Suomen kuntien verotulot eivät riitä kattamaan niiden käyttömenoja. Pohjois-Suomessa kuntaveroilla katetaan menoista jopa alle kolmannes. Kuntien henkilöstömenot ovat kasvaneet vuodesta toiseen silloinkin, kun väkimäärä ja tehtäväkenttä pysyvät samoina. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén patistaa kuntia menoleikkauksiin Uuden Suomen Puheenvuorossa.

Professori Matti Virén huomauttaa, että kahdenkymmenen vuoden aikana kuntien velka on likimain viisinkertaistunut yli 24 miljardiin euroon. Viime vuosikymmenen nousukaudenkin aikana kuntien talous on ollut kroonisen alijäämäistä.

Virén kirjoittaa, että valtion tasolla alijäämän on katsottu johtuvan veroleikkauksista. Sama syntipukki ei toimi kuntatasolla. Virénin mielestä kuntien toistuva alijäämä pakottaa kunnat menoleikkauksiin.

– Tiedän, että aina kun ruvetaan puhumaan julkisen sektorin leikkauksista, julkisen setorin edustajat ottavat esiin lasten syöpäosaston, Virén tuskailee näköalattomuutta.

Sote-uudistus ei korjaa alueellista kehitystä

Alueellinen kehitys heikentää Pohjois-Suomen kuntien mahdollisuuksia järjestää valtion velvoittamia tehtäviä. Virén hämmästelee esimerkiksi Posion mahdollisuuksia toteuttaa oppivelvollisuuden pidentäminen. Alijäämäongelma vaivaa myös Etelä-Suomen kuntia.

Koronavirus runtelee kuntien taloutta rajusti viime vuosien talouskasvuvuosien jälkeen. Virénin mukaan kuntien on pakko tarkastella menojaan.

Taikatemppuja ei oikein ole. Sote-uudistus ei käännä alueellisen kehityksen pyörää toiseen suuntaan. Ongelmakuntien liittäminen toisiin ongelmakuntiin ei sekään ratkaise kuntien talousahdinkoa. Valtio voisi ottaa kuntien tehtävät itselleen, mutta kuntien itsenäisyys menettäisi merkityksensä.

Henri Alakylä