Kuntien talous oli monin paikoin kriisissä jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa epidemiaa, ja nyt koronaviruksen aiheuttama poikkeustila ja epävarmuus vaikeuttavat tilannetta entisestään. Kuntien menot kasvavat ja tulot vähenevät. Tilannetta ei ole realistista paikata kunnallisverokorotuksella. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri peräänkuuluttaa hallitukselta konkretiaa. Hän nostaa esille myös etäyhteyksillä toteutettujen oikeudenkäyntien ongelmat. Hän on jättänyt kaksi kirjallista kysymystä ministerien vastattavaksi.

– Kuntatalous oli kriisissä jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa epidemiaa, ja nyt koronaviruksen aiheuttama poikkeustila ja epävarmuus hankaloittavat sitä entisestään, kun kuntien menot kasvavat ja tulot vähenevät. Tilannetta ei ole realistista paikata kunnallisverokorotuksella, sillä myös verotuottojen odotetaan notkahtavan, Meri kirjoittaa kysymyksessään.

– Hallitus piti maanantaina 23.3. kunnille tiedotustilaisuuden, jolta odotettiin paljon, mutta mitään konkreettista taloudellista tukea kunnille ei luvattu. Hallituksen ministerit myös toivoivat, että kunnat eivät aloittaisi yt-neuvotteluja ja lomautuksia tai irtisanomisia. Kunnat voivat siirtää työntekijöitä väliaikaisesti muihin tehtäviin, jos sopivaa tehtävää löytyy, mutta kaikille ei sellaista välttämättä löydy tai rahaa ei ole.

– Jotta kunnat pystyisivät toteuttamaan ministerien toiveen, ne tarvitsisivat työkaluja ja apua sekä konkreettisia ratkaisuja ja ennen kaikkea rahaa, Meri jatkaa.

KT Kuntatyönantajien tekemän tuoreen selvityksen mukaan pelkästään heikon taloudellisen tilanteen vuoksi vajaat 8 % vastanneista kuntatyönantajista (224 kuntaa ja kuntayhtymää) on päätymässä lomautuksiin. Koronaviruksen aiheuttamien olosuhteiden takia monien kuntien ja kuntayhtymien talous huononee entisestään, ja siksi yli 12 % kertoi lomautustarpeen syntyvän kummastakin syystä.

– Mitä konkreettista taloudellista tukea hallitus on antamassa kunnille ja milloin? Ymmärtääkö hallitus, että kunnat eivät voi tasapainottaa talouttaan, kuten normaalioloissa? Entä onko tähän tulossa mitään helpotusta, Meri kysyy.

Toinen kysymys koskee tuomioistuimissa olevaa ongelmaa järjestää etäyhteyden avulla oikeudenkäyntejä. Tällä hetkellä fyysistä läsnäoloa vaativat yli 10 hengen oikeudenkäynnit järjestetään useammassa salissa etäyhteyden avulla ja muut istunnot pyritään järjestämään täysin etäyhteyden avulla.

– Tuomioistuinvirasto on antanut suosituksen, jonka mukaan fyysisten oikeudenkäyntien sijaan istunnot järjestettäisiin mahdollisuuksien mukaan etäyhteyden avulla. Olen kuitenkin saanut palautetta tuomioistuimissa työskentelevältä henkilökunnalta, että etäyhteyksissä on huomattavia ongelmia.

– Julkisuudessa myös Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden laamanni Tuija Turpeinen on kertonut, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan käräjäoikeus on perunut kaikki istuntonsa pääsiäiseen asti ja syynä on nimenomaan merkittävät ongelmat etäyhteyksissä, Meri perustelee.

– Vaikka suositukset itsessään ovat hyviä, olen huolissani siitä, että annetaan tällaisia suosituksia ja määräyksiä, mutta toisaalta ei työvälineitä, joilla niitä voisi noudattaa. Oikeudenkäyntien turvaaminen on tärkeä asia ihmisten oikeusturvan suojelemiseksi, sillä on asioita, joita on pakko ratkaista tuomioistuimissa. Siksi kysyn ministeriltä, onko ministeri tietoinen tuomioistuimien etäyhteysongelmista ja aiotaanko niille tehdä jotain ja jos, niin mitä ja millä aikataululla?

SUOMEN UUTISET