
Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö
Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Kreikan parlamentin viime huhtikuussa perustama julkisen velan totuuskomissio on saanut valmiiksi alustavan raporttinsa. Raportin mukaan Kreikka ei pysty, eikä sen tule maksaa tukiluottoja takaisin.
Raportin alkusanoissa todetaan Kreikan olevan tienristeyksessä. Joko se voi jatkaa ”epäonnistunutta” velkojien määräämää talouden sopeuttamista, tai rikkoa velkakahleensa kertaheitolla.
– Sopeutusohjelma on viiden vuoden aikana aikaansaanut taloudellisen, sosiaalisen, demokraattisen ja ekologisen kriisin, raportissa todetaan.
Velan olemus on raportin mukaan jäänyt hämärän peittoon. Vasta nyt valotetaan sitä tosiasiaa, että miksi ja kuinka Kreikka alistettiin ”troikan hallinnon alle”. Troikalla tarkoitetaan julkisia velkojaosapuolia, johon kuuluvat Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio.
Raportissa kerrotaan syitä ja keinoja näiden velkojen mitätöintiin. Sen mukaan koko sopeutusohjelma on laadittu puhtaasti poliittisista syistä. Raportissa moititaan erilaisia talouden keskeisten tunnusmerkkiennustuksien tulleen tehdyksi vain perustellakseen sopeuttamisohjelman mahdollistavan Kreikan velan takaisinmaksu. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
Raportin mukaan troikan määräämä vyönkiristys on rikkonut kreikkalaisten ihmisoikeuksia perustavanlaatuisella tavalla. Tämän vuoksi raportissa todetaan, ettei Kreikan tulisi maksaa näitä ”laittomia ja vastenmielisiä” luottoja takaisin.
Raportin mukaan velkojat ja Kreikan hallitus tiesivät alusta alkaen, että Kreikan velka oli alunperinkin kestämättömällä tasolla. Silti Kreikan ja muutaman muun EU-maiden hallitukset laativat ”salaliiton” Kreikan velkasaneerausta vastaan vuonna 2010 vain pelastaakseen pankkeja.
Laittomia velkoja
Raportissa todetaan, että Kreikan tulee jättää maksamatta IMF:n velat laittomina, sillä IMF rikkoi omia luottoehtojaan, ja vaati sen sijaan Kreikan perustuslain vastaisia toimia Kreikalta. Raportin mukaan IMF myös tiesi virheensä ja määräämänsä finanssipolitiikan seuraukset.
EKP:n velat ovat raportin mukaan laittomia, koska EKP muuntui keskuspankista politiikan säätäjäksi troikan kautta. EKP puuttui tällöin esimerkiksi Kreikan työmarkkinajärjestelmään. Tämän vuoksi Kreikan ei tulisi kuolettaa EKP:n hallussa olevia velkakirjoja.
Euroopan rahoitusvakausväline ERVV:n luotot tulisi nekin mitätöidä laittomina, koska siinä rikottiin Lissabonin sopimuksen 122. artiklaa Artiklan mukaan taloudellisia tukia toisille sopimusmaille ei tule myöntää, poislukien luonnonkatastrofeista syntyneisiin vahinkoihin.
Euromaiden kahdenväliset luotot (Kreikan ensimmäinen tukipaketti) tulisi julistaa laittomiksi, koska sen ehdot rikkoivat Kreikan perustuslakia. Lisäksi ne aiheuttivat EU:n ja kansainvälisten ihmisoikeuslakien poljentaa. Luotot eivät kohdistuneet kreikkalaisten auttamiseen, vaan niillä pelastettiin vain pankkeja. Kaikkia näitä lakeja ja sääntöjä rikottiin tietoisesti.
Myös yksityiset velkojat tulisi jättää puille paljaille, sillä ne ovat toimineet vastuuttomasti. Kreikkalaispankkeja on laittomasti pääomitettu veronmaksajien taskuista. Suurin osa Kreikan yksityisestä velasta on kreikkalaispankkien hallussa.
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras totesi, että hän valmis torjumaan ”epäreilut” sopimusluonnokset. Tsiprasin mukaan Kreikan hallitus on valmiina kantamaan vastuunsa seurauksista.
Saksassa, Hollannissa ja Portugalissa on jo varauduttu siihen, ettei sopimukseen päästä. Myös Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on todennut, että sopimukseen pääseminen torstain euromaiden valtiovarainministereiden kokouksessa vaatisi ”ihmeen”.
Perussuomalaiset linjasivat jo vuonna 2010, että Kreikka tarvitsee velkajärjestelyn tukipakettien sijaan. Perussuomalaisten mukaan kyse oli yksinomaan pankkien, ei Kreikan valtion, pelastamisesta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat

Miksi Tanskan hömppä valloittaa Suomessa julkisen palvelun median, ihmettelee Teemu Keskisarja.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ulkoministeriön kehitysapuhallinnon rajua keventämistä. Ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla työskentelee yli 80 henkilöä. Osastolla on yksi osastopäällikkö, kaksi apulaisosastopäällikköä ja seitsemän yksikköä omine päällikköineen. Siis yhteensä kymmenen päällikköä yhdellä osastolla.

Vieraskielisten osuus helsinkiläisissä kouluissa jatkaa kasvuaan. Kantaväestö hakeutuu omiensa pariin puoluekannasta riippumatta ja valitsee asuinpaikkansa sen perusteella, missä on vähiten vieraskielisiä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo haluaa jatkaa leikkausuhan alla olevien Somalian järjestöhankkeiden rahoitusta. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom puolustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion ratkaisua olla myöntämättä hankkeille avustuksia, koska palautusyhteistyö Somalian kanssa ei toimi.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio ei myöntänyt rahaa kansalaisjärjestöjen kehitysapuhankkeille Somaliaan. Ulkoministeriö järjesti taannoin hanketuen hakukierroksen, jossa järjestöt hakivat Somaliaan yhteensä noin 4,2 miljoonan euron rahoituksia. Ministeri Tavion päätöksellä rahat säästetään.

Keskusta vaatii hallitusta tilille hyvinvointialueiden ongelmista, vaikka puolue itse oli rakentamassa nykyistä sote-rahoitusmallia viime hallituksessa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti eduskunnan kyselytunnilla keskustaa sen omasta vastuusta ja totesi hallituksen jo korjanneen rahoituslakia.

Koneen Säätiön rahoittama Metsäliike pakotti keskeyttämään metsätyöt Pieksämäellä laittomasti. Samalla se todisti omaa ympäristöalarmismiaan vastaan. Metsätalous ja luonnon monimuotoisuus mahtuvat samalle hehtaarille, painottaa Metsäammattilaiset tiedotteessaan.

Somalian media on noteerannut ministeri Ville Tavion päätöksen torjua kansalaisjärjestöjen Somalia-hankkeet. Myös Ylen somalinkieliset uutiset teki aiheesta oman uutisvideon.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion päätös olla myöntämättä avustuksia Somaliaan suunnattujen kansalaisjärjestöjen avustushankkeille saa kiitosta useammalta suunnalta. - Kun puhutaan toissijaisista menokohteista ja niistä säästämisestä, tämä jos jokin on sitä, sanoo perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius.

Puolan Krakovassa lauantaina tapahtuneen joukkoampumisen uhriluku on noussut kuuteen. Lisäksi hyökkäyksestä epäillyn miehen kotoa on löydetty kolme kuollutta, tiettävästi ampujan vanhemmat sekä sisko. Viranomaiset selvittävät hyökkääjän äärinationalistisiksi kuvailtuja näkemyksiä ja niiden mahdollista yhteyttä veritekoon.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää