

Kokoomuksen Juhana Vartiainen myöntää: kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei tee autuaaksi
Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen ei yleensä ryhmänä ole positiivinen, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen johtaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). Kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole hyväksi vastaanottavan maan taloudelle, Vartiainen myöntää.
– Ei ole edustavaa maahanmuuttajaa, kiteytti taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén maahanmuuttopoliittisen keskustelun perusongelman Suomen Perusta -ajatuspajan tilaisuudessa. Virén peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan analyyttisempaa keskustelua maahanmuutosta.
Väittelyn pohjana oli Suomen Perustan julkaisema, Virénin kirjoittama raportti maahanmuutosta talouden ongelmana ja ratkaisuna.
Vartiainen oli Virénin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajat on heterogeeninen ryhmä, ja nimenomaan turvapaikanhakijat ja työn perässä tulleet ovat tyystin erilaiset, eri tavoin seuloutuneet ryhmät.
Taloustieteilijät olivat yhtä mieltä siitäkin, että turvapaikanhakijoiden vaikutus vastaanottavan maan talouteen ei ole positiivinen.
– Turvapaikanhakijoista muutamia alkuperäryhmiä lukuunottamatta harvoin on julkistaloudelle nettohyötyä.
– Se on enemmän humanitaarinen kysymys, Vartiainen sanoi.
”Työmarkkinat ja sosiaaliturva on reformoitava”
Vartiaisen pääviesti oli, että Suomen on joka tapauksessa uudistettava työmarkkinansa ja sosiaaliturvansa, tehtiinpä maahanmuutolle mitä hyvänsä.
– Voi myös saada helposti sellaisia laskentatuloksia, että ihminen on nettokustannus julkiselle taloudelle, mutta se johtuu siitä, että koko meidän julkistalous on kestämätön, Vartiainen huomautti. Suomalainen vauvakin on siksi rasite.
Virénin raportin keskeinen viesti taas on, että ei pidä tuijottaa vain eri ryhmien työllisyysastetta, koska myös pienipalkkaiset työlliset, olivatpa he sitten kantaväestöä tai maahanmuuttajia, ovat julkiselle taloudelle taakka.
Ruotsissa luovuttiin työvoiman tarveharkinnasta
Myös Vartiainen myöntää, että kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole vastaanottajamaan taloudelle edullista.
– Ihan selvää on että kaikki ei tee autuaaksi. Jos tänne tulisi vain erittäin huonosti koulutettuja, niin silloinhan meidän pitäisi itse kouluttaa ne.
Vartiaisen mukaan emme kuitenkaan tiedä, missä raja julkisen talouden kannalta nettotuottavan ja nettokustannuksia tuottavan työvoiman välillä kulkee.
Vartiainen kannattaa Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
– Ruotsissa siitä on luovuttu ja ei se niin huonolta näytä, Vartiainen perusteli.
– Jos saatavuusharkintaa ei olisi, niin meille tulisi kuitenkin yhteensä sen verran enemmän työllisiä sellaisella keskimääräisellä tulotasolla että meidän julkistalous hyötyisi siitä, Vartiainen uskoo.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tavio: Suomalaisia ei saa syrjiä työharjoitteluun ottamisessa

Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Emeritusprofessori Vesa Kanniainen: ”Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen väitteet maahanmuuton hyödyistä harhaanjohtavia”
Maahanmuutto rasittaa julkista taloutta, vaikka maahanmuuton hyödyt olisi huomioitu laskelmissa, toteaa kansantaloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen Leevi Leivon haastattelussa.

PS-Nuoriso: Suomalaiset ulos ja mamut tilalle – tähän johtaa kuntien punavihervalta
Perussuomalainen Nuoriso on tuohtunut Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää kaupungin rivitalojen asukkaat pois, jotta asuntoihin voidaan asuttaa läheiseen vastaanottokeskukseen saapuvia turvapaikanhakijoita.

Vasemmiston verkkomedia huolestui naispoliitikkojen häirinnästä – samaan aikaan vasemmiston puolueaktiivi lietsoo häirintää naispoliitikkoa kohtaan
Vasemmistoliiton aktiivien toimittama Vasen kaista -verkkomedia julkaisi eilen laajan kirjoituksen naispoliitikkoihin kohdistuvasta häirinnästä. Tänään valtiovarainministeri Riikka Purra on kertonut häneen kohdistuneesta häirintäaktivismista, jonka taustalla on muun muassa vasemmistoliiton kuntavaaliehdokas.

Mikkeli häätää suomalaiset pois ja remontoi sitten tulijoille uudet tilat – Antikainen: ”Tässä hälyttävä esimerkki siitä, miksi kuntien kotoutumistuista pitää leikata”
Yle uutisoi 12.8.2025 Mikkelin kaupungin päätöksestä häätää suomalaisia vuokralaisia kodeistaan vastaanottokeskuksen tieltä. Rivitalot vuokraa jatkossa Luona Oy, jolla on vastaanottokeskus naapurissa. Asukkaat pitävät kaupungin ratkaisua epäoikeudenmukaisena. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää Mikkelin tapausta hälyttävänä esimerkkinä siitä, mitä on odotettavissa, ellei turvapaikkapolitiikan kiristyksistä pidetä kiinni ja kiristetä lisää.

Valtamedia tutki mutta unohti uutisen: Vieraskielisten suuri lukumäärä leimaa huono-osaisimpien asuma-alueita
Pääkaupunkiseudulla asuminen eriytyy yhä voimakkaammin asukkaiden äidinkielen ja sosiaalisen aseman mukaan. Nuorimmissa ikäluokissa jo puolet joidenkin alueiden asukkaista on vieraskielisiä. Vapaarahoitteisten asuntojen keskihinta kertoo puolestaan siitä, että uudistuotanto tai remontointi saattaa näillä alueilla olla haastavaa. Segregaatio sen sijaan on pomminvarmaa.

Demarit hamuavat lisää äänestäjiä: 600 000 maahanmuuttajaa asutettava Ruotsin halutuimmille alueille
Ruotsi on edelleen luokkayhteiskunta, jossa hyvinvoivat nettoveronmaksajat asuvat omakotitaloissaan vehreillä huvila-alueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on kestävän kehityksen vastaista ja väestö pitäisi sekoittaa. Muutto veden ääreen äveriäälle alueelle olisi varmasti monen kolmen miljoonan vuokralaisen mieleen ja tämä demareiden kädenojennus muistettaisiin varmasti myös vaaleissa.

Talousprofessori Matti Virén: On leikattava suomalaisten hyvinvoinnille toissijaisista menoista
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén kehottaa kaikkia pohtimaan valtiovarainministeriön esittämiä sopeutustoimia samanaikaisesti lakisääteisten peruspalvelujen, kuten terveydenhuollon rahoituspaineiden rinnalla. Toissijaisiin kohteisiin, kuten kotouttamiseen ja yritystukiin, ehdotettuja leikkauksia Virén pitää sopivina, ja muistuttaa, että leikkaamatta jättäminen ei ole nyt vaihtoehto.

Purra: ”Kyllä riittää tässä maassa hommia puolueella, joka ei halua kupata veronmaksajan selkänahasta etuoikeuksia eikä totella kaiken maailman intressitahoja”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa esille toimittaja Ari Korvolan kirjan Tuppeensahattu Nuorisosäätiö, joka kertoo keskustaa lähellä olevan Nuorisosäätiön rikosvyyhdistä. Kirjan tärkeimpänä ansiona Purra pitää kuvausta siitä, miten rakenteellinen, poliittinen korruptio Suomessa toimi.

Espanjalaiskaupunki julisti muslimien julkiset juhlat pannaan – ”Paikallisen kristillisen perinteen vastaista”
Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Purra: Suomessa edelleen kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa joutavaan tai haitalliseen tuotetaan elinvoimaa ja kasvua – ”Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin”
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.