Oulussa asuva brittiläinen antropologi Edward Dutton on kirjoittanut kirjan Oulun raiskausepidemiasta. Kirjassaan Dutton etsii suomalaisten evoluutiohistoriasta selitystä sille, miksi turvapaikanhakijoiden tekemiä raiskauksia on suvaittu näinkin pitkään. Antropologin mukaan suomalaiset ovat Euroopan älykkäin kansa, mutta älykkyys tekee meistä liian kilttejä vastustamaan haitallisia aatteita, kuten monikultturismi-ideologiaa.

Edward Dutton on uskontotieteen tohtori ja Oulun yliopiston uskontoantropologian ja suomalaisen kulttuurin dosentti, joka on teoksissaan käsitellyt muun muassa älykkyyttä evoluution näkökulmasta.

Tuoreessa kirjassaan ”The Silent Rape Epidemic – How the Finns Were Groomed to Love Their Abusers” (”Vaiettu raiskausepidemia – kuinka suomalaiset on koulittu rakastamaan hyväksikäyttäjiään”) Dutton käy läpi Oulun grooming-skandaalin vaiheet kertoen, miten poliisi ja valtamedia pyrkivät aluksi salaamaan ja vähättelemään tapahtunutta.

Poliisi jopa yritti ensin kiistää sen, että yksi raiskausten uhreista teki itsemurhan. Lopulta sosiaalisen median paine kävi niin kovaksi, että poliisin ja valtamedian oli pakko tuoda tapahtumat julkisuuteen. Dutton korostaa erityisesti kansalaisjournalisti Junes Lokan roolia tapahtumien paljastamisessa.

Äly tekee liiankin kiltiksi ja luottavaiseksi

Mutta miten kaikki tämä saattoi tapahtua? Suomen Uutisten haastattelema Dutton hakee selitystä evoluutiohistoriasta. Hänen mukaansa suomalaiset ovat Euroopan älykkäin kansa, ja älykkyys johtaa usein kiltteyteen, heikkoon itsetuntoon ja mukautumishaluun.

Suomalaiset ovat eläneet ympäristössä, joka on kylmä ja ankara, mutta samalla hyvin ennustettavissa oleva: jos et kerää varastoja talven varalle, et näe kevättä. Pieni geenipooli ja ankara elinympäristö luovat ihmisiä, joiden on pakko panostaa yhteistyöhön.

– Epäitsekkyys ja tunnollisuus ovat tällöin tyypillisiä luonteenpiirteitä, Dutton selittää.

Joukkoon sopeutumisen halu korostuu: kukaan ei halua ”keikuttaa yhteistä venettä”. Negatiivisempina piirteinä tulevat esiin heikko itsetunto, miellyttämisen ja matkimisen halu sekä liiallinen luottamus yhteisön johtajia kohtaan.

Kiltteys, luottamus ja empatia ovat periaatteessa hyviä asioita, mutta Duttonin mukaan liiallinen empatia toisia ihmisiä kohtaan voi saada jopa skitsofrenian kirjoon liittyviä piirteitä. Tämä ehkä osaltaan selittää monien suomalaisten tuntemaa äärimmäistä hoivaviettiä turvapaikanhakijoita kohtaan.

Pääongelma on se, että älykkäät ihmiset ovat keskimäärin liian kilttejä ja luottavaisia pystyäkseen vastustamaan huonojen johtajien tekemiä haitallisia päätöksiä tai heille tyrkytettyjä itsetuhoisia ideologioita.

Vuonna 2003 Oulu oli tylsä paikka

Kuten niin monet ulkomaalaiset miehet, Dutton tuli Suomeen naisen perässä. Opiskellessaan uskontotiedettä Aberdeenin yliopistossa hän tutustui suomalaiseen vaihto-opiskelijaan. Nykyään pariskunta on naimisissa ja heillä on kaksi lasta. Vaimo työskentelee luterilaisena pappina.

Dutton kuvailee vuosituhannen alun Oulua äärimmäisen tylsäksi paikaksi, jossa asui käytännössä vain suomalaisia. Pääkaupunkiseudulla monikulttuurisuuden haittapuolet olivat jo alkaneet tulla esille, ja Tony Halme oli juuri valittu eduskuntaan niiden siivittämänä. Perussuomalaisilla oli pari muutakin kansanedustajaa. Mutta kaikki Duttonin kohtaamat oululaiset olivat vakaasti sitä mieltä, että maahanmuutosta ei ikinä tulisi koitumaan haittaa Oulussa.

– Kerroin heille, että minä olen kuin aikamatkustaja tulevaisuudesta. Kerroin, että Oulu tulee ajan myötä kohtaamaan samat ongelmat, jotka olivat Britanniassa jo arkipäivää, Dutton sanoo.

Ja niin todellakin kävi. Oulussa koettiin vuosina 2005 ja 2006 pari valtakunnallistakin mediahuomiota saanutta joukkoraiskausta, joissa tekijät olivat maahanmuuttajia. Varsinainen käännekohta tuli kuitenkin vasta vuoden 2015 turvapaikanhakijatulvan jälkeen.

– Viidessätoista vuodessa muutos on ollut melkoinen, Dutton sanoo.

Dutton vertaa kirjassaan tilannetta siihen, miten suomalaisia naisia ja lapsia muinoin ryöstettiin Venäjälle orjuuteen. Osa päätyi Krimin islamilaiseen kaanikuntaan, jossa vaaleasta seksiorjasta sai hyvän hinnan. Vuoteen 2018 mennessä kalifaatti oli saapunut Ouluun.

Helppo elämä luo ”haitallisia mutantteja”

Suomalaiset ovat kautta historiansa oppineet selviytymään äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, mutta nykyajan helppo elämä tuntuu olevan monelle sietämättömän vaikeaa.

Dutton kertoo kirjassaan eläinkokeesta, jossa liian helpoissa olosuhteissa elänyt hiiripopulaatio lakkasi lisääntymästä ja tuhoutui. Naaraat muuttuivat käytökseltään maskuliinisemmiksi ja urokset feminiinisemmiksi. Uroksista tuli toistensa turkkia sukivia aseksuaaleja, joita naaraat eivät saaneet millään kiinnostumaan parittelusta.

Jälkiteollisen ajan ihmisillä on pitkälti sama tilanne: elinolot ovat parantuneet merkittävästi, luonnonvalinta ei enää karsi heikoimpia ja elämä on verrattain stressitöntä. Duttonin mukaan tämä johtaa pikkuhiljaa ihmisten tyhmistymiseen. Myös uskonnollisuus vähenee stressin vähentymisen myötä.

Pahin ongelma on kuitenkin se, että darwinistisen luonnonvalinnan lakkaaminen johtaa siihen, että yhteisön kannalta haitalliset mutaatiot lisääntyvät. Tämä ilmenee esimerkiksi autismin ja skitsofrenian kaltaisten neurologisten häiriöiden lisääntymisenä.

Muut haitalliset ”mielen mutaatiot” vaikuttavat esimerkiksi siten, että ihminen ei halua tehdä lapsia, on epävarma omasta sukupuolestaan tai haluaa jopa tuhota oman etnisen ryhmänsä. Usein tällaisista mutaatioista kärsivät hakeutuvat valta-asemiin, joista käsin he yrittävät vakuuttaa muille, että ”suomalaisten ei kannata lisääntyä” tai ”kotiäidit ovat luusereita”, Dutton kertoo.

Duttonin mukaan tällaiset ”mielen mutaatiot” ovat haitaksi koko yhteisölle, myös niille, joilla ei tätä mutaatiota ole.

– Ihmiset ovat tottuneet olemaan tekemisissä normaalisti käyttäytyvien ihmisten kanssa, Dutton selittää.

”Vääriä signaaleja” lähettävä, sairas ihminen sairastuttaa koko yhteisön. Se on kuin viettäisit kaiken aikasi sellaisen ihmisen kanssa, joka puhuu jatkuvasti itsensä tappamisesta.

”Ei saa keikuttaa venettä”

Vaikka Dutton pitää suomalaisia Euroopan älykkäimpänä kansana, hänen näkemyksensä meistä ei ole kaikin puolin imarteleva. Antropologi Dutton näkee suomalaiset liian luottavaisina ja heikon itsetunnon omaavina ihmisinä, joilla on taipumus väheksyä omaa kulttuuriaan ja pohtia liikaa sitä, että ”mitähän nuo muut meistä ajattelevat”.

Älykkäät ihmiset ovat usein avoimia uusille asioille ja pyrkivät näkemään heidän kulttuuriaan ”rikastamaan” tulleissa ulkomaalaisissa vain positiivisia puolia luottaen siihen, että tulijat palkitsevat heidän hyväuskoisuutensa kiitollisuudellaan. Dutton pitää tällaista ajattelutapaa naiivina.

Ongelmana on myös se, että suomalaisten persoonallisuustyypit ovat hyvin samanlaisia keskenään. Kapean persoonallisuuskirjon lisäksi todella huippuälykkäitä, luovia neroja on Suomessa harvassa. Väestö on siis tavallaan hyvin tasalaatuista, joten ”hiljaisten suomalaisten” joukosta ei helposti nouse toisinajattelijoita, jotka uskaltaisivat lähteä horjuttamaan järjestelmää ja haastamaan ”virallisia totuuksia”.

Dutton näkee suomalaiset kansana, joka on aina ollut muiden johdettavana. Hän korostaa suomenruotsalaisten roolia maan kehityksessä: jopa suomalaisten kansallinen herääminen tapahtui ruotsinkielisten johdolla. Itsenäisyyden aikana muiden johdettavana oleminen jatkui läheisenä suhteena Saksan kanssa, sitten ”Kekkoslovakian” kautena ja lopulta EU-jäsenyytenä.

Liika luottamus johtajia kohtaan on Duttonin mukaan erityisen paha asia siksi, että vallan huipulle nousevat liikemiehet ja poliitikot ovat usein äärimmäisen älykkäitä psykopaatteja, jotka pystyvät manipuloimaan vähemmän älykkäitä, tunteellisempia tai luottavaisempia kanssaihmisiään.

Dutton muistuttaa kuitenkin, että sopuisuudestaan huolimatta suomalaiset ovat ääritilanteissa olleet valmiita koviinkin uhrauksiin ja raakoihin otteisiin oman kansansa edestä: sisällissodassa kansakunta jakautui kahteen ryhmittymään, jotka pitivät toisiaan ”ulkoryhmän” edustajina, jopa lähes ”ulkomaalaisina”, ja olivat valmiita tappamaan toisiaan.

Suomalaisten synkkä tulevaisuus

Edward Dutton näkee Suomen tulevaisuuden hyvin lohduttomana: massamaahanmuuton aiheuttamat etniset konfliktit syvenevät. Tilanne saattaa jopa muuttua matalan intensiteetin sisällissodaksi. Yhteiskunnan etninen pirstoutuminen johtaa luottamuksen vähenemiseen jopa suomalaisten kesken, hyvinvointivaltion romahtamiseen, eriarvoistumiseen sekä rikollisuuden kasvuun.

Tämä voi johtaa myös siihen, että yhteiskunnan monietnistyessä suomalaisetkin tulevat etnosentrisemmiksi, eli alkavat suosia omaa etnistä ryhmäänsä. Dutton ennustaa, että uskonnollisuuden suosio tulee kasvamaan, koska uskonto antaa lohtua elämän muuttuessa koko ajan stressaavammaksi. Uskonto antaa merkitystä elämään, joten uskovaiset tekevät keskimäärin enemmän lapsia kuin ateistit. Korkea älykkyys sen sijaan korreloi negatiivisesti lapsiluvun kanssa.

Syntyvyyskilpailu

Duttonin mukaan pitkällä tähtäimellä kyseessä on syntyvyyskilpailu maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. Suomalaiset voivat pärjätä tässä kisassa vain tulemalla nykyistä tyhmemmiksi, uskonnollisemmiksi ja etnosentrisemmiksi. Ja Duttonin mukaan kehitys on menossa nimenomaan tähän suuntaan. Seuraavien sukupolvien aikana suomalaisten olemassaolon jatkuminen on siis ”junttien” ja uskovaisten varassa.

Pitkällä aikavälillä Dutton ennustaa kehityksen johtavan kansallisuusaatteen nousuun suomalaisten keskuudessa: uuteen kansalliseen heräämiseen. Tämä kehitys voi tapahtua nopeamminkin, jos noin neljäsosa kansasta saadaan aktiivisesti vastustamaan nykyistä menoa.

Tutkimusten mukaan 25 % ryhmästä on kriittinen massa, joka riittää muuttamaan yleisen mielipiteen omalle kannalleen. Esimerkkinä kansakunnan suunnanmuutoksesta Dutton viittaa Tanskaan.

– Nykyään Tanskassa jopa sosialidemokraatit kannattavat tiukkaa maahanmuuttopolitiikka, Dutton toteaa.

Antropologi Dutton tekee myös YouTube-videoita nimellä Jolly Heretic (”iloinen kerettiläinen”). Oheisella videolla Edward Dutton käy läpi samoja aiheita kuin kirjassaan, joka on saatavilla Amazon-verkkokaupasta. Videolla näkyvä perinteinen suomalainen karvahattu on appivainaan peruja.

SUOMEN UUTISET