

Liittokansleri Angela Merkel. Kuvituskuvaa.
Koskenkylä: Saksan talouden ja yhteiskunnan haasteet ovat 2020-luvulla valtavia – talousihme ei ehkä jatku
SAKSA | Mitä tapahtuu teollisuusmahdille, joka luopuu ydinvoimasta ja kivihiilestä? Onko maan seuraava liittokansleri vihreä? Jatkuuko maan talousihme, mikäli se ei pysty rakenneuudistuksiin? VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan taloustilanteesta ajankohtaiskatsauksessaan.
Der Spiegel -lehden vuoden viimeisessä numerossa luodaan yli 30 sivun katsaus Saksan haasteisiin alkaneella vuosikymmenellä. Kirjoitusta varten on haastateltu kymmeniä asiantuntijoita kaikilta aloilta. Kirjoituksessa tarkastellaan erityisesti Saksan tilannetta mutta myös maailmantaloutta. Johtopäätös on, että tällä vuosikymmenellä tulevat Saksa ja koko maailma muuttumaan enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuosikymmenen aikana. Kirjoituksessa pohditaan myös sitä, voisiko 1920-luvun tapahtumat toistua. Tällöin viitataan erityisesti 1920-luvun lopulla alkaneeseen suureen lamaan ja demokratian sortumiseen.
Kirjoituksen aiheina ovat politiikka, talous, tiede, teknologia, ilmaston muutos, julkinen talous, infrastruktuuri ja useat muutkin kysymykset. Kirjoituksen sävy on yllättävän pessimistinen. Hyvin suureet haasteet ovat edessä. Niiden hallitseminen tulee olemaan vaikeaa. Seuraavassa käsitellään lähinnä talouden haasteita ja vain lyhyesti muita.
Suuret maat kuten Kiina, Venäjä ja USA ajavat voimakkaasti omia etujaan ja yrittävät luoda omia pelisääntöjään.
Koko maailman osalta arvioidaan, että sopimuspohjainen järjestelmä murenee edelleen. Tämä liittyy erityisesti YK:n, WTO:n, IMF:n ja Maailmanpankin rooleihin. Suuret maat kuten Kiina, Venäjä ja USA ajavat voimakkaasti omia etujaan ja yrittävät luoda omia pelisääntöjään. Pienet maat ovat tässä pelissä sivustakatsojia. Kilpailu maailman herruudesta kiristyy Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Kiinan bruttokansantuote BKT ylittää USA:n tason noin 2030. Venäjä on taloudeltaan sivustakatsojan roolissa, koska sen BKT on vain Italian tasoa. Intia ei pysty haastamaan Kiinaa ja USA:ta. Ehkä vasta myöhemmin. Suuri lama saattaa alkaa 2020-luvulla. Siihen on syytä varautua. Ilmaston muutoksen torjunnassa on vaikeata päästä globaaliin yhteistyöhön. Afrikasta, Lähi-idästä ja Aasiasta voi tulla valtavasti väestöä Eurooppaan. Maahanmuuton hallitsemisessa tulee suuria ongelmia. EU-tason yhteistyö olisi tältä osin erittäin tarpeellista. Digitalisaatio etenee vauhdilla ja muuttaa olennaisesti yrityssektorin rakenteita.
Saksan osalta tarkastellaan seuraavaksi kuutta eri kysymystä. Ne ovat eläköityminen, työvoimapula, elinkeinoelämän rakennemuutokset, pankkisektori, ilmasto ja energia sekä maahanmuutto.
Eläköityminen kasvaa Saksassa 2020-luvulla valtavasti. Vain Japanissa se on vielä suurempi ongelma. Tosin muillakin teollisuusmailla tämä on suuri kysymys, myös Suomessa. Todellinen eläkkeellelähtöikä on kuitenkin Saksassa jo lähes 64 vuotta kun se Suomessa on vain 62 vuotta. Vuonna 2030 joka neljäs saksalainen on yli 67-vuotias ja eläkeläisiä on yhteensä peräti 20 miljoonaa. Eläkeläisten määrä kasvaa kolmella miljoonalla. Tällä on dramaattinen vaikutus yhteiskuntaan. Vanhusten hoitajien tarve kasvaa nykyisestä vajaasta miljoonasta yli neljään miljoonaan. Saksasta ei näillä näkymin tule tätä määrää hoitajia löytymään. Työikäisten lukumäärän, 18-64 vuotiaita, arvioidaan laskevan jopa neljä miljoonaa.
Eläke-, hoiva- ja sairauskuluista valtava lisärasitus julkiselle taloudelle.
Eläke-, hoiva- ja sairauskulut sekä muut sosiaalikulut kasvavat 2020-luvulla edellisen vuosikymmenen 680 miljardin tasolta 996 miljardiin euroon eli lähes 30 miljardilla vuodessa. Tästä tulee valtava lisärasitus julkiselle taloudelle. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen kasvaa huomattavasti. Saksaa uhkaa suuri työvoimapula 2020-luvulla. Työttömyysaste on nyt vain kolme prosenttia ja työllisyysaste paljon Suomea korkeampi 76,5 prosenttia. Ammattitaitoisesta työvoimasta on suuri pula. Nyt vajaus on 1,4 miljoonaa, mutta se kasvaisi vuoteen 2030 mennessä jopa viiteen miljoonaan. Julkisella sektorilla on nyt vajausta 185 000 henkilöä, vuonna 2030 vajaus olisi 730 000 henkilöä. Julkisen sektorin toiminta tulisi vaikeutumaan olennaisesti. Saksassa onkin jo vilkasta keskustelua siitä, että eläkeikä tulisi nostaa 70 vuoteen.
Kolmantena suurena haasteena nähdään elinkeinoelämän suuren rakennemuutoksen tarve. Saksa on ollut pitkään vientivetoinen talousmahti. Sitä pidetään viennin maailmanmestarina – exportweltmeister. Vaihtotaseen ylijäämä on ollut jo vuosia suurempi kuin Kiinalla. Yhdysvalloilla on valtava vaje. Saksan vienti on perustunut pääosin autoihin sekä erilaisiin koneisiin ja laitteisiin eli tavaroihin. Palveluiden viennissä Saksa on jäljessä monia maita. Digitalisaatio on edennyt Saksassa hitaasti ja tästä on nyt käynnissä laaja ja kriittinen keskustelu. Yhdysvallat ja Kiina ovat tässä maailman kärjessä, mutta useat muutkin maat Saksan edellä. USA:ssa ovat FAANG-yritykset (Facebook, Amazon, Apple, Netflix ja Google). Näiden markkina-arvot ovat 500-1000 miljardin dollarin tasolla. Kiinassa ovat Alibaba, Baidu ja Tencent, joista Alibaban ja Tencentin markkina-arvot ovat lähes 500 miljardia dollaria. Saksassa ei ole mitään vastaavaa. Myös Intiassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa on yrityksiä, joiden markkina-arvot ovat paljon yli Saksan tason. Spiegelin kirjoituksessa arvioidaan, että jopa sähköautojen kehittämisessä Kiina on Saksan edellä. Toisaalta voidaan sanoa, että koko EU-alue on digitalisaatiossa pahasti Kiinaa ja Yhdysvaltoja jäljessä.
Koko EU-alue on digitalisaatiossa pahasti Kiinaa ja Yhdysvaltoja jäljessä
Neljäs suuri haaste Saksassa on ilmastonmuutoksen torjunta ja koko energiasektorin uusiminen. Saksassa käynnistettiin vuonna 2011 ns. energiakäännös eli Energiewende kun päätettiin luopua ydinvoimasta. Kolme vielä toimivaa ydinreaktoria suljetaan vuonna 2023. Saksa on suurissa ongelmissa energiahuoltonsa kanssa. Hallituksen uudessa ilmastopolitiikan ohjelmassa tähdätään kivihiilen käytön lopettamiseen. Ajankohdasta vallitsee suuri erimielisyys puolueiden kesken. Myös sähköautojen käyttöönottoa pyritään edistämään. Venäjältä pian valmistuva Nordstream 2 kaasuputki on välttämätöntä ottaa käyttöön, vaikka Trump uhkaa pakotteilla. Tuulivoiman lisärakentaminen on vastatuulessa. Spiegelin kirjoituksessa todetaan, että 2020-luvulla Saksaa voi kohdata vakava sähköpula. Tämä voi tapahtua tilanteessa, jossa on kylmää, aurinko ei paista eikä tuule. Sähkön tuontia joudutaan lisäämään suuresti ja kivihiilen käyttö tullee jatkumaan vielä pitkään.
2020-luvulla Saksaa voi kohdata vakava sähköpula.
Viides ongelma-alue on 2020-luvulla Saksan pankkisektori. Saksan suuret pankit Deutsche Bank ja Commerzbank ovat heikossa kunnossa. Niiden on pelätty jopa kaatuvan. Lisäksi Saksassa on tuhansia pieniä pankkeja, jotka ovat tehottomia ja digitalisaatiossa jäljessä. Saksan pankkisektori on suuren remontin tarpeessa. Tämä on nähty jo pitkään, mutta muutosta ei ole saatu aikaan.
Myös maahanmuuton kysymykset nähdään suurena haasteena 2020-luvulla. Työvoimapula kasvaa valtavasti. Toisaalta siirtolaisiin Afrikasta ja Lähi-Idästä suhtaudutaan aiempaa kielteisemmin. Jopa Vihreät ovat tulleet varovaisemmiksi tässä asiassa. Saksassa elätellään toiveita saada työvoimaa erityisesti Itä-Euroopan maista sekä EU:n jäsenmaista ja Ukrainasta. Saksan hallitus ajaa nyt voimakkaasti yhteistä EU:n politiikkaa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suhteen.
Edellä olevan tarkastelun valossa voidaan sanoa, että Saksan haasteet ovat 2020-luvulla todella suuret. Myös Saksan poliittinen järjestelmä on suuressa käymistilassa. Vihreät ovat nousseet gallupeissa CDU/CSU:n rinnalle noin 25 prosentin kannatuksella. Sosiaalidemokraatit ovat kriisissä. Kannatus on nyt vain 12 prosentin tasoa. Vasemmiston die Linke ja vapaat demokraatit FDP ovat alle 10 prosentin tasoa, mutta Alternative für Deutschland, AfD on noussut 15 prosentin tasolle. Liittopäivävaalit ovat syyskuussa 2021. Spiegelissä veikataan, että vaalien jälkeen uusi hallituskoalitio muodostetaan CDU:n ja vihreiden kesken. On mahdollista, että uusi liittokansleri tulee vihreistä. Ilmasto- ja energiapolitiikasta syntyy varmasti suuria ongelmia tällaisessa hallituksessa.
Kaikkiaan voidaan sanoa, että Saksan talousihme ei ehkä jatku 2020-luvulla, ellei maa pysty suuriin rakenneuudistuksiin.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saksassa sähköautot voivat viedä yli 400 000 työpaikkaa pölkylle

Kansantaloustieteen emeritusprofessori Kanniainen: Euron perustaminen oli vuosisadan virhe

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä
Viikon suosituimmat

Vigelius: Ylen tulisi keskittyä perustehtäviinsä eikä mielipiteelliseen ja aktivistiseen tuotantoon
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.

Oppositiopuolueilla enemmistövalta 18 hyvinvointialueella – ryhmärahoista ja palkkioista leikkaaminen on mahdollista, jos kepulla ja vihervasemmistolla on tahtoa luopua hillotolpista
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.

Afganistanilainen turvapaikanhakija iski autolla ihmisjoukkoon Münchenissä – kymmeniä ihmisiä loukkaantui osin hengenvaarallisesti

Aluevaltuustojen hillotolppiin hupenee vuodessa yli 20 miljoonaa euroa – pelkän ryhmärahan lopettamisella voisi rahoittaa kokopäivähoidon kuukausikustannukset 1 600 vanhukselle
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.

Eduskunta-aloite vaatii vähemmistöjen ”positiivisen syrjinnän” kieltämistä
Perussuomalaisten kansanedustajat Teemu Keskisarja, Ari Koponen, Jani Mäkelä ja Onni Rostila ajavat muutosta yhdenvertaisuuslakiin.

New Yorkissa taistellaan “paperittomien” luksushotellimajoituksen maksamisesta – Musk vaati rahojen takaisinperintää
Elon Muskin DOGE-tiimi on jatkanut liittovaltion virastojen kirjanpidon tarkastamista. Epämääräisiä maksuja löytyy koko ajan ja valtion virkamiesten pallit kaatuilevat. Neljä liittovaltion hätätilaviraston virkamiestä sai potkut maksettuaan New Yorkin kaupungille avustuksia laittomasti maassa olevien majoittamiseen liittyen, vaikka presidentti Trump oli käskenyt keskeyttää kaikki ei-välttämättömät maksut.

Hoitajat kerskuivat somessa juutalaisten murhaamisella australialaisessa sairaalassa – ”Sairasta, iljettävää ja häpeällistä”
Kahdelle Sydneyn sairaalan työntekijälle tuli lähtö, kun nämä videolla uhkasivat tappaa israelilaiset potilaansa. Hoitajat kerskuivat tallenteella myös sillä, etteivät suostu hoitamaan juutalaispotilaita. Poliisi on aloittanut perusteelliset tutkimukset mahdollisista rikoksista.

Saksa kielsi arabiankieliset julisteet ja iskulauseet mielenosoituksissa
Häiriökäyttäytyminen ja jopa suoranaiset rikokset ovat olleet Saksassa kasvava ongelma Palestiinan puolesta järjestetyissä mielenosoituksissa. Iskulauseissa on vaadittu arabiaksi muun muassa Israelin ja juutalaisten tuhoamista. Nyt viranomaiset ovat puuttuneet asiaan.

Turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kärjistää Saksan kuumana käyvää vaalikamppailua – punavihreä ei ole antanut vielä periksi
Saksan liittopäivävaalitaistelussa on siirrytty loppufinaaliin. Kansalaisten vaali-innostus on merkittävästi korkeammalla kuin edellisissä vaaleissa syykuussa 2021. Afganistanilaisen turvapaikanhakijan Münchenissä tekemä autoisku kuumentaa tunnelmia entisestään. Vaihtoehtopuolueen kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät kristillisdemokraatit ovat menettämässä suuresta suosiostaan huolimatta historiallisen mahdollisuutensa muokata Saksan politiikkaa porvarilliseen suuntaan.

Antikainen: Hallitus puuttuu maahanmuuton mukanaan tuomaan seksuaalirikollisuuteen – kuinka monta naista joutuu vielä raiskatuksi, ennen kuin vihervasemmisto herää?
Tiedotusvälineissä on uutisoitu hiljattain poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän merkittävästä kasvusta Suomessa viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että tietyt kansalaisuudet ovat olleet jatkuvasti tilastoissa yliedustettuina siihen nähden, kuinka paljon heitä on Suomessa.