

LEHTIKUVA
Kreikka kuljettaa siirtolaisia mantereelle – sieltä matka jatkuu Keski-Eurooppaan
Kreikka on siirtänyt autolautalla ensimmäiset siirtolaiset saarilta mantereelle, kreikkalaislehti Kathimerini kertoo verkkosivuillaan. Turkin rannikolla ihmissalakuljettajat ovat toimineet ahkerasti. EU:n rajavalvontaviranomainen Frontex arvioi, että tammi-heinäkuun aikana Kreikkaan on tuotu noin 130 000 siirtolaista.
Turkin rannikolta on lyhyt matka useille Kreikan saarille. Lyhyt merimatka taittuu pienillä kumiveneillä, mikä tekee rajavalvonnan käytännössä mahdottomaksi. Pieniä kumiveneitä liikkuu yhtäaikaisesti merellä.
Libyan ja Italian välisellä meriosuudella aluksilta vaaditaan parempaa merikelpoisuutta. Samalla kerralla kuljetettavien ihmisten määrä on suurempi, ja suuremmat alukset ovat helpommin havaittavissa.
Mantereelta pohjoisrajalle
Kathimerini kertoo, että siirtolaiset viedään linja-autoilla Ateenan päärautatieasemalle, josta matka jatkuu junalla kohti uutta vastaanottokeskusta. Suuri osa siirtolaisista hakeutuu kuitenkin maan pohjoisrajalle. Sieltä matka jatkuu Balkanin lävitse kohti Keski-Eurooppaa.
Ateenaan perustettuun uuteen vastaanottokeskukseen mahtuu noin 700 siirtolaista, mutta vain 300 on päättänyt jäädä keskukseen.
Kreikan naapurimaassa Makedoniassa olosuhteet ovat heikentyneet nopeasti. Makedonia julisti poikkeustilan siirtolaistulvan vuoksi. Maan armeijaa tarvitaan ohjaamaan siirtolaisvirtaa etelästä pohjoiseen. Lisäksi armeija turvaa kansalaistensa turvallisuutta.
Turismi kärsii
Tilanne Kreikan saarilla on kaaottinen. Kuvat suositulta lomasaarelta Kosilta ovat levinneet kansainvälisessä mediassa nopeasti. Kreikassa pelätään turismin vähenevän, sillä turistit tuntevat olonsa vaivautuneeksi siirtolaistelttojen keskellä.
Turismi kattaa Kreikan taloudesta noin neljänneksen. Erityisesti brittituristit ovat kertoneet, etteivät he aio viettää lomaansa ensi vuonna siirtolaisten keskellä.
Schengen vaarassa
Saksassa varaudutaan jopa 800 000 turvapaikan hakijaan tänä vuonna. Lukema on suurempi kuin viime vuoden turvapaikka-anomukset koko EU:n alueella.
Saksa on toivonut muilta EU:n jäsenmailta tasapuolisempaa taakanjakoa turvapaikkaa hakeville siirtolaisille. Saksan sisäministeri Thomas de Maizière kertoo, että passiton matkailu Schengen-alueella on vaarassa katketa, ellei EU:ssa päästä uuteen sopimukseen siirtolaiskysymyksessä.
– Me emme kaipaa rajatarkastuksia. Me haluamme vapaan liikkuvuuden, Maizière toteaa.
Saksan liittokansleri Angela Merkelin mukaan siirtolaiskysymys on eurokriisiä ja Kreikan taloushuoliakin syvempi ongelma.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.