EU:n ja Turkin välillä hierottava turvapaikanhakijoiden palautussopimus hiertää pahasti Kyprosta. Alkuperäisen sopimusluonnoksen mukaan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin laitettaisiin vauhtia. Kypros jäädytti aiemmat neuvottelut, koska Turkki ei ole tunnustanut pientä saarivaltiota. Kypros voisi käyttää veto-oikeuttaan uusien jäsenyysneuvottelujen aloittamisen estämiseksi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vieraili Nikosiassa tapaamassa Kyproksen presidentti Nikos Anastasiadesia. Tusk on talouslehti Financial Timesin mukaan sorvannut sopimusluonnosta uuteen uskoon. Uudessa sopimusluonnoksessa on lehden mukaan teksti, jossa EU lupaa harkita päätöstä Turkin jäsenyysneuvotteluista. Jäsenyysneuvottelujen tiellä on vielä esteitä koskien muun muassa sananvapautta.
EU vastaanottamassa leireiltä 72 000 pakolaista
Tuskin mukaan torstain ja perjantain neuvotteluista tulee vaikeita. EU-jäsenyysneuvottelut eivät ole ainoa ongelmallinen kauppatavara.
Tusk on itse sanonut, että palautussopimukseen kuuluva EU-lupaus vastaanottaa syyrialaisia Turkin pakolaisleireiltä on ”väliaikainen”. EU haluaa turvata sen, ettei Turkille tule houkutusta olla puuttumasta ihmissalakuljetukseen saadakseen pakolaisleirinsä tyhjenemään.
FT:n näkemässä sopimusluonnoksessa EU lupautuisi vastaanottamaan 72 000 syyrialaispakolaista Turkin pakolaisleireiltä. Mikäli määrä tulee täyteen, sopimuksen jatkoa pitäisi tarkistaa. Kohta viittaa selkeästi siihen, että ihmissalakuljetuksen on joko loputtava tai ainakin merkittävästi pienennyttävä Egeanmerellä.
Kreikalla kolossaalinen tehtävä
Palautussopimus vaatisi myös Kreikalta ja Turkilta lakimuutoksia. Kreikan pitäisi laskea Turkki turvalliseksi maaksi, jonne turvapaikanhakijoita voitaisiin palauttaa. Vastaavasti Turkin tulisi huolehtia siitä, että palautetut ihmiset olisivat oikeutettuja anomaan turvapaikkaa Turkista.
Sopimus vaatisi syntyessään myös eurokriisin pahoin runtelemalta Kreikalta jättimäisiä ponnisteluja. FT listasi viisi kohtaa, jotka Kreikalta vaaditaan, mikäli sopimus syntyy. Kreikan tulisi huolehtia muun muassa tulkit, vartijat ja tuomarit palautussopimusta varten.
Kreikan tulisi huolehtia siitä, että jo maan saarille tulleet ovat eri ryhmässä kuin palautussopimuksen aikana tulleet ihmiset. Jo maassa oleskelevilla olisi sama käytäntö kuin tähän asti. Sen sijaan palautus Turkkiin koskisi vain uusia tulokkaita. Tämä saattaa lisätä ryhmien välisiä kahnauksia.
Turvapaikanhakijoiden vastaanotto retuperällä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kielsi vuonna 2011 EU-maita palauttamasta turvapaikanhakijoita Kreikkaan, koska maan vastaanottotilat olivat surkeat. Nyt Kreikan pitäisi kuitenkin pystyä rekisteröimään, käsittelemään jokaisen ihmisen hakemus ja palauttamaan tulijat Turkkiin hyvässä järjestyksessä.
Tämä kaikki pitäisi tehdä maan saarilla, joissa ei edes ole mantereen puolella käytettäviä resursseja. FT:n arvion mukaan saarilla tarvitaan vähintään 50-200 tulkkia, jotta hakemukset voitaisiin käsitellä. Käsittelyn tulisi olla lisäksi jouhevaa.
Lisähuolia tulee myös valitusten käsittelyssä. Jokainen palautuspäätöksestä valittanut on oikeutettu kuulemiseen, jolloin tarvitaan tuomareita.
Vastaanottokeskusten luonne muuttuisi
Kreikka on rakentanut paremmat vastaanottokeskukset maan saarille. Palautussopimuksen myötä näiden tilojen luonne muuttuisi kuitenkin radikaalisti. Niiden pitäisi toimia säilömistarkoituksessa niin, etteivät ihmiset enää pääsisi pois muuten kuin palautusta varten.
Tällöin tarvitaan aitoja ja turvamiehiä. FT:n mukaan on ilmeistä, etteivät jopa elämänsäästönsä matkaan käyttäneet halua tulla palautetuksi takaisin. Lehden mukaan riskit levottomuuksiin ja pakoyrityksiin ovat suuret.
Henri Myllyniemi