LEHTIKUVA
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa vangitsemisen edellytysten selkeyttämistä ja uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta.
Iltalehti uutisoi (28.11.) kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovisen vaatimuksesta lainsäätäjälle toimista, joilla vakavista rikoksista epäillyt voitaisiin pitää vangittuna tuomioon saakka.
Taustalla on korkeimman oikeuden ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, jonka mukaan vangitsemiselle tulee olla rikoksen vakavuuden lisäksi jokin muu oikeuttava syy, kuten epäily pakenemisesta.
– Arvostettu kollegamme nostaa esiin aiheellisen huolen, mutta kyseiseen ongelmaan on jo tartuttu oikeusministeri Leena Meren johdolla, toteaa lakivaliokunnan puheenjohtaja ja perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Hän muistuttaa hallitusohjelmakirjauksen mukaisen lainsäädäntötyön olevan jo varsin pitkällä. Asiaa koskeva työryhmän ehdotus on parhaillaan lausuntokierroksella.
Uudessa lakiehdotuksessa oikeusministeriön työryhmä ehdottaa vangitsemisen edellytysten selkeyttämistä ja uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta. Muutoksilla otettaisiin huomioon niin EU-oikeudelliset ja kuin kansallisen turvallisuuden vaatimukset suomalaisessa oikeuskäytännössä.
– Toivon mukaan pääsemme pian lakivaliokunnassa käsittelemään näitä vangitsemisen edellytyksiin ja pakkokeinoihin liittyviä muutoksia, valiokunnan jäsen ja perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kommentoi.
– Kyse on turvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oikeusministeriön työryhmä esittää laajoja muutoksia pakkokeinolakiin. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti mahdollistaa nykyistä laajempi salaisten pakkokeinojen käyttö sekä selkeyttää vangitsemisen edellytyksiä. Työryhmä ehdottaa lisäksi uutta vangitsemisperustetta, joka liittyy yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Oikeusministeriön työryhmä julkaisi ehdotuksen, joka pidentää nuorisorangaistuksen enimmäiskeston kahteen vuoteen ja lisää rangaistukseen uusia sisältöjä. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri painottaa, että muutokset auttavat puuttumaan alaikäisten rikollisuuteen nopeasti ja tehokkaasti.
Suomen tiedotusvälineet tarjoavat nykyään laajaa näkyvyyttä poliitikoille ja aktivisteille, jotka julistavat hyväksyntää laittomuuksille ja jopa rikoksille, kuten myymälävarkauksille. – Tällaista ei saisi yllyttää, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Valtioneuvoston keskiviikkona päättämässä vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa oikeusministeriön hallinnonalalle osoitettiin lisärahoitusta muun muassa rangaistusten ankaroittamisen vaikutuksiin ja 400 uuteen vankipaikkaan. Perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri pitää rahoituksen toteutumista merkittävänä panostuksena Suomen sisäiselle turvallisuudelle.
Viikon suosituimmat
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Vasemmistoliitto kannustaa terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa, jopa puoluejohtonsa suulla. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.
Lue lisää
Lue lisää
