Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

perinteet

Kesällä nimitetty tuore hallitus kunnioittaa suomalaista kulttuuriperintöä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee siitä, että tämä on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelman mukaan koulujen kasvatustehtävään kuuluu varmistaa suomalaisen kulttuuriperinnön välittyminen uusille sukupolville.
&#8211; Kouluissa ja päiväkodeissa kevät- ja joulujuhliin liittyy perinteitä, joita on niiden kristillisen luonteen vuoksi pyritty viime vuosina häivyttämään. Sen sijaan, että pelätään jonkun loukkaantuvan niistä, tulisi niihin suhtautua arvokkaana osana suomalaista kulttuuriperintöä, Kaisa Garedew huomauttaa.
Kristillisyys on osa suomalaista kulttuuriperintöä
Tällaisia perinteitä ovat esimerkiksi “Suvivirsi” ja “Enkeli taivaan”. Myös kristillisiin juhlapyhiin liittyvät vierailut kirkossa kuuluvat niihin.
&#8211; On tärkeää, että nuoret ja tulevat sukupolvet ymmärtävät, millaiselle arvopohjalle suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on perustettu. Esimerkiksi ihmisarvon kunnioittaminen ja heikoimmista huolehtiminen nousevat nimenomaan kristillisistä arvoista, eikä sitä tosiasiaa tarvitse piilotella, muistuttaa Garedew.
&nbsp;

Hallitus kunnioittaa suomalaista kulttuuriperintöä – kansanedustaja Garedew: Ihmisarvon kunnioittaminen ja heikoimmista huolehtiminen nousevat kristillisistä arvoista

Torstaina eduskunnassa osoitettiin ministerille kirjallinen kysymys joulupukin asemasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tiedustelee mihin toimiin hallitus ryhtyy puolustaakseen joulupukin asemaa osana Suomen maabrändiä, joulun tarinoiden tiivistä yhteyttä suomalaiseen kulttuurihistoriaan sekä vakiintunutta, toistuvaa ja suomen kieleen keskeisesti kuuluvaa jouluntoivotusta.

Suomi tunnetaan joulupukista, jonka pajakylä sijaitsee virallisesti Rovaniemellä, mutta pukin tunnetuin tukikohta on eittämättä piilotettu Korvatunturille. Yleisradio perinteisesti tallentaa joulupukin matkaan lähdön Savukosken Korvatunturilla aatonaattona. Joka tapauksessa Rovaniemi on virallisesti nimitetty joulupukin kotikaupungiksi Euroopan unionin alueella vuonna 2010. Sen seurauksena muut kaupungit eivät voi esittää olevansa joulupukin kotikaupunkeja.
&#8211; Valitettavasti joulupukin asemapaikkaa yritetään silti jatkuvasti kiistää. Esimerkiksi ruotsalaiset väittivät vuonna 2017, että joulupukki asuu Keski-Aasian Kirgisiassa. Tanskassa lapsille virheellisesti väitetään, että joulupukki asuu Grönlannin Nuukissa. Norjalaiset taas katsovat joulupukin asuvan Drøbakissa. Islantilaiset väittävät, että joulupukkeja on peräti kolmetoista. Matkailun näkökulmasta suurimman uhan muodostavat kuitenkin Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot, jouluun valmistautuva kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo.
Pohjoisnavalta puuttuvat porot ja puut
Venäjällä ei uskota joulupukkiin, koska joulun viettäminen oli Neuvostoliitossa kielletty. Siellä käytetään halpaa kopiota, jota nimitetään pakkasukoksi. Amerikkalaisten mukaan joulupukki kuitenkin asuu Pohjoisnavalla, vaikka siellä ei ole poroja tai puitakaan.
&#8211; Pohjoisnavalta on myös hankalaa löytää toimintaan sopivaa tunturia. Turkkia arvellaan myös joulupukin kotimaaksi, koska 300-luvulla elänyt Pyhä Nikolaos oli peräisin nykyisen Turkin alueelta.
&#8211; Suomen tuleekin puolustaa omia perinteitään ja joulupukin asemaa, sillä se on lasten lisäksi tärkeää myös matkailu- ja ravintola-alalle. Joulupukilla on myös suuri rooli maabrändin vahvistamisessa, Junnila toteaa.
Jouluperinteitä puolustettava
Viime vuosina on Suomessakin nähty erilaisia ”vuodenlopun” toivotuksia, joissa ei enää mainita joulua laisinkaan vaan ”juhlakausi”, ”talven juhla-aika”, ”vuodenvaihde” ja jopa ”loma-aika”.
&#8211; Tämänkaltainen toiminta on pitkälti kopioitu Yhdysvalloista, jossa uskonnottomien ja ei-kristittyjen vuoksi on luovuttu joulun toivottamisesta. Suomessa on kuitenkin hyvä huomioida, että jopa kielessämme sana ”joulu” tulee pitkälti pakanallisista perinteistä. Lisäksi jouluperinteet ovat hyvin vakiintuneita ja sanoman toistuvuus tuleekin katsoa keskeiseksi osaksi joulua, Junnila perustelee.
Toivomus joulupukille
Vilhelm Junnila katsoo nyt olevan sopiva hetki hiljentyä miettimään tulevaa ja ottaa hiukan etäisyyttä päivänpolitiikkaan. Joulun aika tuo hengähdyksen ministereillekin. Mutta mitä hän itse toivoo joulupukilta?
&#8211; Toivon helpotusta kansalaisten arkeen. Polttoaineen, sähkön, ruoan, asumisen hinta… paljon on tehtävää. Ehkä joulupukki auttaa, jos tontut hiukan hidastelevat. Nyt on kuitenkin sopiva hetki hiljentyä joulun viettoon. Oikein hyvää joulua teille kaikille, hän toivottaa.

Junnila: Suomen tulee puolustaa omia perinteitään – joulupukilla on suuri rooli maabrändin vahvistamisessa

Ukrainassa on viime vuosien aikana selkeästi tuettu kansallistunnetta nostattavaa kulttuurituotantoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula peräänkuuluttaa Suomessakin kansallistunnetta vahvistavaa kulttuurituotantoa, joka vaalisi myös kansakunnan yhtenäisyyttä kriisiaikojen varalta.

Ukrainan sodan alettua kulttuurista on muodostunut entistäkin väkevämpi side, joka yhdistää ukrainalaisia ja pitää yllä maanpuolustustahtoa. Ukrainalaisten kansallisidentiteetti onkin sodan myötä vahvistunut entisestään.
Suomessa kansallismielisyyttä ja -ylpeyttä on taas pyritty ennemminkin lokeroimaan lähes ääriajatteluksi, ja nyt Helsingin Sanomia myöten kirjoitellaan siitä, miten isänmaallisuuden tunteet hävettävät. Lisäksi on jopa debatoitu siitä, onko suomalaisuutta edes olemassa.
&#8211; Tavoitteena tulisi olla se, että jokainen suomalainen voisi tuntea aitoa kansallisylpeyttä ja olla isänmaallinen ilman häpeää, leimaamista, lokeroimista tai nurkkaan ajamista. Kulttuurilla voisi olla tässä tärkeä rooli. Etenkin koronakriisin hellittäessä ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä, yhtenäisyyttä ja toisaalta takaisin kulttuurin pariin, arvioi kansanedustaja Jenna Simula.
Sotilasmusiikki nostattaa kansallistunnetta
Suomalaisuuden olemassaolon lisäksi on kyseenalaistettu usein myös esimerkiksi tarvetta soittaa Porilaisten marssia Suomen voittaessa olympiakultaa. Tätä Simula pitää täysin käsittämättömänä.
&#8211; Suomalaisten voiton kunniaksi soitetaan aina Porilaisten marssi, joka on sekä Puolustusvoimien että presidentin kunniamarssi. Se juhlistaa suomalaisia, suomalaista kansallisidentiteettiä ja vahvistaa kansallistunnettamme. Sotilasmusiikki on yksi erinomaisimmista tavoista nostattaa kansallistunnetta, Simula luonnehtii.
Kansallistunnetta ja maanpuolustustahtoa tuettava
Kansanedustaja Simula on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, millä tavoin hallitus osaltaan huolehtii suomalaisen kansallistunteen ja -hengen ylläpidosta sekä kansan yhtenäisyydestä ja aikooko hallitus kohdentaa jatkossa esimerkiksi kulttuuriavustuksia kohteisiin, jotka niin tekevät.
&#8211; Niin kulttuuriavustuksilla kuin järjestötuilla ylipäänsä tulee ylläpitää ja mahdollistaa sellaista toimintaa, joka voimistaa kansallistunnetta sekä maanpuolustustahtoa, perinteiden vaalimista unohtamatta, Simula sanoo lopuksi.
&nbsp;

Suomalaista kansallistunnetta tukevaa kulttuuria tuettava – kulttuurin keinoin kansakunnan yhtenäisyyttä voidaan vaalia ja vahvistaa kriisienkin varalle

Yleisradion kouluviranomaisille tekemän tuoreen kyselyn mukaan erityisesti pienillä paikkakunnilla koulujen joulujuhlia siirretään pois kirkoista.
Joulujuhlien siirtäminen pois kirkosta on seurausta apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä, jossa kritisoitiin erään koulun joulujuhlan järjestämistä kirkossa.
Kirkkoa ei voi kieltää juhlapaikkana
Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Sakari Puisto sekä lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri eivät apulaisoikeusasiamiehen päätökseen yhdy. Heidän mukaansa koulujen joulujuhlat tulee voida järjestää kirkossa myös jatkossa.
&#8211; Perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antaman linjauksen mukaan kirkkoa voidaan käyttää joulujuhlien ja muiden tilaisuuksien järjestämispaikkana. Kirkossa voidaan järjestää kaikille oppilaille suunnattuja juhlia, konsertteja ja muita tapahtumia. Tätä perustuslakivaliokunnan kantaa on syytä kunnioittaa, Immonen ja Puisto sanovat.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt aiemmin lausunnossaan huomiota juhlan sisältöön, eikä valiokunta ole kieltänyt kirkkoa juhlan järjestämispaikkana. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksetkaan eivät puolla sitä, että kirkossa käynti joulujuhlan yhteydessä ja muiden kansallisten kulttuuriperinteiden vaaliminen loukkaisivat perusoikeuksia.
Aikaisemmin perinteitä kunnioitettiin
Leena Meren mielestä ei ole oikein, että historiallinen länsimainen ja suomalaiskansallinen kulttuuriperintö joutuvat jatkuvasti väistymään yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysoikeuksien tieltä mitä kummallisimmissa asioissa.
&#8211; Aikaisemmin Suomessa oli itsestään selvää, että kulttuuriperinteitä kunnioitettiin. Nykyinen uusi perusoikeuksien tulkintasuuntaus on johtamassa siihen, että perinteitämme pyritään perusteettomasti häivyttämään. Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle. Meidän on pidettävä puolemme, Meri toteaa.
Kansanedustajakolmikko pitää erikoisena sitä, että apulaisoikeusasiamies ottaa päinvastaisen kannan kuin perustuslakivaliokunta, joka on jo aiemmin linjannut asiasta.
&#8211; Perustuslakivaliokunta on se elin, joka tulkitsee perustuslainmukaisuutta esimerkiksi uskonnonvapausasioissa.

PS-kansanedustajat: Joulujuhlat saatava järjestää kirkossa jatkossakin – ”Liika vieraskoreus ei saa mennä perinteidemme vaalimisen edelle”

Perussuomalaiset haluavat turvata perinteisen joulujuhlan suomalaisissa kouluissa. He toivoivatkin tänään eduskunnan suullisella kyselytunnilla ratkaisuja asiaan.

Viime aikoina julkisuudessa on ollut keskustelua tapauksista, joissa koulut ovat jopa poistaneet kaikki kristilliset viittaukset joulujuhlistaan yksittäisten vanhempien painostuksesta.
&#8211; Joulu on paitsi kristillinen juhla, se on myös vahvasti suomalaiseen kulttuuriin ja perinteisiin kuuluva juhla, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri aloitti.
Ei ole pakko osallistua
Meri jatkoi, että perussuomalaiset ovat surullisina hämmästelleet suomalaisen kulttuurin ja perinteiden poistamista koulujen joulujuhlista.
&#8211; Ilmeisesti pelätään, että joku loukkaantuu enkeleistä tai Jeesuslapsesta seimessä. Suomessa jokaisella on oikeus olla osallistumatta perinteiseen joulujuhlaan. Kaikkien ei tarvitse silti perinteitä lopettaa, Meri huomautti.
Ministerit vakuuttelivat
Perussuomalaiset toivoivat, että ministeri antaisi selkeän viestin kouluille siitä, että he uskaltavat rohkeasti juhlia suomalaisia joulun perinteitä.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) vakuutteli, että kouluissa saa laulaa jouluvirsiä kuten tähänkin asti ja vaalia perinteitä.
&#8211; Joululaulut kuuluvat kouluun ja jouluun, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jatkoi.
Kotimaista kinkkua pöytään
Meri toivotti vielä jatkokysymyksessään koko kansalle rauhallista ja onnellista joulua, ja varmisti, että kotimaisia kinkkuja on riittänyt ministereille.
&#8211; Haluamme vielä kysyä hallitukselta ajankohtaisesta ja vakavastakin aiheesta: onko teille riittänyt kotimaisia kinkkuja, vai oletteko joutuneet tyytymään ulkomaiseen?
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vastasi Meren kysymykseen sen jälkeen, kun puhemies Paula Risikko (kok.) kyseli hallituksen kinkkuvastaavan perään.
Leppä lupasi, että hallitus haluaa varmistaa kotimaisen kinkun ja muunkin ruoan saatavuuden jatkossakin.