Ruotsin Tilastokeskuksen mukaan maassa elää 698 000 ihmistä aineellisessa ja sosiaalisessa köyhyydessä. Määrä on lähes kaksinkertainen vuoteen 2021 verrattuna.
– Tämä on itse asiassa merkittävää koko Euroopan mittakaavassa. Toki lähtötaso on ollut matala, mutta huolestuttavaa on kehityksen vauhti, toteaa Ruotsin Kaupunkilähetyksen pääsihteeri Jonas Rydberg TV4:n Nyhetsmorgon-ohjelmassa.
Uusavuttomuuskin kasvussa
Huono kehityssuunta johtuu suurelta osin taantumasta ja ruoan hinnan noususta. Tilanne on Rydbergin mukaan käynyt yhä vaikeammaksi ja “Ruotsin viimeinen turvaverkko on repeämässä”. Monet Kaupunkilähetyksen avun piiriin hakeutuvat eivät saa syystä tai toisesta käyttöönsä sosiaalivakuutuksia, joihin heillä olisi oikeus.
Rydberg korostaa, että toimeentulotukea on nykyään hyvin vaikea saada, ja että tukien taso ei ole koskaan ollut näin alhainen. Arvostelun kohteena on porvarihallituksen esittelemä uudistus, jonka tarkoituksena on katkaista tukiriippuvuus ja saada enemmän ihmisiä töihin. Uudistus on tosin tulossa voimaan vasta vuoden 2027 alusta.
– Nämä toimet tulevat tekemään ihmisistä entistä köyhempiä, jos kaikkia ei heti saada töihin ja emme usko näin tapahtuvan. Ruotsin työmarkkinat eivät ole kaikkien saavutettavissa.
Tukien saajamäärä kestämättömällä tasolla
Kaupunkilähetyksen pääsihteeri ei mainitse kommenteissaan sitä tosiasiaa, että kun yhteiskunta ottaa vastaan elätettäviä kolmansista maista, tukien saajamäärä kasvaa kestämättömälle tasolle eikä jaettavaa riitä enää kaikille.
Suomessakaan tilannetta eivät helpottaneet edellisen hallituksen tekemät uudistukset, joilla sosiaaliturvan saajien määrää laajennettiin koskemaan osin jopa laittomasti maassa olevia tulijoita. Nykyhallitus korjaa tilannetta erilaisilla maahanmuuton ja ulkomaalaisille jaettavien etuuksien kiristyksillä.
