Kreikan 10-vuotisten joukkovelkakirjojen lainakorot ovat jälkimarkkinoilla ylittäneet 7 prosentin rajan. Vaikka tarkkaa rajausta kestämättömästä korkotasosta onkin mahdotonta tehdä, on markkinoilla tavattu pitää 7 prosentin rajaa eräänlaisena “kriisirajana”. Kreikan lainakorot ylittivät tuon rajan huhtikuussa 2010, ja maa ajautui ensimmäiseen tukipakettiinsa hetkeä myöhemmin.
Samaten, kun Kreikan lainakorot alittivat ensi kertaa tuon 7 prosentin rajan, pidettiin sitä “käänteentekevänä” osoituksena siitä, että asiat ovat mallillaan.
Kreikan pääministeri Antonis Samaras on aktiivisesti tavoitellut irroittautumista kansainvälisestä tukirahoituksesta. Tavoite on kuitenkin herättänyt epäilyksiä niin kansainvälisen valuuttarahasto IMF:ssä kuin euromaiden valtiovarainministereistä koostuvassa euroryhmässä. Euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Djisselbloem asettaa sanansa varovaisesti.
– Vahva yhteinen näkemys on, että irroittautumisen tulee olla kestävä, ja sen tulee pystyä vakuuttamaan kaikki ulkopuoliset toimijat, Djisselbloem muotoilee Financial Timesille.
Kohonnut korkotaso kampittaakin pääministeri Samaraksen toiveita. Mitä korkeampi lainakorkotaso on, sitä enemmän budjettirahoista uppoaa lainanhoitomaksuihin.
27.9. julkistetussa mielipidemittauksessa Kreikan suurimman oppositiopuolueen Syrizan kerrottiin nauttivan peräti 11 prosenttiyksikön etumatkaa toisena tulevaan Nea Demokratia -puolueeseen, jota pääministeri Samaras johtaa. Syrizan ohjelmassa on vaadittu reippaita velkasaneerauksia maan paisuneeseen velkakuormaan. Maan velan suhde bruttokansantuotteeseen on yli 170 prosenttia, kun se Suomessa on lähellä 60 prosenttia.
Mielipidemittauksen lukemilla Syriza voisi muodostaa yksin enemmistöhallituksen. Vaikka hallituksella onkin takana hiuksenhieno enemmistö, se ei yksistään riitä ensi helmikuussa suoritettavaan äänestykseen maan uudesta presidentistä. Oppositio voi tuolloin halutessaan kaataa hallituksen, sillä presidentinvaalien taakse tarvitaan 180 kansanedustajaa kolmesta sadasta.
Syrizan vaatimukset tuntuvasta velkasaneerauksesta tietäisi Kreikan luotottajille luottotappioita. Siksi Kreikan velkakirjat eivät houkuttele riittävästi sijoittajia, jotta korkotaso voisi pudota alemmas.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Ison-Britannian paikallisvaalien tulos on lähes vallankumous, sillä se merkitsee käytännössä perinteisen kaksipuoluejärjestelmän tuhoa. Nigel Faragen Reformipuolue sai vaaleissa murskavoiton, mutta se ei tunnu olevan edelleenkään uutinen Suomessa. Muualla maailmassa kylläkin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
