Kreikan pääministeri Aleksis Tsipras on vaatinut Saksalta 160 miljardin euron sotakorvaushyvitystä toisen maailmansodan aikaisesta hävityksestä. Kreikka on esittänyt samaa vaadetta aiemminkin. Vaateet kuitenkin torpattiin nopeasti Saksassa.
Vaatimus on kuitenkin herättänyt närää Saksan ja Kreikan välille. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble oli joutunut taivuttamaan hallituspuolueen kansanedustajia aiemmin hyväksymään Kreikan lainaohjelman pidennyksen kesäkuun loppuun asti.
Kreikan sotakorvausvaatimus voi kiristää maiden välisiä suhteita niin pahoin, ettei Saksan hallitus myöntäisi kolmatta lainaohjelmaa. Kolmatta lainaohjelmaa ei ole virallisesti vielä tunnustettu.
Yleisesti arvioidaan, että Kreikan vaatimus olisi vain savuverho Kreikan hallituksen kovan linjan kansanedustajille. Vaateella yritetään saada huomio pois tarkkailun alla olevasta lainaohjelmasta.
– Tsipras heittää heille luun kaluttavaksi, EU-viranomainen sanoo talouslehti Financial Timesille.
Sosiaaliturvarahastot lihoiksi
Kreikan rahapulan vakavuutta ilmentää hallituksen rahapyyntö sosiaaliturvarahastoille. Kreikan mukaan rahalla mahdollistettaisiin eläkkeiden ja virkamiesten palkkojen maksu tässä kuussa.
Rahastot ovat kuitenkin varuillaan valtion maksuhäiriöriskin vuoksi. Työttömyyskorvauksista vastaavan rahaston johtaja kertoi, että mikäli Kreikka ei pysty maksamaan rahastoille pyydettyjä rahoja takaisin heidät voidaan tuomita oikeudessa. Rahojen nosto tileiltä Kreikan hallitukselle pahentaisi lisäksi myös talletuspakoa kreikkalaisista pankeista.
Kreikalla on kuitenkin mahdollisuus saada Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) kautta pankkien pääomittamiseen tarkoitettuja varoja.
Kaksoisstandardit hiertävät kreikkalaisia
Ranskan saama kahden vuoden lisäaika budjettivajeen kuromiseksi on nostanut kreikkalaisten keskuudessa pienen myrskyn. Kreikkalaisessa mediassa esitetään EU:n toimintapaa kitkerään sävyyn. EU:ta suomitaan ”kaksoisstandardien” unioniksi.
Kaksoisstandardeilla tarkoitetaan isojen ja pienten jäsenmaiden erilaista kohtelua. Kreikkalaisten mukaan suuret jäsenmaat – kuten Ranska – saavat erityiskohtelua. Ranskan pääministeri Manuel Valls on aiemmin ilmoittanut, että Ranskaa tulee kunnioittaa ”suurena maana”.
Euromaiden välit ovat tulehtumaan päin joka suuntaan.
Henri Myllyniemi