

Kreikka: ”Meillä on sopimus”
Kreikan talousministeri Giorgos Stathakis kertoo talouslehti Financial Timesille Kreikan ja velkojien päässeen sopimukseen maan kolmannesta tukipaketista. Euroopan komission mukaan tukipaketista hiotaan vielä pieniä yksityiskohtia. Tukipaketti on arvioiden mukaan 86 miljardin euron suuruinen.
Komissio huomauttaa, että tukipaketti tulee hyväksyä euromaiden valtiovarainministereiden kesken. Kreikan parlamentin odotetaan äänestävän tukipaketista torstaina. Muiden euromaiden äänestykset tukiohjelmasta ovat vuorossa ensi viikon aikana.
Neuvottelut sujuneet vauhdikkaasti
Kreikalta vaaditut ennakkotoimet ovat edenneet liukkaasti. FT:n mukaan tällä viikolla edessä ovat 50 miljardin euron yksityistämisrahaston hyväksyminen, maan energiamarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle ja maan pankkisektoria riuduttavien tuottamattomien lainojen käsittely.
Neuvottelujen edistyminen on yllättänyt jopa Saksan. Kreikan hallituksen yhteistyökykyä pidettiin aluksi epävarmana. Kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen aikana epäilyt ovat kuitenkin hälvenneet. Saksan varavaltiovarainministeri Jens Spahn kertoi, ettei aiemmin tänä vuonna Kreikan hallituksen suunnasta tahtonut saada selvyyttä.
EU:n virkamiehetkin ovat kertoneet yllättyneensä siitä, miten ripeästi neuvottelut ovat sujuneet. Kreikan tulisi pystyä maksamaan 20.8. Euroopan keskuspankille noin 3,2 miljardin luottoerä. Takarajan arveltiin tulevan eteen liian nopeasti, jolloin Kreikka olisi tarvinnut toisen lyhytaikaisen siltarahoituksen.
Ohjelman olisi määrä kestää kolme vuotta. Kreikka on ollut tämän vuoden kesää lukuunottamatta tukiohjelmissa viiden vuoden ajan.
Ohjelmaa höllätty
Kreikan taloustilanne on heikentynyt tuntuvasti tänä vuonna. Kreikan talouden arvellaan supistuvan tänä vuonna hieman yli kaksi prosenttia.
Talouden käänne on otettu huomioon myös tukiohjelmassa. Vielä keväällä Kreikalta odotettiin mittavaa perusylijäämää. Perusylijäämä on muutoin sama kuin talouden ylijäämä, mutta siinä ei oteta huomioon lainanhoitokuluja.
Tänä vuonna Kreikalle myönnetään jopa pieni perusalijäämä. Ensi vuonna maan pitäisi kyetä puolen prosentin perusylijäämään. Vuonna 2017 perusylijäämä tulisi kasvattaa 1,75 prosenttiin, ja viimeisenä ohjelmavuonna 2018 3,5 prosenttiin. Osa ekonomisteista pitää tavoitteina kuitenkin ”fantasiana”, eurokriittinen brittilehti Telegraph kirjoittaa.
Uutistoimisto Reuters on koonnut Kreikan lainaohjelman kulmakivet. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukanaolosta ei ole tietoa, koska Kreikan tukipaketin velkahelpotuksista ei olla hiiskuttu. IMF edellyttää tukiohjelmaan tuntuvaa velkasaneerausta.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää