
Laura Huhtasaari Ylen vaalikeskustelussa: pitää löytää tiekartta ulos eurosta
Epäonnistunut yhteisvaluutta pitää purkaa, ja unionista pitäisi tulla itsenäisten isänmaiden kauppaliitto, vaati Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari eilen Ylen suuressa presidentinvaalikeskustelussa.
Ylen toimittajien kehittämässä skenaariossa Baltian maat pyytävät Suomelta sotilaallista apua Venäjän ja Naton välisessä konfliktissa. Miten toimisitte presidenttinä, kysyttiin kaikilta ehdokkailta.
– Luonnollisesti Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi vihollisuuksiin. Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa sillä että, me puolustamme meidän ilmatilaa ja aluevesiä ja siinä itse asiassa autamme jo todella paljon, vastasi Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.
Viroon Huhtasaari ei olisi sotilaallista apua lähettämässä.
– Me ensisijaisesti suojaisimme omia alueitamme emmekä antaisi Suomen aluetta kenenkään vihollisuuksien käyttöön.
”EU ei ole suurvalta”
Kun ehdokkaista vain Rkp:n Nils Torvalds kannattaa Nato-jäsenyyttä, ehdokkaita jakaa Nato-kysymystä enemmän suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen turvallisuuspoliittiseen merkitykseen.
Huhtasaari toppuutteli kilpakumppaneitaan, jotka korostivat EU:n Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta. Lauseke velvoittaa jäsenmaat auttamaan EU-maata, joka on joutunut sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi.
– On turha antaa sellaista kuvaa että tämä lauseke olisi sotilaallisesti velvoittava koska näin ei ole. Minä puhun vain tosiasioita.
Huhtasaari muistutti, että EU ei ole sotilaallinen suurvalta varsinkaan nyt kun ydinasevaltio Britannia on tekemässä lähtöä unionista.
– Jos me haluamme sotilaallista selkärankaa niin kyllähän se tulee Yhdysvalloilta.
Huhtasaaren mukaan Venäjäkään ei pidä EU:ta uskottavana sotilaallisena toimijana. Siksi Suomen EU-jäsenyys ei ole Venäjälle samanlainen ongelma kuin jos Suomi liittyisi Natoon.
– Venäjä ei katso, että EU on uskottava vastus. Tässä on kysymys Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikasta ja Venäjän suurvaltapolitiikasta, Huhtasaari sanoi.
Tuleeko Putinia ikävä?
Huhtasaarta on mediassa yritetty leimattu Venäjä-mieliseksi, mutta hän oli presidenttiehdokkaista ainoa, joka Ylen vaalikoneessa piti Venäjää uhkana Suomen turvallisuudelle.
– Venäjä tulee aina olemaan Suomelle potentiaalinen uhka. Realistisempi uhkahan Euroopassa on tällä hetkellä tänne tulevat jihadismi ja terrorismi ja poliittinen islam, mutta kyllä Venäjä tulee meille aina olemaan potentiaalinen uhka, Huhtasaari sanoi.
Huhtasaari ei usko, että Venäjän uhka automaattisesti poistuu heti, kun Putinille joskus valitaan seuraaja.
– Kyllä vähän jo mietin, että millaista henkilöä on Putinin jälkeen tulossa, että tulisiko meille joskus myöhemmin jopa Putinia ikävä, Huhtasaari sanoi.
EU on tulossa T-risteykseen
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto piti tärkeänä, että presidentillä on aktiivinen, keskusteleva rooli myös Eurooppa-kysymyksissä, vaikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa lukuunottamatta EU-asiat eivät suoranaisesti presidentin toimivaltaan kuulukaan.
– Jos katsoo esimerkiksi Martin Schulzin esitystä, meillähän hallitus sanoo että mennään keskitietä, mutta me ollaan tulossa ehkä T-risteykseen, ja se joka menee keskitietä, saattaa joutua pusikkoon, Haavisto sanoi.
– On aivan mahdollista, että EU:n toinen puoli kehittää federalistisempia rakenteita, ja toinen puoli eroaa, Haavisto sanoi.
Presidentti Sauli Niinistö sanoi, ettei lähtisi kehittämään Eurooppaa enää ollenkaan yhteisvastuun suuntaan.
– Alkujaan lähtökohta EMU:n kehittämisessä oli nimenomaan ei yhteisvastuuta ja jostain kumman syystä sille puolelle on lipsahdettu, Niinistö sanoi.
Huhtasaari jakoi Haaviston käsityksen T-risteyksestä.
– Käytännössä ilman liittovaltiota toimivat valuuttaunionit ovat aina hajonneet. Meillähän ei ole muuta vaihtoehtoa euroalueella kuin liittovaltio tai purkaa tämä. Kumpaa sinä kannatat, Huhtasaari kysyi Niinistöltä.
Huhtasaarella itsellään oli vastaus.
– Tämä valuuttaunioni on epäonnistunut. Ehdottomasti pitää löytää eurolle tiekartta ulos. Kreikka on 80 vuotta eurovankilassa ja heillä ei ole mitään suvereeniutta mihinkään omiin päätöksiinsä, Huhtasaari sanoi.
– EU:n pitäisi olla isänmaiden Eurooppa, itsenäisten maiden Eurooppa ja kauppaliitto. Minä toivon että EU hajoaa kauppaliittoon ja että me saamme itsenäisyyden takaisin niin kuin Norjalla, Sveitsillä ja Islannilla on.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Nils Torvalds Presidentinvaalit Eurooppa Euroalue Pekka Haavisto Sauli Niinistö Turvallisuuspolitiikka Laura Huhtasaari Venäjä
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.