LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Teollisuuden hätähuudot energian kalleudesta ovat saaneet Euroopan johtajat pakittelemaan aiemmasta ilmastoinnostaan, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Muistatteko, kun perussuomalaiset suhtautui ajat sitten CO2-päästökauppaan kriittisesti? Perussuomalaiset piti päästökauppajärjestelmän tiukennuksia ja laajentamista yhä uusille sektoreille energiaa ja muita kustannuksia tarpeettomasti kallistavina. Venäjän hyökkäyksen jälkimainingeissa syksyllä 2022 puolue vaati jopa päästökaupan keskeyttämistä. Perussuomalaisten puheita vastustettiin laajalla rintamalla. Ilmastotoimet ovat välttämättömiä, Suomi tienaa tällä ja päästökauppa toimii oikein hyvin, meille kerrottiin.
Kaksi viikkoa sitten Euroopan elikeinoelämän ja politiikan johtajat olivat koolla Belgiassa. Saksan liittokansleri Friedrich Merz kertoi, että päästökauppajärjestelmää ei tule käyttää uusien tulojen synnyttämiseen. Merz jatkoi, että järjestelmä on olemassa päästöjen vähentämiseksi ja mahdollistaakseen yrityksille vähäpäästöiseen tuotantoon siirtymisen.
– Mikäli nämä tavoitteet eivät ole saavutettavissa ja mikäli päästökauppa ei ole siihen oikea väline, meidän tulisi olla hyvin avoimia päästökauppajärjestelmän uudistamiselle tai lykkäämiselle, kuten olemme aiemminkin toimineet, Merz jatkoi.
Puolan pääministeri Donald Tusk suositteli laajoja vapautuksia eri toimialoille päästökauppajärjestelmästä sekä hintakattoa päästöoikeudelle 30 euron tasolle. Päästöoikeuden hinta on nyt yli 70 euroa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuvaili päästöoikeuksien korkean hinnan olevan ongelmallista joillekin toimialoille ja totesi, että hintojen tulisi olla 30-40 euron tasolla.
Seuraavina päivinä Merz ja Macron pehmentelivät puheitaan ja kertoivat päästökauppajärjestelmän olevan hyvin suunniteltu ja hyödyllinen.
Tšekin pääministeri Andrej Babiš vaati päästöoikeuksien hintojen laskemista. Babišin mukaan kilpailukyvystä, sisämarkkinoista, investoinneista ja rahasta voi kyllä puhua, mutta vain päästökaupan kuriin laittamisella voidaan teollisuus pelastaa välittömästi.
Belgian pääministeri Bart de Wever väitti, että päästöoikeuksien hinnat ovat yksi pääsyistä siihen, miksi eurooppalainen teollisuus ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa.
Aika kovaa puhetta mantereelta, joka vielä vähän aikaa sitten kertoi kansalaisilleen, että ilmastonmuutos on ykkösmurhe ja että kaikkia ilmastosopimuksia, mukaan lukien päästökauppaa, on tiukennettava. Entäs me? Mitä mieltä Suomi on?
Helsingin Sanomien mukaan pääministeri Petteri Orpo kertoi, että ”nykyiset [ilmasto]tavoitteet, päästökauppajärjestelmä, näistä täytyy pitää kiinni”.
Suomi on satsannut isosti yksityisiä investointeja ja julkista rahaa verohelpotuksina ja suorina tukina vihreään siirtymään. Mikäli sääntelyä muutetaan, investointien kannattavuus heikkenee ja suunnitteilla olevia hankkeita voidaan perua. Suomessa on viime vuosikymmeninä kuviteltu, että tuuri-, anteeksi tuuli- ja ydinvoimalla toimiva energiatalous ja erilaiset vety- ja muut teknologiat voisivat synnyttää meille uudet Nokiat ja tehdä meistä Pohjolan Protestanttisen Saudi-Arabian.
Perussuomalaiset varoitti aikoinaan, että vihreä siirtymä on investointina riskinen tie. Pokeritermein, Eurooppa on kippaamassa vihreät korttinsa, koska talous ei kestä tätä. Suomen energiatalous ja investoinnit on laadittu sillä oletuksella, että Eurooppa pitäisi kiinni vihreästä siirtymästä.
Perussuomalaiset sanovat usein ensimmäisenä sen, mitä muut eivät vielä uskalla sanoa ja mistä myöhemmin tulee konsensuskäsitys. Oli se sitten maahanmuutto, vihreä siirtymä tai yhteisvaluutan ongelmat, perussuomalaiset sanovat usein asian ensimmäisenä ja lopulta muutkin liittyvät myöntämään, että ongelmia on. Tämä avaa oven asian korjaamiselle monipuoluejärjestelmässämme.
Euroopassa poliittinen painava johto on näillä puheilla ilmaissut valmiutensa siirtää ilmastotavoitteita ja keventää kalliiksi käyviä ilmastotoimia. Tätä ei ole sanottu ääneen eikä välttämättä tulla sanomaankaan ääneen, mutta sitä se tarkoittaa. Kotitalouksien kustannuskriisi ja teollisuuden työpaikat ovat poliittisesti tärkeitä. Populistien kannatus ei pysy aisoissa ja tulevat vaalit hävitään, mikäli nykymenolla jatketaan. Poliittisen uhan ohella teollisuuden tuskanhuudot, Venäjän uhka ja kasvavat julkiset menot ovat liian kova pala nieltäväksi. Siksi keskusta-oikeisto on yksissä tuumin siirtymässä pois ilmastohumpasta.
Kun Eurooppa alkaa pakitella ilmastotoimista, suhteellinen voittaja olisi Länsi- ja Etelä-Euroopan teollisuus. Se ei nojaa ydin- ja vesivoimaan kuten pohjoisen Euroopan teollisuus. Voittajia ovat myös suomalaiset kotitaloudet, jotka lämpöä, sähköä ja tieliikennettä käyttävät. Suurimmat häviäjät tulevat olemaan vihreään siirtymään satsanneet tahot ja Pohjois-Euroopan teollisuus.
Pohjoiset maat ovat pieniä ja ominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan muista Euroopan maista poikkeavia. Tämä on EU:n tapaisessa yhteisössä toksinen piirre. Ensin Suomi tekee vähän päästöjä aiheuttavana maana metsäteollisuudesta ennallistamiseen, ilmastorahastoista jakeluvelvoitteeseen muita maita raskaampia ja syvempiä toimia. Sitten kun EU:n suurelle massalle urakka käy ylivoimaiseksi, ne ilmoittavatkin, että eipä enää kiinnostele.
Kun Euroopassa tehdään päätöksiä, ne päätökset tehdään aina suuren enemmistön näkökulmasta, ja pienten reuna-alueiden ongelmat eivät kiinnosta. Tämä on tärkeä ymmärtää. EU on toistaiseksi välttämätön yhteistyöfoorumi, ja Euroopalla on paljon yhteisiä intressejä. Mutta Suomessa on parannuttava kroonisesta luottamuksesta siihen, että kyllä ne Ranskassa ja Saksassa tietävät ja päättävät. Tuloksia kyllä riittää – 90-luvun alun eurokriisi, varsinainen vuoden 2010 eurokriisi, vuoden 2015 siirtolaiskriisi ja sitten vuonna 2022 havahtuminen Euroopan puolustuksen alennustilaan ja Venäjä-riippuvuuteen.
Meidän pitäisi paljon enemmän pelata omaa peliämme. Vastaus ei voi olla keskustan erikoismiesten Vanhasen ja Vihriälän liputtama EU:n yhteisvelka ja yksimielisyysvaatimuksesta eli Suomen veto-oikeudesta luopuminen.
Juhani Huopainen
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Pekka Aittakummu iloitsevat Valion päätöksestä keskeyttää Bovaer-rehulisäaineen käyttö maitotiloillaan ja vaativat ilmastotoimien pitämistä tutkittuun tietoon perustuvina. Edustajat korostavat, että Suomen maatalous on jo nyt maailman puhtaimpia, kotimaisen ruoan ilmastojalanjälki on matala eikä lehmien röyhtäilyillä ole merkittävää vaikutusta maailman päästöihin.
Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto varoittaa Kauppalehden Talousaamussa, että ilmasto‑ ja luontopaneelien esittämät hakkuuvähennykset iskisivät suomalaiselle metsäsektorille rajusti. Aallon mukaan kymmenen prosentin leikkaus puunkäyttöön merkitsisi jopa kymmenien sahojen sulkemisia, miljardiluokan talousmenetyksiä ja tuhansien työpaikkojen menetystä.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee viestipalvelu X:ssä EU:n ilmastopolitiikkaa sekä luonto‑ ja ilmastopaneelien esityksiä, jotka vaativat Suomen metsähakkuiden voimakasta vähentämistä. Tynkkynen korostaa metsien merkitystä taloudelle, huoltovarmuudelle ja suomalaiselle identiteetille sekä vaatii yhtenäistä rintamaa EU:n sääntelyä vastaan.
Hallitus julkaisi tänään pitkään valmistellun energia- ja ilmastostrategian. Perussuomalaisten sitkeä työ ja muutosesitykset toivat siihen paljon Suomen edun kannalta tärkeitä kirjauksia muun muassa taloudesta, ilmastotavoitteista, metsäsektorista, huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä.
Viikon suosituimmat
Attendo irtisanoi 300 suomalaista hoitajaa haalittuaan työvoimaa ulkomailta. - Suomessa on koko ajan pyritty ratkaisemaan ongelmia lisäämällä maahanmuuttoa. Tulos näkyy nyt karulla tapaa niin suomalaisten työntekijöiden kuin hoidettavien arjessa, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen.
Groomingin uhriksi joutunut lapsi nousi autoon ulkomaalaistaustaisten miesten houkuttelemana. Miehet veivät tytön syrjäiselle alueelle metsään, jossa he raiskasivat hänet.
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.
DEI‑ideologia on parhaat päivänsä nähnyt. Julkisuudessa monet ovat arvelleet näin käyneen ainakin Yhdysvalloissa, jossa useat tunnetut yritykset ovat lopettaneet julkisuushakuiset yhdenvertaisuuskampanjansa ja niihin liittyvät työtehtävät.
Hallinto-oikeus hyväksyi Helsingin kaupungin keskustakirjasto Oodin ja Helsingin yliopiston päätökset estää sananvapautta käsitellyt paneeli. Professori Jason Lepojärvi katsoo ratkaisun avaavan vaarallisen tulkintalinjan, jossa uskonnollinen neutraalius voi muuttua poissulkemisen välineeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan pelkästään naisille suunnatun taksipalvelun perustaminen on vakava hälytysmerkki. Kun kuljettajien seksuaalirikokset ovat taannoisen taksiuudistuksen jälkeen moninkertaistuneet ja tekijöissä korostuvat ulkomaalaistaustaiset miehet, on uskallettava tunnustaa, mistä ilmiössä on kyse.
Hyvinvointivaltiollamme ei ole edellytyksiä jatkaa entisellään. Suomi käyttää eniten rahaa Euroopassa ns. hyvinvointiin, muutkin menot ovat kasvussa ja talouskasvu on Venäjän kainalossa surkeaa. On karsittava valtion menoja ja purettava etuoikeuksia, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Ruotsalainen tutkimuslaitos on havainnut selvän muutoksen koululaisten asenteissa HBT-väkeä kohtaan. Oppilaat sietävät vähemmistöryhmistä kaikkein vähiten juuri nyt homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä. Asenteiden jyrkkyys yllätti tutkijan.
Miljardööri ja Manchester Unitedin omistaja sanoo maahanmuuton maksavan liikaa ja se ajaa saarivaltakunnan talousahdinkoon. - Britannia on korkean verotuksen, korkean maahanmuuton ja korkean rikollisuuden maa, Jim Ratcliffe lataa. Työväenpuoluetta edustavan pääministerin mukaan miljardöörin kommentit ovat loukkaavia ja vääriä.
