LEHTIKUVA
Eduskunnassa käytiin tiistaina keskustelua keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmista. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela linjaa turvetuotannon merkityksestä ja vaatii realismia takaisin turpeesta käytävään keskusteluun.
Edellinen hallitus keskustan johdolla ajoi turvetuotantoa alas. Silloin hallitusohjelmaan kirjattiin turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Tämä puolitus tapahtui käytännössä jo vuonna 2021. Turvetuottajilta vietiin näköala tulevaisuudesta, Jari Koskela muistuttaa.
Koskela huomauttaa, että turvetuotannon romahdus ei pysähtynyt energiaturpeeseen.
– Kun energiaturpeen tuotanto ajettiin nopeasti alas, samalla kärsivät kasvuturve ja kuiviketurve. Näille ei ole olemassa yhtä laadukasta ja kotimaista korvaajaa. Kookoskuidun rahtaaminen ulkomailta ei ole järkevä ratkaisu, Koskela huomauttaa.
Koskela nostaa esiin turpeen jalostamisen tuotteiksi, jotka tukevat puhdasta teknologiaa ja vientiä.
– Turpeesta voidaan tehdä muun muassa aktiivihiiltä ja biostimulantteja. Aktiivihiilellä suodatetaan vedestä ja ilmasta epäpuhtauksia. Monesti vaihtoehtona on tuontiaktiivihiili, joka on fossiilipohjaista tai valmistettu kaukana ja kuljetettu pitkät matkat, Koskela korostaa.
Turpeesta valmistettujen maaperän laatua parantavien biostimulanttien Koskela katsoo tarjoavan suurta hyötyä kuivuudesta kärsivillä alueilla. Hän katsoo, että turpeen TKI-mahdollisuuksien unohtaminen olisi Suomelle suuri virhe.
Koskela toteaa, että turpeen ja laajemmin teollisuuden kustannuksia nostaa erityisesti EU:n päästökauppa. Hän katsoo, että järjestelmää on tarkasteltava myös kilpailukyvyn kannalta. Samaa keskustelua on käyty Euroopassa laajemminkin.
– Meidän pitää varmistaa, ettei päästökaupan aiheuttama lisäkustannus ohjaa tuotantoa EU:n ulkopuolelle. Päästökauppatuloja on kohdennettava paremmin investointeihin, joilla päästöt vähenevät ja kilpailukyky säilyy.
Koskela korostaa, että turpeen ilmastovaikutusta ei pidä tarkastella pistemäisesti vain noston ja polton aikaisilla päästöillä. Kun kokonaisvaikutus ilmastoon on arvioitavana, pitää huomioida turpeen koko elinkaari ja tuotantoalueiden jälkihoito. Turvetuotantoalueen metsittäminen havupuilla on Koskelan mukaan hiilinielujen kannalta järkevää.
– Turpeesta on tehty syntipukki, vaikka vaikutus syntyy siitä, mihin ja miten sitä käytetään. Tarvitaan nettopositiivista ajattelua. Turvetuotantoalueiden jälkikäytössä voidaan tehdä ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja. Turve ei ole ilmastopahis vaan järkevästi toimittuna mitä parhain ilmastoteko, Koskela linjaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoministeri Sakari Puisto puoltaa turvetuotannon palauttamista ja varautumista sen kasvattamiseen tarvittaessa. Puiston mukaan Suomi tarvitsee lisää säätövoimaa uusiutuvien energianvaihteluiden vuoksi, ja turve on yksi ratkaisu huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman nostaa esiin turpeen keskeisen roolin suomalaisessa ruoantuotannossa, siipikarjataloudessa ja huoltovarmuudessa. Hän kritisoi turvetuotannon nopeaa alasajoa ilman kokonaisarviota ja vaatii turpeen hallittua palauttamista osaksi energiaomavaraisuutta, ruoantuotantoa ja kriisivarautumista.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kritisoi Facebook-kirjoituksessaan tilannetta, jossa Suomeen tuodaan poltettavaksi jätettä Italiasta ilmastonmuutoksen takia, kun turvetta pidetään ilmastopahiksena. Aittakummun mukaan jätteiden rahtaaminen ulkomailta on ristiriidassa sen kanssa, että kotimaista turvetta ei hyödynnetä energiantuotannossa.
Jokainen valistunut ihminen tietää, että turve on uusiutuva luonnonvara ja että Suomen turvesoissa on lähes Pohjanmeren öljyn suuruinen energia hyödynnettävissä, toteaa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Teemu Keskisarja. Keskisarja pitää suurena ongelmana sitä, että turveyrittäjät ovat jo lyömässä rukkasia naulaan. Neovasta (entinen Vapo) eläkkeelle jäävä johtaja Ahti Martikainen on puolestaan jo vuosia varoittanut päättäjiä turpeen liian nopeasta alasajosta.
Viikon suosituimmat
SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyar on pitkään ajanut politiikassa maahanmuuton lisäämistä ja korostanut vastaanottokeskusten tarpeellisuutta. Samaan aikaan hän on itse toiminut hallitusjäsenenä yrityksessä, joka tuottaa näitä palveluita.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Iranin kansa ryntäsi riemuitsemaan kaduille heti kun tieto uskonnollisen diktaattori Ali Khamenein kuolemasta oli varmistunut. Pelon ja kauhun tilalle oli tullut toivo, joka näkyi ja kuului myös Iranin ulkopuolella.
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Useat voimakkaat räjähdykset ravistelivat Iranin pääkaupunkia Teherania lauantaina aamulla. Israelin armeijan mukaan iskujen kohteena oli muun muassa Iranin johdon kokous, joka tiettävästi pidettiin ajatolla Ali Khamenein palatsissa. Ainakin osa Iranin uskonnollisesta ja sotilasjohdosta on saanut surmansa.
New Yorkissa riehui tuikea lumimyrsky, joka toi puoli metriä lunta kaupungin kaduille. Manhattanilla väkijoukko innostui lumisotaan, joka lähti lapasesta. Poliisi tuli rauhoittelemaan tilannetta ja joutui hyökkäyksen kohteeksi. Pormestari vähätteli välikohtausta - ja pian sukset olivat taas ristissä muslimipormestarin ja virkavallan välillä.
Kansanedustaja Joakim Vigeliuksen keräämä lista kertoo korutonta kieltään siitä, miten kepu nykyisin pyrkii aktiivisesti peittelemään aiempia maahanmuuttolinjauksiaan. Äskettäinhän puolue oli vielä vaatimassa Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi tekemään töitä. Kepun maahanmuuttopolitiikka näyttääkin menevän minne tuuli milloinkin kuljettaa.
