Kulttuurialan lobbarit älähtivät taiteen ja kulttuurin sopeutuksista – tottuneet miljardiluokan avustuksiin

Politiikan syksy on käynnistynyt, ja Suomen hallitus on parhaillaan koolla budjettiriihessä neuvottelemassa ensi vuoden valtiontalouden suuntaviivoja.

Vuonna 2025 valtiontaloutta on tarkoitus sopeuttaa yli 3 miljardilla eurolla, kun otetaan huomioon hallitusohjelmassa ja kevään kehysriihessä sovitut lisäsäästöt. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää myös leikkauksia ja veronkorotuksia välttämättöminä, jotta julkisen talouden velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään vaalikauden loppuun mennessä.

Ylimitoitettu reaktio

Sopeutuksia on tulossa myös taiteeseen ja kulttuuriin. Jo hallituksen kevään kehysriihessä päätettiin 50 miljoonan euron lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat opetus- ja kulttuuriministeriöön (OKM).

Kulttuurialojen lobbarit ja toimijat ovat budjettiriihen alla ilmaisseet huolensa sopeutuksista. Esimerkiksi kulttuuri- ja taidealojen kattojärjestö Kultan pääsihteeri Rosa Meriläisen mukaan seuraukset olisivat sangen dramaattisia, koska sopeutukset tulisivat muun muassa vaarantamaan festivaaleja, elokuvateattereita sekä orkesteritoimintaa. Lisäksi vähävaraisten mahdollisuudet kulttuurielämyksiin tulisivat Meriläisen mukaan vaikeutumaan.

Meriläinen ja eräät muut julkisia avustuksia saavien järjestöjen edustajat ilmaisivat alkuviikosta pitävänsä esitettyjä leikkauksia ylimitoitettuina ja jopa ”lamaannuttavina”.

Useat ministeriöt rahoittavat kulttuuria

Kulttuuriväen vahva vastareaktio on odotettu, mutta sitä voidaan myös pitää ylimitoitettuna. Tähän saakka kulttuuri- ja taideala on saanut tottua anteliaisiin miljardiluokan avustuksiin. Nyt vaikeassa taloustilanteessa myös kulttuurista joudutaan nipistämään.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuoden 2019 arvion mukaan valtio rahoittaa kulttuuria ja taidetta jopa noin 1,3 miljardilla eurolla. Suurimmat rahoittajat olivat opetus- ja kulttuuriministeriö (785 miljoonaa euroa) sekä liikenne- ja viestintäministeriö (376 miljoonaa).

Kulttuurialan lobbarien mukaan valtiontuki on tehokkaasti kohdistettua rahaa. Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden yhteinen edunvalvontapäällikkö, ex-kansanedustaja Iiris Suomela jopa hehkuttaa, että tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella kulttuuriala saa aikaan 14 miljardin euron ”tuotoksen”. Väitteeseen on syytä suhtautua varauksella, sillä vaikka kulttuuriala työllistää ja tuottaa myös veroeuroja yhteiseen kassaan, monet kulttuurintekijät menestyvät alalla myös ilman julkisia tukia.

Kansan enemmistön tuki sopeutuksille

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa valtaosa suomalaisista kuitenkin näyttää hyväksyvän julkisen talouden tasapainottamisen myös menoleikkauksilla.

Vuoden 2023 eduskuntavaalien alla valmistuneen Evan arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset ovat pakkotilanteessa valmiita leikkauksiin. Kansalaiset toivovat, että päättäjät priorisoisivat tarkkaan, mistä kohteista leikataan enemmän ja mistä vähemmän, mutta enemmistö on valmis ainakin vähäisiin leikkauksiin.

Tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista leikkaisi valtion keskushallinnosta, kehitysyhteistyöstä, Yleisradiolta sekä myös taiteesta ja kulttuurista. Sen sijaan enemmistö ei leikkaisi esimerkiksi maanpuolustuksesta, varhaiskasvatuksesta, poliisista ja rajavartiolaitoksesta.