Kommentti: Suomalaisilta kysyttiin mielipidettä seksuaalirikoksien ja kulttuurin yhteydestä – vihervasemmisto hermostui perin juurin, mutta mikä asiassa oli varsinainen ongelma?

KOMMENTTI | Helsingin Sanomat julkaisi hiljattain jutun kyselytutkimuksen tuloksista. Jutun otsikossa todettiin, että suomalaisten enemmistön mielestä kulttuuri selittää seksuaali­rikoksia. Vihervasemmisto höyrähti. Tiedetoimittaja Juhani Huopainen kokosi yhteen mielipiteitä, joiden mukaan suomalaisten mielipiteitä ei olisi saanut tutkia.

HS-jutun otsikossa todettiin, että suomalaisten enemmistön mielestä kulttuuri selittää seksuaali­rikoksia. Tutkimuskysymyksenä oli ”seksuaalirikosten tärkeimpiin syihin kuuluu maahanmuuttajien erilainen kulttuuri ja uskonto”.

Ei ollut vaikea arvata, että kysymyksenasettelu, tai ylipäätään asiasta kysyminen, oli monien mielestä väärin.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo järkyttyi: ”Medialla on valtava voima arkipäivän rasismin voimistajana ja asenteiden muokkaajana. Mikä ihme on tämän itseään toteuttavan gallupin lisäarvo ja missä HS:n eettinen selkäranka?”

Toimittaja Kaarina Hazard twiittasi: ”Valtiovarainministeriön uhoama kahden miljardin säästö saadaan heittämällä, kun lopetetaan tutkimus kokonaan ja mennään kokonaan kyselyillä. Koska kaikkein arvokkain tieto maailmassa on tieto siitä, miltä suomalaisista tuntuu”, pingaten eli ohjaten viestinsä myös Helsingin Sanomien toimituksen ja päätoimittaja Kaius Niemen tiedoksi.

Ihmisoikeusjuristi ja professori Martin Scheinin twiittasi: ”Paha rimanalitus Hesarilta. Jutusta saisi hyvän tenttikysymyksen siitä, millaisia virheitä tämä kyselytutkimus sisältää”.

Scheinin jatkaa vieraskieliselle yleisölle: ”Biggest newspaper in Finland interviews 1000 people about attitudes towards asylum seekers & migrants. Unscientific, unethical, prejudiced. Includes a question “how big a problem“ migrants are for Finland, with “very small problem” as an *extreme* opinion”

Ylen Kari Haakana ihmettelee mielipiteiden kysymistä: ”En ymmärrä, mitä väliä minun mielipiteelläni on. Eikö journalismin pitäisi selvittää syitä eikä mielipiteitä? Eikä selvittelyn pitäisi olla edes vaikeaa, koska on olemassa useita tieteenaloja, jotka tutkivat rikollisuutta, käyttäytymistä ja kulttuureja.”

Helsingin valtuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs (vih): ”Siis uutisoiko @hsfi oikeasti, että seksuaalirikokset noin ylipäänsä johtuvat maahanmuuttajien kulttuurista ja uskonnosta? Niinhän tuossa näyttää syötetyn kansan mielipiteeksi. Koko kysytty kysymys on täysin absurdi ja johdatteleva.”

Missä tasapuolisuus?

Kyselytutkimukset ovat usein ongelmallisia. Kysymyksenasettelu, kyselyn yhteydessä aiemmin esitetyt kysymykset ja annetut vastausvaihtoehdot ohjaavat vastauksia. Osa esitetyistä vastalauseista on ollut siis täysin perusteltuja.

Mutta missä nämä ihmiset olivat silloin, kun HS kysyi, pitäisikö Suomen hallituksen ottaa tärkeimmäksi tavoitteekseen ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen? Kun kyseessä oli ladattu kysymys, ilman muita vaihtoehtoja tärkeimmäksi asiaksi, asteikolla, joka ohjaa vastaamaan kohtalaisen myötämielisesti?

”Minkä takia omia ennakkoluuloja ja kantoja tukevat uutiset ja otsikot niellään karvoineen päivineen, mutta vastakkaista viestiä kohdatessa ollaan valmiita syväluotaamaan mahdolliset metodologiset virheet ja kumoamaan uskottavuus? Haistattamaan p*skat jopa enemmistön mielipiteelle?”

Miksi nämä samat ihmiset vaativat syrjinnän vastaisia toimia, kun lehdistö uutisoi EU:n kyselytutkimuksesta, jonka mukaan Suomi oli tutkituista EU-maista rasistisin? Kun kyseessä oli nimenomaisesti kokemus ja tunne, ja vastaajien mielipide, eikä vertailukelpoinen selvitys.

Miksi nämä samat ihmiset olivat aivan hiljaa EU:n antisemitismikyselystä, joka paljasti, että juutalaiset itse nimesivät vakavimpien kohtaamiensa viharikosten tekijöiksi ensin äärimuslimit, sitten laitavasemmiston ja vasta kolmanneksi äärioikeiston? Menikö pupu pöksyyn, kun olisi pitänyt myöntää juutalaisvastaisuuden alkuperä, tai vaihtoehtoisesti kyseenalaistaa antisemitistisesti juutalaisten omat kokemukset?

Miksi ihmiset, jotka heille sopivien tarinoiden yhteydessä valittavat tavallisen kansalaispalautteenkin olevan toimittajien maalittamista ja trollaamista, mutta kun tarinat eivät heille sovi, he ovat itse mielellään pingaamassa ja ulisemassa eettisestä selkärangasta ja median vastuusta? Miksi Jussi Halla-ahon sanotaan ”maalittavan”, mutta Honkasalon ja Scheininin vain ”antavan palautetta”?

Minkä takia omia ennakkoluuloja ja kantoja tukevat uutiset ja otsikot niellään karvoineen päivineen, mutta vastakkaista viestiä kohdatessa ollaan valmiita syväluotaamaan mahdolliset metodologiset virheet ja kumoamaan uskottavuus? Haistattamaan p*skat jopa enemmistön mielipiteelle?

Sitä kutsutaan asenteellisuudeksi ja älylliseksi epärehellisyydeksi. Eikä siitä ole kukaan vapaa, ei edes niinsanottu sivistyneistö.