Koskenkylä: Saksan talouden ja yhteiskunnan haasteet ovat 2020-luvulla valtavia – talousihme ei ehkä jatku

SAKSA | Mitä tapahtuu teollisuusmahdille, joka luopuu ydinvoimasta ja kivihiilestä? Onko maan seuraava liittokansleri vihreä? Jatkuuko maan talousihme, mikäli se ei pysty rakenneuudistuksiin? VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan taloustilanteesta ajankohtaiskatsauksessaan.

Der Spiegel -lehden vuoden viimeisessä numerossa luodaan yli 30 sivun katsaus Saksan haasteisiin alkaneella vuosikymmenellä. Kirjoitusta varten on haastateltu kymmeniä asiantuntijoita kaikilta aloilta. Kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti Saksan tilannetta mutta myös maailmantaloutta. Johtopäätös on, että tällä vuosikymmenellä tulevat Saksa ja koko maailma muuttumaan enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuosikymmenen aikana. Kirjoituksessa pohditaan myös sitä, voisiko 1920-luvun tapahtumat toistua. Tällöin viitataan erityisesti 1920-luvun lopulla alkaneeseen suureen lamaan ja demokratian sortumiseen.

Kirjoituksen aiheina ovat politiikka, talous, tiede, teknologia, ilmaston muutos, julkinen talous, infrastruktuuri ja useat muutkin kysymykset. Kirjoituksen sävy on yllättävän pessimistinen. Hyvin suureet haasteet ovat edessä. Niiden hallitseminen tulee olemaan vaikeaa. Seuraavassa käsitellään lähinnä talouden haasteita ja vain lyhyesti muita.

Suuret maat kuten Kiina, Venäjä ja USA ajavat voimakkaasti omia etujaan ja yrittävät luoda omia pelisääntöjään.

Koko maailman osalta arvioidaan, että sopimuspohjainen järjestelmä murenee edelleen. Tämä liittyy erityisesti YK:n, WTO:n, IMF:n ja Maailmanpankin rooleihin. Suuret maat kuten Kiina, Venäjä ja USA ajavat voimakkaasti omia etujaan ja yrittävät luoda omia pelisääntöjään. Pienet maat ovat tässä pelissä sivustakatsojia. Kilpailu maailman herruudesta kiristyy Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Kiinan bruttokansantuote BKT ylittää USA:n tason noin 2030. Venäjä on taloudeltaan sivustakatsojan roolissa, koska sen BKT on vain Italian tasoa. Intia ei pysty haastamaan Kiinaa ja USA:ta. Ehkä vasta myöhemmin. Suuri lama saattaa alkaa 2020-luvulla. Siihen on syytä varautua. Ilmaston muutoksen torjunnassa on vaikeata päästä globaaliin yhteistyöhön. Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta voi tulla valtavasti väestöä Eurooppaan. Maahanmuuton hallitsemisessa tulee suuria ongelmia. EU-tason yhteistyö olisi tältä osin erittäin tarpeellista. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja muuttaa olennaisesti yrityssektorin rakenteita.

Saksan osalta tarkastellaan seuraavaksi kuutta eri kysymystä. Ne ovat eläköityminen, työvoimapula, elinkeinoelämän rakennemuutokset, pankkisektori, ilmasto ja energia sekä maahanmuutto.

Eläköityminen kasvaa Saksassa 2020-luvulla valtavasti. Vain Japanissa se on vielä suurempi ongelma. Tosin muillakin teollisuusmailla tämä on suuri kysymys, myös Suomessa. Todellinen eläkkeellelähtöikä on kuitenkin Saksassa jo lähes 64 vuotta kun se Suomessa on vain 62 vuotta. Vuonna 2030 joka neljäs saksalainen on yli 67-vuotias ja eläkeläisiä on yhteensä peräti 20 miljoonaa. Eläkeläisten määrä kasvaa kolmella miljoonalla. Tällä on dramaattinen vaikutus yhteiskuntaan. Vanhusten hoitajien tarve kasvaa nykyisestä vajaasta miljoonasta yli neljään miljoonaan. Saksasta ei näillä näkymin tule tätä määrää hoitajia löytymään. Työikäisten lukumäärän, 18-64 vuotiaita, arvioidaan laskevan jopa neljä miljoonaa.

Eläke-, hoiva- ja sairauskuluista valtava lisärasitus julkiselle taloudelle.

Eläke-, hoiva- ja sairauskulut sekä muut sosiaalikulut kasvavat 2020-luvulla edellisen vuosikymmenen 680 miljardin tasolta 996 miljardiin euroon eli lähes 30 miljardilla vuodessa. Tästä tulee valtava lisärasitus julkiselle taloudelle. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa huomattavasti. Saksaa uhkaa suuri työvoimapula 2020-luvulla. Työttömyysaste on nyt vain kolme prosenttia ja työllisyysaste paljon Suomea korkeampi 76,5 prosenttia. Ammattitaitoisesta työvoimasta on suuri pula. Nyt vajaus on 1,4 miljoonaa, mutta se kasvaisi vuoteen 2030 mennessä jopa viiteen miljoonaan. Julkisella sektorilla on nyt vajausta 185 000 henkilöä, vuonna 2030 vajaus olisi 730 000 henkilöä. Julkisen sektorin toiminta tulisi vaikeutumaan olennaisesti. Saksassa onkin jo vilkasta keskustelua siitä, että eläkeikä tulisi nostaa 70 vuoteen.

Kolmantena suurena haasteena nähdään elinkeinoelämän suuren rakennemuutoksen tarve. Saksa on ollut pitkään vientivetoinen talousmahti. Sitä pidetään viennin maailmanmestarina – exportweltmeister. Vaihtotaseen ylijäämä on ollut jo vuosia suurempi kuin Kiinalla. Yhdysvalloilla on valtava vaje. Saksan vienti on perustunut pääosin autoihin sekä erilaisiin koneisiin ja laitteisiin eli tavaroihin. Palveluiden viennissä Saksa on jäljessä monia maita. Digitalisaatio on edennyt Saksassa hitaasti ja tästä on nyt käynnissä laaja ja kriittinen keskustelu. Yhdysvallat ja Kiina ovat tässä maailman kärjessä, mutta useat muutkin maat Saksan edellä. USA:ssa ovat FAANG-yritykset (Facebook, Amazon, Apple, Netflix ja Google). Näiden markkina-arvot ovat 500-1000 miljardin dollarin tasolla. Kiinassa ovat Alibaba, Baidu ja Tencent, joista Alibaban ja Tencentin markkina-arvot ovat lähes 500 miljardia dollaria. Saksassa ei ole mitään vastaavaa. Myös Intiassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa on yrityksiä, joiden markkina-arvot ovat paljon yli Saksan tason. Spiegelin kirjoituksessa arvioidaan, että jopa sähköautojen kehittämisessä Kiina on Saksan edellä. Toisaalta voidaan sanoa, että koko EU-alue on digitalisaatiossa pahasti Kiinaa ja Yhdysvaltoja jäljessä.

Koko EU-alue on digitalisaatiossa pahasti Kiinaa ja Yhdysvaltoja jäljessä

Neljäs suuri haaste Saksassa on ilmastonmuutoksen torjunta ja koko energiasektorin uusiminen. Saksassa käynnistettiin vuonna 2011 ns. energiakäännös eli Energiewende kun päätettiin luopua ydinvoimasta. Kolme vielä toimivaa ydinreaktoria suljetaan vuonna 2023. Saksa on suurissa ongelmissa energiahuoltonsa kanssa. Hallituksen uudessa ilmastopolitiikan ohjelmassa tähdätään kivihiilen käytön lopettamiseen. Ajankohdasta vallitsee suuri erimielisyys puolueiden kesken. Myös sähköautojen käyttöönottoa pyritään edistämään. Venäjältä pian valmistuva Nordstream 2 kaasuputki on välttämätöntä ottaa käyttöön, vaikka Trump uhkaa pakotteilla. Tuulivoiman lisärakentaminen on vastatuulessa. Spiegelin kirjoituksessa todetaan, että 2020-luvulla Saksaa voi kohdata vakava sähköpula. Tämä voi tapahtua tilanteessa, jossa on kylmää, aurinko ei paista eikä tuule. Sähkön tuontia joudutaan lisäämään suuresti ja kivihiilen käyttö tullee jatkumaan vielä pitkään.

2020-luvulla Saksaa voi kohdata vakava sähköpula.

Viides ongelma-alue on 2020-luvulla Saksan pankkisektori. Saksan suuret pankit Deutsche Bank ja Commerzbank ovat heikossa kunnossa. Niiden on pelätty jopa kaatuvan. Lisäksi Saksassa on tuhansia pieniä pankkeja, jotka ovat tehottomia ja digitalisaatiossa jäljessä. Saksan pankkisektori on suuren remontin tarpeessa. Tämä on nähty jo pitkään, mutta muutosta ei ole saatu aikaan.

Myös maahanmuuton kysymykset nähdään suurena haasteena 2020-luvulla. Työvoimapula kasvaa valtavasti. Toisaalta siirtolaisiin Afrikasta ja Lähi-Idästä suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin. Jopa Vihreät ovat tulleet varovaisemmiksi tässä asiassa. Saksassa elätellään toiveita saada työvoimaa erityisesti Itä-Euroopan maista sekä EU:n jäsenmaista ja Ukrainasta. Saksan hallitus ajaa nyt voimakkaasti yhteistä EU:n politiikkaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suhteen.

Edellä olevan tarkastelun valossa voidaan sanoa, että Saksan haasteet ovat 2020-luvulla todella suuret. Myös Saksan poliittinen järjestelmä on suuressa käymistilassa. Vihreät ovat nousseet gallupeissa CDU/CSU:n rinnalle noin 25 prosentin kannatuksella. Sosiaalidemokraatit ovat kriisissä. Kannatus on nyt vain 12 prosentin tasoa. Vasemmiston die Linke ja vapaat demokraatit FDP ovat alle 10 prosentin tasoa, mutta Alternative für Deutschland, AfD on noussut 15 prosentin tasolle. Liittopäivävaalit ovat syyskuussa 2021. Spiegelissä veikataan, että vaalien jälkeen uusi hallituskoalitio muodostetaan CDU:n ja vihreiden kesken. On mahdollista, että uusi liittokansleri tulee vihreistä. Ilmasto- ja energiapolitiikasta syntyy varmasti suuria ongelmia tällaisessa hallituksessa.

Kaikkiaan voidaan sanoa, että Saksan talousihme ei ehkä jatku 2020-luvulla, ellei maa pysty suuriin rakenneuudistuksiin.