Junnila: Suomen tulee puolustaa omia perinteitään – joulupukilla on suuri rooli maabrändin vahvistamisessa

Torstaina eduskunnassa osoitettiin ministerille kirjallinen kysymys joulupukin asemasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tiedustelee mihin toimiin hallitus ryhtyy puolustaakseen joulupukin asemaa osana Suomen maabrändiä, joulun tarinoiden tiivistä yhteyttä suomalaiseen kulttuurihistoriaan sekä vakiintunutta, toistuvaa ja suomen kieleen keskeisesti kuuluvaa jouluntoivotusta.

Suomi tunnetaan joulupukista, jonka pajakylä sijaitsee virallisesti Rovaniemellä, mutta pukin tunnetuin tukikohta on eittämättä piilotettu Korvatunturille. Yleisradio perinteisesti tallentaa joulupukin matkaan lähdön Savukosken Korvatunturilla aatonaattona. Joka tapauksessa Rovaniemi on virallisesti nimitetty joulupukin kotikaupungiksi Euroopan unionin alueella vuonna 2010. Sen seurauksena muut kaupungit eivät voi esittää olevansa joulupukin kotikaupunkeja.

– Valitettavasti joulupukin asemapaikkaa yritetään silti jatkuvasti kiistää. Esimerkiksi ruotsalaiset väittivät vuonna 2017, että joulupukki asuu Keski-Aasian Kirgisiassa. Tanskassa lapsille virheellisesti väitetään, että joulupukki asuu Grönlannin Nuukissa. Norjalaiset taas katsovat joulupukin asuvan Drøbakissa. Islantilaiset väittävät, että joulupukkeja on peräti kolmetoista. Matkailun näkökulmasta suurimman uhan muodostavat kuitenkin Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot, jouluun valmistautuva kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo.

Pohjoisnavalta puuttuvat porot ja puut

Venäjällä ei uskota joulupukkiin, koska joulun viettäminen oli Neuvostoliitossa kielletty. Siellä käytetään halpaa kopiota, jota nimitetään pakkasukoksi. Amerikkalaisten mukaan joulupukki kuitenkin asuu Pohjoisnavalla, vaikka siellä ei ole poroja tai puitakaan.

– Pohjoisnavalta on myös hankalaa löytää toimintaan sopivaa tunturia. Turkkia arvellaan myös joulupukin kotimaaksi, koska 300-luvulla elänyt Pyhä Nikolaos oli peräisin nykyisen Turkin alueelta.

– Suomen tuleekin puolustaa omia perinteitään ja joulupukin asemaa, sillä se on lasten lisäksi tärkeää myös matkailu- ja ravintola-alalle. Joulupukilla on myös suuri rooli maabrändin vahvistamisessa, Junnila toteaa.

Jouluperinteitä puolustettava

Viime vuosina on Suomessakin nähty erilaisia ”vuodenlopun” toivotuksia, joissa ei enää mainita joulua laisinkaan vaan ”juhlakausi”, ”talven juhla-aika”, ”vuodenvaihde” ja jopa ”loma-aika”.

– Tämänkaltainen toiminta on pitkälti kopioitu Yhdysvalloista, jossa uskonnottomien ja ei-kristittyjen vuoksi on luovuttu joulun toivottamisesta. Suomessa on kuitenkin hyvä huomioida, että jopa kielessämme sana ”joulu” tulee pitkälti pakanallisista perinteistä. Lisäksi jouluperinteet ovat hyvin vakiintuneita ja sanoman toistuvuus tuleekin katsoa keskeiseksi osaksi joulua, Junnila perustelee.

Toivomus joulupukille

Vilhelm Junnila katsoo nyt olevan sopiva hetki hiljentyä miettimään tulevaa ja ottaa hiukan etäisyyttä päivänpolitiikkaan. Joulun aika tuo hengähdyksen ministereillekin. Mutta mitä hän itse toivoo joulupukilta?

– Toivon helpotusta kansalaisten arkeen. Polttoaineen, sähkön, ruoan, asumisen hinta… paljon on tehtävää. Ehkä joulupukki auttaa, jos tontut hiukan hidastelevat. Nyt on kuitenkin sopiva hetki hiljentyä joulun viettoon. Oikein hyvää joulua teille kaikille, hän toivottaa.