
Kreikka vaatii Saksalta sotakorvauksia
Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras on vaatinut Saksalta 160 miljardin euron sotakorvaushyvitystä toisen maailmansodan aikaisesta hävityksestä. Kreikka on esittänyt samaa vaadetta aiemminkin. Vaateet kuitenkin torpattiin nopeasti Saksassa.
Vaatimus on kuitenkin herättänyt närää Saksan ja Kreikan välille. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble oli joutunut taivuttamaan hallituspuolueen kansanedustajia aiemmin hyväksymään Kreikan lainaohjelman pidennyksen kesäkuun loppuun asti.
Kreikan sotakorvausvaatimus voi kiristää maiden välisiä suhteita niin pahoin, ettei Saksan hallitus myöntäisi kolmatta lainaohjelmaa. Kolmatta lainaohjelmaa ei ole virallisesti vielä tunnustettu.
Yleisesti arvioidaan, että Kreikan vaatimus olisi vain savuverho Kreikan hallituksen kovan linjan kansanedustajille. Vaateella yritetään saada huomio pois tarkkailun alla olevasta lainaohjelmasta.
– Tsipras heittää heille luun kaluttavaksi, EU-viranomainen sanoo talouslehti Financial Timesille.
Sosiaaliturvarahastot lihoiksi
Kreikan rahapulan vakavuutta ilmentää hallituksen rahapyyntö sosiaaliturvarahastoille. Kreikan mukaan rahalla mahdollistettaisiin eläkkeiden ja virkamiesten palkkojen maksu tässä kuussa.
Rahastot ovat kuitenkin varuillaan valtion maksuhäiriöriskin vuoksi. Työttömyyskorvauksista vastaavan rahaston johtaja kertoi, että mikäli Kreikka ei pysty maksamaan rahastoille pyydettyjä rahoja takaisin heidät voidaan tuomita oikeudessa. Rahojen nosto tileiltä Kreikan hallitukselle pahentaisi lisäksi myös talletuspakoa kreikkalaisista pankeista.
Kreikalla on kuitenkin mahdollisuus saada Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta pankkien pääomittamiseen tarkoitettuja varoja.
Kaksoisstandardit hiertävät kreikkalaisia
Ranskan saama kahden vuoden lisäaika budjettivajeen kuromiseksi on nostanut kreikkalaisten keskuudessa pienen myrskyn. Kreikkalaisessa mediassa esitetään EU:n toimintapaa kitkerään sävyyn. EU:ta suomitaan ”kaksoisstandardien” unioniksi.
Kaksoisstandardeilla tarkoitetaan isojen ja pienten jäsenmaiden erilaista kohtelua. Kreikkalaisten mukaan suuret jäsenmaat – kuten Ranska – saavat erityiskohtelua. Ranskan pääministeri Manuel Valls on aiemmin ilmoittanut, että Ranskaa tulee kunnioittaa ”suurena maana”.
Euromaiden välit ovat tulehtumaan päin joka suuntaan.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.