LEHTIKUVA
Jokaisen käsitys joulusta on yksilöllinen, mutta silti suomalaisen joulupöydän erottaa muista välittömästi. Ylisukupolvisuus edellyttää tämäntapaisia jatkuvuuksia, ja siksi joulu on joidenkin hampaissa, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.
Joulu on kulttuurimme juhlista jaloin. Siinä yhdistyvät yleiskristillinen eurooppalainen kulttuuriperimä ja maakohtaiset perinteet. Siinä missä Suomessa ja Ruotsissa tapitettiin vuosikymmeniä aattoiltana Samu Sirkan joulutervehdystä, muualla maailmassa vasta valmistauduttiin joulupäivän varsinaiseen juhlaan. Espanjalaiset jakavat joululahjat vasta 6. tammikuuta. Joulu keksittiin noin 300 vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen, ja sijoitettiin tahallaan olemassaolevan roomalaisperäisen juhlapäivän paikalle. Kulttuurista omimista, siis.
Monet joulun piirteet, kuten vaikkapa punanuttuinen Coca-Cola-joulupukki, ovat hyvin uutta perinnettä. Silti mukana on vanhempia piirteitä, joiden historia ulottuu pakana-aikoihin. Joulu on leimallisesti lasten juhla. Suurin osa meistä on pienempänä katsonut television jouluohjelmia ja omannut omat suosikkinsa ja inhokkinsa joulupöydän antimista. Käsitys joulusta on ohjelmoitunut meihin jokaiseen. Eri maiden joulupöytien vertailussa suomalainen joulupöytä on välittömästi tunnistettavissa kinkun ympärille rakennetuksi kokonaisuudeksi, muille kansoille täysin vieraine laatikoinen. Meille on siis syntynyt henkilökohtaisen suhteen ohella syvä kansallinen suhde jouluun.
Onko se sitten ihme, että tästä kaikesta syntyy stressiä? Me muistelemme vanhempiemme riitelyä rahasta, alkoholinkäytöstä ja siitä, kenen anoppilaan mennään ja missä bonuslapset joulunsa viettävät. Nykysukupolvi ei enää tunne niitä historiallisia taisteluita, kun kauppojen monen päivän sulkeutumisen takia ruokaostokset tehtiin viimeistään aatonaattona, ja lahjat ja vastaavat oli hankittu hyvissä ajoin. Nykyään kaupat ovat auki, mutta edelleen me hamstraamme ennen joulua, ihan kuin kaupat vieläkin menisivät kiinni kolmeksi päiväksi. Se, joka ei hamstraa, on huono aikuinen.
Riidat alkavat hyvissä ajoin ennen joulua, jatkuvat läpi joulun ja niihin palataan sen jälkeen uudelleen joka joulu. Me pyrimme tarjoamaan parasta mahdollista niillä avuilla, joita meillä on. Vaatimaton pöytä voi aiheuttaa köyhässä perheessä häpeää, kun taas herkkuja notkuvassa ja juhlavasti valmistellun pöydän päässä voi olla tyranni juoppo. Joulu ei ole siis mikään ulkokohtainen suoritus, josta voi selvitä hymyssä suin paksulla lompakolla.
Joulustressi kertoo, että me pelkäämme menettävämme otteen johonkin meitä suurempaan. Me kaikki tarvitsemme ylisukupolvisen meikäläisyyden. Että jotain meidän suvun, minun, lasteni tavoista kiertää yli aika-avaruuden, hieman muuttuen, mutta tunnistettavana esiintyen.
Joulu on suuri jaettu kokemus maailmassa, jossa puoli yhdeksän uutiset ja Helsingin Sanomien pääkirjoitukset puhuttelee yhä pienempää porukkaa. Edes Aku Ankka ei ole yhtä suuri yhteinen nimittäjä meille suomalaisille. Joulu on symboli. Se on tärkeä sen takia, että se kaikkine muutoksineen ja outouksineen on meidän yhteinen tarinamme.
Joulun alkuperä on puhdasta fake newsiä, kulttuurista omimista ja copypastea. Joulu perustettiin aikoinaan voimistamaan kirkon valtaa, sitten markkinavoimat keksivät alkaa rahastaa sillä ja nyt se on osa kulttuurisotia. Joulu on meidän näköisemme. Meihin voi kuulua monella tavalla. Riittää, että on mukana messissä.
Koittakaa ottaa rennommin joulua kohti luistellessanne. Se ylisukupolvinen me ei nimittäin asu joulupäivien jääkaapissa. Se ei ole kiinni lahjojen määrästä, tai lomakohteen lämpötilasta. Me olemme yhtä ja olemme monissa asioissa lähempänä toisiamme kuin monien muiden maiden asukkeja. Se harmitta monia, mutta me ei välitä.
Hyvää joulunodotusta!
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Saksalaisessa Overathin kaupungissa viranomaiset peruivat perinteiset joulumarkkinat turvallisuussyistä. Kaupungilla ei ole tarpeeksi rahaa suojata aluetta terrori-iskun varalta. Viranomaiset arvioivat islamististen iskujen vaaran suureksi koko maassa.
Muusikot ja kulttuurijournalistit kippaavat Ruotsissa ”julmustin” väärään kurkkuun, jos audiosoittimesta pärähtää kuuluville suomalainen joululaulu. Tätä ”synkeää ja lohdutonta” joulunsanomaa on vaikea niellä Pohjanlahden länsipuolella, kirjoittaa SVT.
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.
Viikon suosituimmat
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.
Kuten aiempinakin vuosina, myös tämän vuoden itsenäisyyspäivänä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa esiintyi väkivaltaisuuksia. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen katsoo, että tapaukset osoittavat äärivasemmistolaisten mielenosoitusten muodostavan vuosittaisen, ennakoitavissa olevan uhan viranomaisille ja muille mielenosoittajille.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.
Agenttitoimistot rekrytoivat osin valheellisin perustein Suomeen massamäärin ulkomaalaisia opiskelijoita. - Lopputuloksena suurten kaupunkien ruokajonot ovat täyttyneet näistä kansainvälisistä osaajista, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purraa häiriköimään pyrkinyt A-ryhmä on äskettäin poistettu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan piiristä. Päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että A-ryhmä menettää virallisen statuksensa ylioppilaskunnan hyväksymänä opiskelijajärjestönä. Samalla poistuvat järjestöasemaan liittyvät edut sekä velvoitteet.
Lue lisää
Lue lisää
