PS ARKISTO
Eduskunta käsitteli kuluvalla viikolla hallituksen ilmastovuosikertomusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela korostaa, että Suomen ilmastopolitiikan on perustuttava täsmälliseen ja vertailukelpoiseen päästölaskentaan sekä suomalaista arkea kunnioittaviin, kustannustehokkaisiin ratkaisuihin.
Jari Koskela muistuttaa, että ilman yhtenäisiä menetelmiä ja vertailukelpoisia tilastoja syntyy väärä kuva Suomen päästötilanteesta, mikä johtaa ylimitoitettuihin ja kansalaisille ja teollisuudelle kalliisiin toimiin.
– Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto. Laskennan periaatteet on saatava kuntoon: sektorit kuvataan samalla tavalla vuodesta toiseen, päällekkäislaskentaa vältetään ja politiikkavaikutukset erotetaan suhdanteista ja säästä, Koskela linjaa.
Koskela painottaa, että maankäyttösektorin inventaarion on perustuttava ajantasaisiin mittauksiin, kasvukunnon ja tuhoriskien huomiointiin sekä pitkäaikaisen puunkäytön oikeaan laskentaan.
– Epävarmuuksia ei paikata ostamalla ulkomaisia nieluyksiköitä mailta, jotka ovat luontoaan jo köyhdyttäneet. Suomen on nojattava omaan luotettavaan tietoon, Koskela sanoo.
Perussuomalaisille tärkeää on, että ilmastotoimet ovat kustannustehokkaita, teknologianeutraaleja ja kilpailukykyä vahvistavia. Näistä ilmastopolitiikan reunaehdoista on linjattu perussuomalaisten vaatimuksesta myös hallitusohjelmassa.
– Jokaisesta toimenpiteestä on nähtävä selkeästi, paljonko se maksaa ja miten se vaikuttaa globaaleihin päästöihin, kilpailukykyyn ja suomalaisen työn edellytyksiin. Tämän on oltava lähtökohta, ei sivuhuomio, Koskela toteaa.
Koskela muistuttaa, että Suomen pitkät välimatkat ja harva asutus edellyttävät toimivaa liikennettä. Hallitus onkin tehnyt politiikkaa, joka huomioi pitkät etäisyydet ja pitää autoilijan kustannuksia kohtuullisina.
– Liikennettä ei voi ohjata pelkillä kielloilla ja sanktioilla. Tarvitaan kannustimia kaluston uusiutumiseen, tieverkon kunnossapitoa ja sujuvaa logistiikkaa. Autoilijaa ei saa kurittaa kohtuuttomilla verotaakoilla, Koskela painottaa.
Maataloudessa päästövähennykset tulee toteuttaa vapaaehtoisiin ja kannattaviin toimiin nojaten.
– Kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat etusijalla. Kiertotalous, kasvinjalostus, lannoiteriippuvuuden vähentäminen ja uudet rehuinnovaatiot ovat järkeviä keinoja parantaa maatalouden tuottavuutta, Koskela sanoo.
Koskela katsoo, että turpeen alasajo on tehty hätiköiden eikä seurauksia ole arvioitu riittävästi. Samalla on vaarannettu kasvuturpeen, kuiviketurpeen sekä uusien turveinnovaatioiden saatavuus.
– Turve on Suomen ruskea kulta. Sillä on monia käyttökohteita: esimerkiksi biostimulantit parantavat maaperää ja aktiivihiiltä voidaan valmistaa kotimaassa. Kun hyödyt ja haitat lasketaan kokonaisuutena, turve on ilmastollekin nettohyödyllinen, Koskela arvioi.
Koskela korostaa, että turvepellot ovat tärkeä osa huoltovarmuutta ja alueiden tulevaisuutta eikä niiden käyttöä saa rajoittaa ilmastopoliittisin perustein.
– Suomi on ruoassa omavarainen, ja tuotantomme on maailman huippua. Jos turvepellot ajetaan alas, kokonaiset seutukunnat kärsivät. Asiaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti – ruoantuotannon, työllisyyden ja alueiden elinvoiman näkökulmista, Koskela sanoo.
Koskela katsoo, että turvetuotannon edellytysten vahvistaminen on avainasemassa, jotta koko maa pysyy elinkelpoisena. Kasvu- ja kuiviketurpeen lisäksi Suomen on Koskelan mielestä voimallisesti panostettava turvepohjaisen aktiivihiilen sekä maaperää parantavien biostimulanttien tuotantoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Onneksi Suomessa on nyt hallitus, joka on sitoutunut etenemään kohti hiilineutraalisuustavoitetta ilman, että se näillä omilla toimillaan nostaa kansalaisten elinkustannuksia tai heikentää yritysten kilpailukykyä, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew.
Itsekin maaseudulla asuva perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman iloitsee historiallisen suunnanmuutoksen jatkamisesta, jonka hallitus tekee autoilijoiden hyväksi alentamalla liikennepolttoaineiden verotusta.
Tuoreet laskelmat vahvistavat, että Suomi ei todennäköisesti yllä hiilineutraalisuuteen vielä vuonna 2035, vaan luultavasti vasta vuoden 2050 jälkeen. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew ei ole arviosta yllättynyt ja esittää, että Suomen tulisi nyt ymmärtää irtaantua Pariisin ilmastosopimuksesta, EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta sekä Suomen omasta vieläkin kireämmästä hiilineutraalisuustavoitteesta.
Eduskunnan ympäristövaliokunnassa kuultiin tänään asiantuntijoita hallituksen ilmastovuosikertomuksesta. Perussuomalaiset korostivat, että maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastopolitiikkaan on ongelmallista ja vaarantaa Suomen huoltovarmuuden, talouden ja elinkeinot.
Eilen Ylen A-studiossa vieraillut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä katsoo, että puolustusmenoja ja toisaalta Ukrainan tukemiseen tarvittavia rahoja voi rahoittaa ottamalla varoja pois ilmastotoimista.
Viikon suosituimmat
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.
Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila julkaisi viestipalvelu X:ssä kirjoituksen, jossa hän syyttää SDP:tä ja vasemmistoa uusien äänestäjien haalimisesta maahanmuuton avulla sekä yhdistyskentän käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin. Turkkila sanoo puolueiden rakentavan järjestelmää, joka hyödyntää julkisia varoja ylläpitääkseen korruptiivista koneistoa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".
Yhdysvalloissa järjestettiin lauantaina laajoja mielenosoituksia presidentti Trumpia vastaan. Järjestäjien mukaan niihin osallistui jopa seitsemän miljoonaa ihmistä. Nämä iloisissa karnevaalitunnelmissa sujuneet suurmielenosoitukset ovat jo itsessään todiste siitä, että maa ei ole vajoamassa diktatuuriin.
Jokainen saksalainen voi vetää yleisradiomaksunsa oikeuteen, jos pystyy todistamaan, että yleisradio ei täytä sille asetettuja mielipiteenvapauden, hyvän laadun ja poliittisen tasapuolisuuden vaatimuksia.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen kokoama lista eduskunnan äänestyksistä paljastaa demarien säännönmukaisesti äänestävän maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä vastaan. Samaan aikaan demarileiri vaikenee kuin muuri löperöstä maahanmuuttolinjastaan, jonka saa esille vain äänestystuloksia peratessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa Ison-Britannian kehityksestä, jossa tavallisia kansalaisia kohdellaan jo mielipiderikollisina vain siksi, että he uskaltavat arvostella sosialistihallitusta tai puhua maahanmuutosta kriittisesti.
