. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta puheväleissä ollaan kaikkien kanssa. Me yritämme saada kaikki maat mukaan neuvoston toimintaan, Soini vakuutti.
Venäjä on osallistunut matalammalla profiililla järjestön toimintaan nykyisellä USA:n johtokaudella, mutta lähettivät he edustuksen myös Anchoragen kokoukseen Alaskaan, Soini totesi.
– Miksi yhteyttä tarvitaan? Kun maailmantilanne on tällainen niin vahingon mahdollisuus kasvaa, Soini pohdiskeli.
Arktisen alueen merkitys kasvaa
Soini muistuttaa, että arktisen alueen merkitys kasvaa niin taloudellisesti kuin poliittisesti ja sotilaallisesti. Tämä liittyy ympäristöön myös siten, että ilmaston lämpeneminen voi avata tärkeitä vesiväyliä Siperian ympäri.
– Näiden alueiden merkitys kasvaa, emmekä voi sulkea silmiämme siltä, mitä siellä tapahtuu. Tämä liittyy myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, sillä ei siellä pelkästään kaloja ui – liikenne on vilkasta, Soini viittasi sukellusveneiden hippailuun Jäämeren rannoilla ja jäiden alla.
Pohjoisten alueiden merkitys kumpuaa paitsi merireiteistä, myös tietoliikenneväylistä ja luonnonvaroista. Luonnonvaroja pitäisi yhtäältä hyödyntää, toisaalta sanotaan että ei pitäisi, pohjoisesta kun löytyy öljyä ja kaasua. Ympäristöväki varoittaa käyttämästä mmm. raskasta polttoöljyä pohjoisissa rahtilaivoissa ja vaativat sen kieltoa arktisilla alueilla Etelämantereen tapaan. Myös USA ja Kanada ovat esittäneet tällaista.
Koillisväylä säästää aikaa ja öljyä
Toisaalta Koillisväylä avaa mahdollisuuden suuriin säästöihin.
– Jos Koillisväylä lyhentää laivamatkaa Aasiaan puolella, se säästää polttoainetta ja ympäristöä merkittävästi. Suomi voi antaa keinoja näillä alueilla toimimiseen. Me emme halua uusia Exxon Waldezeja. Mutta USA ja Venäjä pitää saada toimiin mukaan, Soini huomauttaa.
– Pohjoisten alueiden hyödyntämisessä pitää muistaa herkän pohjoisen luonnon haavoittuvuus sekä pohjoiset alkuperäiskansat, joiden koti se on. Mutta pohjoisia alueita pitää voida myös hyödyntää ja ihmisten pitää voida asua vaikka tundralla tai Suomen Lapissa – tehdä työtä ja tulla toimeen, Soini sanoi.
– Suomi kuuluukin kokonaan arktiseen alueeseen aina Helsingin Messukeskusta myöten, Arktinen kattaus –kirjan toinen kirjoittaja Markku Heikkilä valaisi.
– Kiinnostuneita löytyy Japania ja Singaporea myöten, jossa ei ole jäätä kuin krogilasissa. Mutta me rakennamme maailman parhaat arktisen alueen laivat. Minä olen sanonut mm. Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerrylle, että Suomi tekee 60 prosenttia maailman jäänmurtajista. Emme voi enää päättää, ettemme hyödyntäisi arktista aluetta, vaan kyse on siitä, teemmekö sen pelisääntöjen mukaan, Soini korosti.
Arktiset ongelmat eivät kysy rajoja
Arktiseen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat, Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada. Järjestö on toiminut parikymmentä vuotta. Suomi saa puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta ja luovuttaa vastuun Islannille vuonna 2019. Molempien kanssa on jo tehty yhteistyötä. Suomi koettaa jatkaa Yhdysvaltain aloittamaa toimenpideohjelmaa.
Soini tuumaili myös, että ulkoministeriö voi koettaa järjestää ulkoministerikokouksen vaikka Rovaniemelle. Valtionpäämiesten kokous olisi vielä parempi – mahdollisesti jonkinlainen pienois-Etyk.
Suomen arktisena hankkeena Soini pitäisi Jäämeren rataa, joka voitaisiin tehdä esimerkiksi Kirkkoniemeen.
– Siinä olisi erinomainen kohde EU:lle, joka nauttii vankkumatonta suosiotani. Ja voi kun naapuri olisi tarvinnut maatamme edes viisi kilometriä vähemmän, niin meillä olisi oma satama Jäämerellä, Soini harmitteli Liinahamarin sataman menetystä jatkosodan jälkeen.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.