Kuntajohtajat ja -valtuutetut suhtautuvat kunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistukseen eli suomeksi sanottuna sotesotkuun erittäin kielteisesti. Vanhan ajan kouluarvosana-asteikolla numero on vain 5,5.
Näin ollen sotesotku saa murskaavan tuomion myös hallituspuolueiden kannattajilta.
Vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja kunnan koon ja sijainnin osalta. Myöskään se, että oliko uusi tai vanha valtuutettu, ei vaikuttanut juurikaan arvioon.
Kaikkein nihkeimmin kunta- ja sotesotkuun suhtauduttiin ministeri Henna Virkkusen kotimaakunnassa eli Keski-Suomessa.
Tutkimuksen teki Fennia Consulting Oy Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta.
Kunnalliset päättäjät ovat tervejärkisiä käytännön ihmisiä. He ymmärtävät, että hankkeen toteutuminen veisi ojasta allikkoon.
Hallituksen tavoitteena oli ”himmeleiden poistainen” eli erillisten organisaatioiden yhdistäminen. Pitkäaikaisen väännön jälkeen hallituksessa päädyttiin päinvastaiseen lopputulemaan. Hallituksen esittämä malli on siis nykyistäkin sekavampi.
Toinen peruste ”uudistukselle” on ollut raha. Jokunen päivä sitten uusi ministeri Susanna Huovinen totesi, että hankkeen taloudellisia vaikutuksia ei ole millään tavalla arvioitu. Järkyttävää kyllä, hanketta on siis viety eteenpäin mututuntumalta. Näin siitäkin huolimatta, että kyseessä on itsenäisyyden ajan historiamme suurin hallinnollinen uudistus!
Mielestäni jo näillä perusteilla hallituksen ja hallituspuolueiden toiminta on edesvastuutonta. Siksi oma arvosanani on enintään 4-.
REIJO TOSSAVAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
