Kokoomuksen Juhana Vartiainen myöntää: kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei tee autuaaksi

Turvapaikanhakijoiden vaikutus julkiseen talouteen ei yleensä ryhmänä ole positiivinen, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen entinen johtaja, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.). Kaikki työperäinenkään maahanmuutto ei ole hyväksi vastaanottavan maan taloudelle, Vartiainen myöntää.

– Ei ole edustavaa maahanmuuttajaa, kiteytti taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén maahanmuuttopoliittisen keskustelun perusongelman Suomen Perusta -ajatuspajan tilaisuudessa. Virén peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan analyyttisempaa keskustelua maahanmuutosta.

Väittelyn pohjana oli Suomen Perustan julkaisema, Virénin kirjoittama raportti maahanmuutosta talouden ongelmana ja ratkaisuna.

Vartiainen oli Virénin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että maahanmuuttajat on heterogeeninen ryhmä, ja nimenomaan turvapaikanhakijat ja työn perässä tulleet ovat tyystin erilaiset, eri tavoin seuloutuneet ryhmät.

Taloustieteilijät olivat yhtä mieltä siitäkin, että turvapaikanhakijoiden vaikutus vastaanottavan maan talouteen ei ole positiivinen.

– Turvapaikanhakijoista muutamia alkuperäryhmiä lukuunottamatta harvoin on julkistaloudelle nettohyötyä.

– Se on enemmän humanitaarinen kysymys, Vartiainen sanoi.

”Työmarkkinat ja sosiaaliturva on reformoitava”

Vartiaisen pääviesti oli, että Suomen on joka tapauksessa uudistettava työmarkkinansa ja sosiaaliturvansa, tehtiinpä maahanmuutolle mitä hyvänsä.

– Voi myös saada helposti sellaisia laskentatuloksia, että ihminen on nettokustannus julkiselle taloudelle, mutta se johtuu siitä, että koko meidän julkistalous on kestämätön, Vartiainen huomautti. Suomalainen vauvakin on siksi rasite.

Virénin raportin keskeinen viesti taas on, että ei pidä tuijottaa vain eri ryhmien työllisyysastetta, koska myös pienipalkkaiset työlliset, olivatpa he sitten kantaväestöä tai maahanmuuttajia, ovat julkiselle taloudelle taakka.

Ruotsissa luovuttiin työvoiman tarveharkinnasta

Myös Vartiainen myöntää, että kaikki työperäinen maahanmuutto ei ole vastaanottajamaan taloudelle edullista.

– Ihan selvää on että kaikki ei tee autuaaksi. Jos tänne tulisi vain erittäin huonosti koulutettuja, niin silloinhan meidän pitäisi itse kouluttaa ne.

Vartiaisen mukaan emme kuitenkaan tiedä, missä raja julkisen talouden kannalta nettotuottavan ja nettokustannuksia tuottavan työvoiman välillä kulkee.

Vartiainen kannattaa Euroopan talousalueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnasta luopumista.

– Ruotsissa siitä on luovuttu ja ei se niin huonolta näytä, Vartiainen perusteli.

– Jos saatavuusharkintaa ei olisi, niin meille tulisi kuitenkin yhteensä sen verran enemmän työllisiä sellaisella keskimääräisellä tulotasolla että meidän julkistalous hyötyisi siitä, Vartiainen uskoo.