
Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä “koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki
Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, uutistoimisto Reuters kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on laaja tuki.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Valkoisen teinin tappajasta tuli Amerikan mustien sankari
Texasissa nuorten miesten nujakka päättyi toisen nuoren kuolemaan, koska musta nuorukainen oli tuonut koulun urheilukisoihin repussaan veitsen ja päätti käyttää sitä. Nyt valkoisen teinipojan tappajasta on tullut Amerikan mustien sankari, jolle ihmiset ovat lahjoittaneet jo yli puoli miljoonaa dollaria.

MTV Uutiset otti selvää, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan – Halla-aho: “Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista”
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.

Ulosottovelallisten tilanne paranee – Ari Koponen: ”Aito mahdollisuus päästä pois veloista”
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Purra: “Suomalaisen veronmaksajan ei pidä kustantaa sitäkin lystiä, että joku roudaa jopa bisneksenä porukkaa tänne”

Purra myllyttää hyväuskoisia poliitikkoja: “Voisi kysyä, että miten mitään näin päätöntä voi edes keksiä”

SDP sulki perussuomalaiset ulos pormestarineuvotteluista – Vigelius: Nurmisen puheet yhteistyön tärkeydestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa
Tampereen pormestariksi todennäköisesti nouseva Ilmari Nurminen (sd.) kertoi torstaina, että perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit on jätetty pois neuvotteluista Tampereen pormestariohjelmasta vuosille 2025–2029.

Hallitus uusii YEL-työtulon – Marinin hallituksen kohtuuton ja typerä järjestely johtaisi katastrofiin
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.

Manner-Espanjan sähköjärjestelmä romahti – yhteiskunta meni täysin sekaisin
Sähköt katkesivat tänään Espanjassa sekä Portugalissa ja kaaos iski välittömästi. Lähes kaikki modernin yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia toimivasta sähköverkosta, mikä tuli jälleen todistetuksi. Espanjan kansallinen kyberturvallisuusinstituutti tutkiikin, onko sähköverkon romahtamisen syynä kyberhyökkäys. Todennäköisin syy liittyy kuitenkin säätilaan.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.