Laittomasti Ruotsissa ollut terroristi murhasi lapsen – nyt toinen laittomasti oleskeleva vandalisoi uhrin hautaa

Tukholman terrori-iskussa huhtikuussa 2017 kuolleen pikkutytön hautapaikka on joutunut toistuvan häirinnän kohteeksi.

Puolitoista vuotta sitten, huhtikuussa 2017, Ruotsi koki modernin aikansa näyttävimmän terrori-iskunsa. Uzbekistanin kansalainen Rakhmat Akilov ajoi anastetulla kuorma-autolla Tukholman keskustassa väkijoukkoon ja törmäsi Åhlens-tavaratalon kulmaan. Auto oli lastattu räjähteillä, mutta räjähdystä ei onneksi tapahtunut. Silti viisi ihmistä kuoli ja neljätoista loukkaantui vakavasti.

Kuolleiden uhrien joukossa oli brittiläinen Chris, jonka kerrotaan heittäneen pienen poikansa turvaan lähestyvän kuorma-auton edestä. Ruotsalainen Marie puolestaan oli vihreiden paikallispoliitikko. Nuorin uhri oli Ebba Åkerlund. Hän oli menehtyessään vain 11-vuotias.

Ebba haudattiin Tukholman keskustassa sijaitsevalle Adolf Fredrikin kirkon hautausmaalle, jossa lepää myös mm. murhattu pääministeri Olof Palme. Ebba ei saanut kuitenkaan levätä rauhassa. Joku tai jotkut ovat alkaneet häiritä hautaa.

Hautaa häiritty useita kymmeniä kertoja

Ebban isän Stefan Åkerlundin mukaan kukka-asetelmat on tallottu, koristeet irrotettu ja hävitetty, lyhdyt rikottu ja niin edelleen. Myös äiti Jeanette on julkisuudessa kertonut hautarauhan rikkomisesta. Viime kesänä jopa Ebban hautakivi rikottiin.

Jeanette toivoi hautausmaalle vartijaa ja myös kyseinen seurakunta harkitsi valvonnan parantamista. Seurakunnan kirkkoherra Roger Gärtner ihmetteli, miten tällaista voi Tukholman ydinkeskustassa tapahtua, ja kuka ylipäätään saattaa toimia näin.

Tapauksia on ollut useita kymmeniä tämän vuoden puolella. Asiasta on tehty useita poliisi-ilmoituksia, mutta viranomaiset eivät luonnollisesti voi päivystää jatkuvasti haudalla. Poliisi on aiemmin vahvistanut saaneensa rikosilmoituksia, mutta on kertonut olevansa voimaton todistajien ja todisteiden puutteen takia.

Isä nappasi yhden tekijän kiinni

Pettynyt ja kyllästynyt Stefan päätti toimia itse, ja vietti hautausmaalla öitä saadakseen tekijän tai tekijät kiinni verekseltään. Facebook-päivityksessä 4. marraskuuta Stefan kertoo saaneen aiemmin yhden haudanhäpäisijän kiinni. Kiikutettuaan steariinia haudan päälle roiskineen henkilön poliisille, tekijä oli tunnin päästä vapaalla jalalla. ”Hienoa työtä”, Stefan totesi vapauttamisesta.

Stefan kertoo kiinniottamansa henkilön omaavan maastakarkotuspäätöksen, mutta vaikka hänet on pidätetty useita kertoja, maastapoistoa ei ole käynnistetty. Vaikka hänen maahantulonsa on kielletty ensi helmikuun loppuun asti yhden vuoden vankeusrangaistuksen uhalla, hän ei ole kiinniotettu.

Stefanin mukaan henkilö on häirinnyt Ebban hautaa maaliskuusta 2017 lähtien. Stefan ihmettelee, mitä sille ihmeelliselle Ruotsille, jossa hän kasvoi, on tapahtunut.

Tekojen takana tuomittu rikollinen

Tukholman poliisi vahvisti Metro-lehdelle, että heillä on kymmenkunta haudanhäirintäilmoitusta tutkinnassa, ja nyt yksi epäiltykin, mutta ketään ei ole toistaiseksi kiinniotettu ja syyttäjä pohtii parhaillaan, pitäisikö syyte nostaa.

Epäillystä poliisi kommentoi vain sen verran, että hänen henkilöllisyytensä tiedetään, mutta hänellä ei ole lainvoimaista karkotuspäätöstä.

Metro-lehden selvityksen mukaan Ebban haudan häirinnästä epäilty on tuomittu vuonna 2014 tapahtuneista varkauksista vankeuteen ja maastapoistettavaksi. Koska epäilty on valittanut karkotuspäätöksestään, hän on voinut jäädä maahan valituksen käsittelyn ajaksi myös vankeustuomionsa jälkeen.

Stefan puistelee päätään tapahtumainkululle, ja kertoo Metro-lehdelle, että epäilty tekijä on karkotuspäätöksestä valittamisenkin jälkeen tuomittu useita kertoja hautarauhan ja sururauhan rikkomisesta. Ruotsi on hänestä ”täysin haaksirikkoutunut”, kun karkotuspäätöksillä ei ole mitään merkitystä.

Syyttää valtiota tyttärensä kuolemasta

Metro-lehden tietojen mukaan epäilty on myös saanut tuomion niinkin myöhään kuin viime maaliskuussa tapahtuneesta laittomasta uhkauksesta. Poliisi tai lehdistö ei sanallakaan hiisku mitään epäillyn taustoista. Sellainenhan olisi vihapuhetta.

Stefan on aiemmin kertonut julkisuuteen, että vaikka hän ymmärtää turvapaikkajärjestelmän merkityksen ja ihmisten auttamisen, valtion tehtävä on huolehtia myös kansalaisten turvallisuudesta. Hän on suoraan syyttänyt valtiota tyttärensä kuoleman välillisestä aiheuttamisesta ja vaatinut vahingonkorvauksia. Ehkä tämän takia hänen asiansa ei kiinnosta ihan kaikkia politiikkoja.

Puolasta väärällä nimellä Ruotsiin

Tukholman terroriteon taustalta löytyy Euroopan siirtolaiskriisin irvikuva. Melkein kaikki, mikä voi mennä pieleen, on mennyt pieleen.

Uzbekistanista Moskovaan muuttaneen Akilovin työt loppuivat 2014, jolloin hän haki viisumia Puolaan, ja Puolasta matkusti Ruotsiin. Saavuttuaan Ruotsiin 10. lokakuuta 2014 hän teki turvapaikkahakemuksen. Ruotsin maahanmuuttovirasto otti hänen turvapaikkahakemuksensa vastaan valenimellä, vaikka hänen oikea henkilöllisyys oli viranomaisten tiedossa.

Maahanmuuttovirasto ei palauttanut häntä Puolaan, vaikka Dublin-sopimuksen puitteissa hänen turvapaikkahakemuksensa olisi pitänyt käsitellä siellä.

Työskenteli pimeästi, sai potkut huumeiden vuoksi

Maahanmuuttovirasto päätti vuoden 2016 lopulla hakemuksen olevan aiheeton – kaksi vuotta hakemuksen vastaanottamisen jälkeen. Akilov määrättiin poistumaan Ruotsista neljän viikon kuluessa. Hän painui maan alle, eikä poliisi varsinaisesti etsinyt häntä – vastaavia tapauksia oli liian monta ja poliisilla resursseja liian vähän.

Akilov kävi moskeijassa, mutta kovin hartaaksi häntä ei voinut kutsua, sillä hän joi alkoholia ja käytti kannabista. Hän työskenteli rakennustyömailla pimeästi, mutta hieman ennen terroritekoaan sai potkut huumeidenkäytön ja työmailla nukkumisen takia.

Halusi taistella ISIS:in riveissä

Terroriteon jälkeen Uzbekistanin ulkoministeri kertoi Akilovin liittyneen terroristijärjestö ISIS:iin Ruotsiin muuttamisen jälkeen. Tiedustelupalvelulähteen mukaan Akilov oli yrittänyt vuonna 2015 matkustaa Syyriaan liityäkseen ISIS:iin, mutta hänet oli pysäytetty Turkin ja Syyrian rajalla ja palautettu Ruotsiin. Tieto yrityksestä oli toimitettu läntisille tiedustelupalveluille, mutta Ruotsin ulkoministeriön mukaan se ei koskaan saavuttanut ruotsalaisia viranomaisia.

Akilovin kanssa samassa osoitteessa asuvaa epäiltiin törkeistä veropetoksista ja kirjanpitorikoksista sekä rahan lähettämisestä ISIS:lle.

Oikeudenkäynnissään Akilov kertoi halunneensa rangaista Ruotsia ISIS:in vastaisista toimista. Hän sai viime kesänä elinkautisen vankeustuomion ja karkotuspäätöksen.

Sipilä “otti osaa”, Soini antoi “tukensa” Ruotsille

Ranskassa Eiffelin tornin valot sammutettiin terroriteon iltana. Nizzassa nostettiin Ruotsin lippu puolisalkoon. Suomessa Sauli Niinistö antoi lausunnon, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoitti yhden monista osanottotwiiteistään ja ulkoministeri Timo Soini (sin.) tarjosi Ruotsille Suomen täyden tuen.

Stefanin Facebook-päivitys keräsi lyhyessä ajassa 23 000 tykkäystä ja 13 000 jakoa. Ikävät tapahtumat ja niiden saama somehuomio vaikuttavat äänestyskäyttäytymiseen. Ruotsissa ongelmalliseksi koetun Ruotsidemokraattien kannatuksen kasvu ei ollut yllätys, vaan looginen seuraus harjoitetusta maahanmuuttopolitiikasta.

Aiheettomat turvapaikkahakemukset, hakemusten hidas käsittely, laittomasti maassa olevien henkilöiden maastapoiston hitaus ja viranomaisten yhteistyön kankeus ovat edelleen ongelma. Twiitit ja valojen räpsyttelyt eivät ongelmaa korjaa.

---

Korjaus 25.11.2018 klo 14:07. Toiseksi viimeinen kappale: kyse on Ruotsidemokraattien kannatuksen kasvusta, ei Vaihtoehto Ruotsille -puolueen kasvusta.