
Laura Huhtasaari Ylen vaalikeskustelussa: pitää löytää tiekartta ulos eurosta
Epäonnistunut yhteisvaluutta pitää purkaa, ja unionista pitäisi tulla itsenäisten isänmaiden kauppaliitto, vaati Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari eilen Ylen suuressa presidentinvaalikeskustelussa.
Ylen toimittajien kehittämässä skenaariossa Baltian maat pyytävät Suomelta sotilaallista apua Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa. Miten toimisitte presidenttinä, kysyttiin kaikilta ehdokkailta.
– Luonnollisesti Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi vihollisuuksiin. Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa sillä että, me puolustamme meidän ilmatilaa ja aluevesiä ja siinä itse asiassa autamme jo todella paljon, vastasi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Viroon Huhtasaari ei olisi sotilaallista apua lähettämässä.
– Me ensisijaisesti suojaisimme omia alueitamme emmekä antaisi Suomen aluetta kenenkään vihollisuuksien käyttöön.
”EU ei ole suurvalta”
Kun ehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä, ehdokkaita jakaa Nato-kysymystä enemmän suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen turvallisuuspoliittiseen merkitykseen.
Huhtasaari toppuutteli kilpakumppaneitaan, jotka korostivat EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta. Lauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan EU-maata, joka on joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
– On turha antaa sellaista kuvaa että tämä lauseke olisi sotilaallisesti velvoittava koska näin ei ole. Minä puhun vain tosiasioita.
Huhtasaari muistutti, että EU ei ole sotilaallinen suurvalta varsinkaan nyt kun ydinasevaltio Britannia on tekemässä lähtöä unionista.
– Jos me haluamme sotilaallista selkärankaa niin kyllähän se tulee Yhdysvalloilta.
Huhtasaaren mukaan Venäjäkään ei pidä EU:ta uskottavana sotilaallisena toimijana. Siksi Suomen EU-jäsenyys ei ole Venäjälle samanlainen ongelma kuin jos Suomi liittyisi Natoon.
– Venäjä ei katso, että EU on uskottava vastus. Tässä on kysymys Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikasta ja Venäjän suurvaltapolitiikasta, Huhtasaari sanoi.
Tuleeko Putinia ikävä?
Huhtasaarta on mediassa yritetty leimattu Venäjä-mieliseksi, mutta hän oli presidenttiehdokkaista ainoa, joka Ylen vaalikoneessa piti Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.
– Venäjä tulee aina olemaan Suomelle potentiaalinen uhka. Realistisempi uhkahan Euroopassa on tällä hetkellä tänne tulevat jihadismi ja terrorismi ja poliittinen islam, mutta kyllä Venäjä tulee meille aina olemaan potentiaalinen uhka, Huhtasaari sanoi.
Huhtasaari ei usko, että Venäjän uhka automaattisesti poistuu heti, kun Putinille joskus valitaan seuraaja.
– Kyllä vähän jo mietin, että millaista henkilöä on Putinin jälkeen tulossa, että tulisiko meille joskus myöhemmin jopa Putinia ikävä, Huhtasaari sanoi.
EU on tulossa T-risteykseen
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto piti tärkeänä, että presidentillä on aktiivinen, keskusteleva rooli myös Eurooppa-kysymyksissä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuunottamatta EU-asiat eivät suoranaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan.
– Jos katsoo esimerkiksi Martin Schulzin esitystä, meillähän hallitus sanoo että mennään keskitietä, mutta me ollaan tulossa ehkä T-risteykseen, ja se joka menee keskitietä, saattaa joutua pusikkoon, Haavisto sanoi.
– On aivan mahdollista, että EU:n toinen puoli kehittää federalistisempia rakenteita, ja toinen puoli eroaa, Haavisto sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei lähtisi kehittämään Eurooppaa enää ollenkaan yhteisvastuun suuntaan.
– Alkujaan lähtökohta EMU:n kehittämisessä oli nimenomaan ei yhteisvastuuta ja jostain kumman syystä sille puolelle on lipsahdettu, Niinistö sanoi.
Huhtasaari jakoi Haaviston käsityksen T-risteyksestä.
– Käytännössä ilman liittovaltiota toimivat valuuttaunionit ovat aina hajonneet. Meillähän ei ole muuta vaihtoehtoa euroalueella kuin liittovaltio tai purkaa tämä. Kumpaa sinä kannatat, Huhtasaari kysyi Niinistöltä.
Huhtasaarella itsellään oli vastaus.
– Tämä valuuttaunioni on epäonnistunut. Ehdottomasti pitää löytää eurolle tiekartta ulos. Kreikka on 80 vuotta eurovankilassa ja heillä ei ole mitään suvereeniutta mihinkään omiin päätöksiinsä, Huhtasaari sanoi.
– EU:n pitäisi olla isänmaiden Eurooppa, itsenäisten maiden Eurooppa ja kauppaliitto. Minä toivon että EU hajoaa kauppaliittoon ja että me saamme itsenäisyyden takaisin niin kuin Norjalla, Sveitsillä ja Islannilla on.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nils Torvalds Presidentinvaalit Eurooppa Euroalue Pekka Haavisto Sauli Niinistö Turvallisuuspolitiikka Laura Huhtasaari Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
Uusimmat

Koskela: Enemmän oikeutta tuottajalle, enemmän voimaa ruokavientiin

Aittakumpu kysyy vapaaehtoisten oikeudesta pelastaa ihmishenkiä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









