
Lähes puolet euromaista haikailee yhteistä ”koronavelkaa” – EVM:n käytöstä laajempi tuki
Yhdeksän euromaata haluaisi laskea liikkeelle jokaisen jäsenmaan takaamia koronabondeja. Yhteiset velkakirjat ovat kiistanalainen puheenaihe. Eurokriisin hulluina vuosina perustetun EVM:n käyttö nauttinee koronabondeja laajempaa tukea.
Ranska, Italia, Espanja, Irlanti, Kreikka, Slovenia, Portugali, Belgia ja Luxemburg toivovat yhteisiä koronabondeja, uutistoimisto Reuters kertoo.
Euromaiden valtiovarainministerien muodostama euroryhmä ei tiistaisen videokokouksen jälkeen lämmennyt koronabondeille.
EVM voisi rahoittaa, ehdoista erimielisyyttä
500 miljardin euron EVM voisi tarjota hätäluottoja niitä haluaville tai tarvitseville maille. Euroryhmän puheenjohtaja Mário Centenon mukaan EVM:n käytöllä on laaja tuki.
Centeno kertoi, että EVM:n käyttö vaatii lisää teknisiä keskusteluja. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ministerit päässeet yhteisymmärrykseen EVM:n rahoitustuen ehdoista.
EVM on tarkoitettu euromaiden hätärahoitukseen viimeisenä keinona. Rahoitustuen ehdot ovat tiukat, jotta jäsenmaat eivät kuluttaisi rahoituskapasiteettia kevyin perustein.
Italia vaatii EVM:n rahoitustuen ehtojen purkamista. Sen sijaan Saksa ja Hollanti ovat penseitä ehtojen purkamiseen. Hollannin mielestä EVM:n käyttöäkin pitäisi lykätä tuonnemmaksi.
Hätärahoitus tuo arveluttavan maineen
Italialla on ymmärrettävästi hyvä syy vastustaa tiukkoja talousehtoja. Maan talous on yhtä suuri kuin euroajan alussa. Hallituspuolue Viiden tähden liike suhtautuu EVM-tukirahaan torjuvasti. EVM:n rahoitustuki on luottorahaa ja takaisinmaksuajat venytetään pitkiksi.
Italia muistaa EVM:n aiheuttaman mainehaitan. Hätärahoitukseen ajautuneita maita pidettiin kriisimaina, mikä saattoi vaikuttaa joihinkin sijoituspäätöksiin. Mainehaitan kumoaminen onnistuisi siten, että EVM tukisi useita jäsenmaita.
EVM:n johtaja Klaus Regling arvioi, että jokaiselle jäsenmaalle voitaisiin tarjota rahoitustukea 2 prosenttia kyseisen maan bruttokansantuotteesta. EVM:llä on 410 miljardia euroa vapaata kapasiteettia ja se on noin 3,4 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustuen määrää voitaisiin vielä kasvattaa, joskin EVM:n katto voisi tulla nopeasti vastaan.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan
Minnesotan osavaltiossa epäillään tapahtuneen laajoja sosiaaliturvapetoksia. Rahaa on huijattu asunnottomien palveluilla, köyhien lasten välipaloilla ja autististen lasten terapiapalveluilla. Monissa tapauksissa epäillyt ovat Minnesotan somaliyhteisön jäseniä. Viranomaislähteet vahvistavat, että miljoonia dollareita petoksilla hankittua rahaa on lähetetty Somaliaan, missä osa rahoista on päätynyt Al-Shabaab-terroristijärjestön käsiin.

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi
Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi valittu Elias Rosengrén on 26-vuotias perheenisä ja yhteiskuntatieteiden maisteri.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston
Eduskunta käsitteli torstaina 20.11. hallituksen esitystä ulkomaalaisten pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämisestä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa, että pysyvä oleskelu Suomessa ei saa olla automaattista, vaan maahantulijoiden on ansaittava se.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää














