
Greta Thunberg hilluu jo Pariisissa – ilmasto ja Gaza unohtuivat
Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.
EU-maat jakautuivat itäisiin ja läntisiin maihin turvapaikanhakijoiden jyvityskiistassa. Euroopan komissio pitää pakotettua jyvitystä esillä, kun taas Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk tuomitsi pakkojyvityksen olevan tehoton. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker väläytti kiistaan uutta enemmistöpäätöstä yksimielisen päätöksen sijaan.
– Eurooppa-neuvosto tutkii komission jättämää esitystä. Ja jos emme saavuta konsensusta, ei tässä vaiheessa voida poissulkea määräenemmistöpäätöstä, Juncker kertoi.
Määräenemmistöpäätöksen taakse tarvitaan 16 EU-jäsenmaata ja vähintään 65 prosenttia edustetusta väestöstä. Neuvosto käytti määräenemmistöpäätöstä vuonna 2015 sorvatessaan pakkoon perustuvaa taakanjakoa. Suomi ei puoltanut pakkoesitystä. Neuvostossa on tapana ollut tehdä vain yksimielisiä päätöksiä poliittisesti herkissä aiheissa.
Pakkojyvityksessä EU-maille määrätään tietty määrä turvapaikanhakijoita, jotka maan on otettava vastaan. Niskuroivaa maata voidaan rangaista sakoilla.
EU:n ulkorajojen vahvistamisesta EU-johtajien ajatukset kulkevat samansuuntaisesti.
Ennen Eurooppa-neuvoston kokousta Tuskin kirje sai maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopouloksen hiiltymään. Hän kutsui Tuskin jyrkkää tuomiota pakkojyvitykselle ”epäeurooppalaiseksi”. Kirje tuohdutti myös eteläisiä EU-maita.
Avramopouloksen vastaus raivostutti EU-jäsenmaiden johtajia vielä enemmän. Politco-lehti kirjoittaa Avramopouloksen kommentin olleen Brysselin kuplan pahin mahdollinen herjaus.
Neuvosto oli vuonna 2015 pakkojyvityksen takana, mutta on sittemmin vaihtanut kantaansa. Se on tehnyt komissiossa kipeää.
– Tusk vesittää kaiken neuvoston tekemän työn, EU-diplomaatti valitti.
EU-virkamies kertoi Politicolle, ettei komissio ole suinkaan eri mieltä kuin Tusk. Tuskin suorasukainen tuomio pakkojyvityksen epäonnistumisesta oli liikaa.
Visegrad-maat (Tšekki, Slovakia, Unkari ja Puola) jatkoivat pakkojyvitysmallin vastustamista. Maat eivät juuri ole vastaanottaneet turvapaikanhakijoita vuoden 2015 päätöksen mukaisesti. Pakkojyvitysmalli on muutoinkin takkuillut pahasti manner-Euroopassa.
Maat ovat valmiita tarjoamaan noin 35 miljoonaa euroa EU-rajavalvontaan. Saksan ja Hollannin mielestä rajavalvontaan osoitetut rahat eivät silti riitä välttämään osallisuutta jyvitykseen.
Slovakian pääministeri Robert Fico puolusti rajavalvontaan suunnattua investointia. Hänen mukaansa Visegrad-maat ovat jatkossakin valmiita avamaan lompakkojaan mielekkäisiin investointikohteisiin. Se osoittaa hänen mielestä solidaarisuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg huutaa naama punaisena milloin minkäkin asian puolesta. Nyt aktivisti on löytänyt tiensä Ranskan ”lukiolaisprotesteihin”.

Kokoomuksen Turun valtuustoryhmästä erotettu ja sittemmin puolueen jättänyt Elina Hiltunen sanoo, ettei kokoomuksessa sallita julkista islamkritiikkiä muslimiäänestäjien menettämisen pelossa.

Ruotsin uusi translaki mahdollisti kahden lapsensa murhasta elinkautiseen tuomitun vangin siirtämisen miesten vankilasta naisvankilaan. Nyt naisvangit ja vankilan työntekijät kertovat pelosta, seksuaalisesta häirinnästä ja viranomaisten haluttomuudesta puuttua ongelmiin, raportoi Expressen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ihmettelee kokoomuksen puheita ”bensan hinnan alentamista” koskevista neuvotteluista, kun pöydällä olevassa kokonaisuudessa ei ole ainuttakaan bensan tai dieselin hintaan vaikuttavaa toimea.

Kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee demareiden, vasemmiston ja kokoomuksen meppejä, jotka vastustivat Muslimiveljeskunnan nostamista EU:n terroristilistalle.

Islam herättää Euroopassa kasvavaa epäluuloa maanosan tulevaisuudesta. Liberaali The Economist -lehti pyrkii käsittelemään aihetta avoimesti nostamalla esiin aiheellisia ongelmia ja myös toppuuttelemalla osaa uhkakuvista. Brittilehden mukaan Eurooppa ei ole näillä näkymin romahtamassa väestönvaihtoon eikä sharia-laista ole tulossa valtavirtaa. Sen sijaan vakavampi ongelma on väkivallattomasti ja salakavalasti leviävä islamismi, joka pyrkii soluttautumaan instituutioihin, kaventamaan sananvapautta ja radikalisoimaan maltillisia Euroopassa asuvia muslimeja. Yksipuolisesta äärioikeistojahdista poiketen liberaali lehti piikittelee valtavirran politiikkaa islamin edessä vaikenemisesta ja rasismileimojen pelosta. The Economist muistuttaa, että vasemmiston haluttomuus kohdata islamin ongelmia sekä poliittisen keskikentän pelokkuus ruokkivat vastareaktioita, joilla voi olla arvaamattomia seurauksia.

Oikeusministeri Leena Meren johdolla perussuomalaiset on uudistanut Suomen kriminaalipolitiikkaa tiukempaan suuntaan. Puolue on koventanut rangaistuksia ja kiristänyt rikosvastuuta. Samalla perussuomalaiset on nostanut kansalaisten turvallisuuden ja rikosten uhrien oikeudet politiikan keskiöön. Tavoitteena on, että rikoksista seuraa oikeudenmukainen rangaistus ja uhrien asema vahvistuu.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Miko Bergbom ja kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma ajautuivat sanasotaan sosiaalisessa mediassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta. Bergbom arvostelee Kaumaa harhaanjohtavasta viestinnästä ja keskustelun siirtämisestä perusteettomiin syytöksiin ilmastonmuutoksen kiistämisestä.

Valtiovarainministeriön tuoreessa virkapuheenvuorossa kyseenalaistetaan Suomen pyrkimys olla ilmastopolitiikan edelläkävijä ja toppuutellaan liiallista kunnianhimoa. Maahanmuuton osalta vain korkeasti koulutetun työvoiman tarve mainitaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää virkamiesten realistista otetta.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa pysäyttää maahanmuuton väliaikaisesti. Seuraavalla hallituskaudella hän kiristäisi työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton sekä perheenyhdistämisen ehtoja ja rajoittaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää