Jari Koskela muistuttaa, että ilman yhtenäisiä menetelmiä ja vertailukelpoisia tilastoja syntyy väärä kuva Suomen päästötilanteesta, mikä johtaa ylimitoitettuihin ja kansalaisille ja teollisuudelle kalliisiin toimiin.
– Ilmastopolitiikan ydin on oikea tieto. Laskennan periaatteet on saatava kuntoon: sektorit kuvataan samalla tavalla vuodesta toiseen, päällekkäislaskentaa vältetään ja politiikkavaikutukset erotetaan suhdanteista ja säästä, Koskela linjaa.
Koskela painottaa, että maankäyttösektorin inventaarion on perustuttava ajantasaisiin mittauksiin, kasvukunnon ja tuhoriskien huomiointiin sekä pitkäaikaisen puunkäytön oikeaan laskentaan.
– Epävarmuuksia ei paikata ostamalla ulkomaisia nieluyksiköitä mailta, jotka ovat luontoaan jo köyhdyttäneet. Suomen on nojattava omaan luotettavaan tietoon, Koskela sanoo.
Kustannustehokkuus ja vaikutusarviot etusijalle
Perussuomalaisille tärkeää on, että ilmastotoimet ovat kustannustehokkaita, teknologianeutraaleja ja kilpailukykyä vahvistavia. Näistä ilmastopolitiikan reunaehdoista on linjattu perussuomalaisten vaatimuksesta myös hallitusohjelmassa.
– Jokaisesta toimenpiteestä on nähtävä selkeästi, paljonko se maksaa ja miten se vaikuttaa globaaleihin päästöihin, kilpailukykyyn ja suomalaisen työn edellytyksiin. Tämän on oltava lähtökohta, ei sivuhuomio, Koskela toteaa.
Koskela muistuttaa, että Suomen pitkät välimatkat ja harva asutus edellyttävät toimivaa liikennettä. Hallitus onkin tehnyt politiikkaa, joka huomioi pitkät etäisyydet ja pitää autoilijan kustannuksia kohtuullisina.
– Liikennettä ei voi ohjata pelkillä kielloilla ja sanktioilla. Tarvitaan kannustimia kaluston uusiutumiseen, tieverkon kunnossapitoa ja sujuvaa logistiikkaa. Autoilijaa ei saa kurittaa kohtuuttomilla verotaakoilla, Koskela painottaa.
Maataloudessa päästövähennykset tulee toteuttaa vapaaehtoisiin ja kannattaviin toimiin nojaten.
– Kotimainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat etusijalla. Kiertotalous, kasvinjalostus, lannoiteriippuvuuden vähentäminen ja uudet rehuinnovaatiot ovat järkeviä keinoja parantaa maatalouden tuottavuutta, Koskela sanoo.
Turve on Suomen ruskea kulta
Koskela katsoo, että turpeen alasajo on tehty hätiköiden eikä seurauksia ole arvioitu riittävästi. Samalla on vaarannettu kasvuturpeen, kuiviketurpeen sekä uusien turveinnovaatioiden saatavuus.
– Turve on Suomen ruskea kulta. Sillä on monia käyttökohteita: esimerkiksi biostimulantit parantavat maaperää ja aktiivihiiltä voidaan valmistaa kotimaassa. Kun hyödyt ja haitat lasketaan kokonaisuutena, turve on ilmastollekin nettohyödyllinen, Koskela arvioi.
Koskela korostaa, että turvepellot ovat tärkeä osa huoltovarmuutta ja alueiden tulevaisuutta eikä niiden käyttöä saa rajoittaa ilmastopoliittisin perustein.
– Suomi on ruoassa omavarainen, ja tuotantomme on maailman huippua. Jos turvepellot ajetaan alas, kokonaiset seutukunnat kärsivät. Asiaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti – ruoantuotannon, työllisyyden ja alueiden elinvoiman näkökulmista, Koskela sanoo.
Koskela katsoo, että turvetuotannon edellytysten vahvistaminen on avainasemassa, jotta koko maa pysyy elinkelpoisena. Kasvu- ja kuiviketurpeen lisäksi Suomen on Koskelan mielestä voimallisesti panostettava turvepohjaisen aktiivihiilen sekä maaperää parantavien biostimulanttien tuotantoon.