PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen ei ymmärrä, miksi kokoomusnaiset älähtivät, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti, että STEA-avustuksia saaville järjestöille tulee ehdoksi 75 000 euron palkkakatto.
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman päätti torstaina, että STEA-avustuksia saaville järjestöille tulee ehdoksi 75 000 euron palkkakatto. Uudistus osuisi reiluun 200 järjestön pomoon.
Perussuomalaiset kansanedustajat ovat kiitelleet palkkakattopäätöstä sosiaalisen median kanavilla, mutta kokoomusnaiset julkaisivat tiedotteen, jolla he ilmoittivat vastustavansa järjestöpomojen palkkakattoa. Heidän mielestään liikutaan vaarallisilla poluilla, jos valtio alkaa sanella yksityiskohtaisia ehtoja kuten mekaanisia palkkakattoja.
Perussuomalaisten Rami Lehtinen hämmästelee kokoomusnaisten linjaa.
– Mielestäni on hyvä, että ministeri Rydman on hakenut keinoja, joilla pyritään varmistamaan rahojen kohdentuminen hallinnon sijasta autettavien hyvinvointiin. Miksi kokoomusnaisissa vastustetaan tällaisia toimia?
Kokoomusnaisten tiedotteessa kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen ihmettelee Rydmanin leikkauksia järjestökenttään, jotka murentavat heidän mukaansa suomalaista hyvinvointia. Lisäksi Keto-Huovinen pitää leikkauksia inhimillisesti sekä taloudellisesti vastuuttomina. Lehtisen mielestä valtion taloudellinen tilanne on haastava ja hänen mielestään säästöjä pitäisi hakea entistä enemmän johtotason tehtävistä myös hyvinvointialueilta.
– Järjestöpomojen palkkakatto on hyvä avaus, mutta toimia tarvitaan edelleen. Hyvinvointialueiden palkkaharmonisoinnin jälkeen johtajien palkkiot nousivat merkittävästi. Vuoden 2024 tilastojen mukaan hyvinvointialueilla on johto- hallinto, esikunta- ja tukitehtävissä yli 25 000 henkilöä, joiden palkkoihin menee 1,7 miljardia valtion rahoja, Lehtinen toteaa.
Lehtinen ihmettelee, miten kokoomusnaiset haluaisivat tehdä säästöjä sote-kentälle, jos hallinto pidetään erityissuojelussa.
– Jos johtajien palkkoihin ei saa koskea, niin miten kokoomusnaiset haluaisivat tehdä säästöt? He ovat varsin tietoisia valtion taloudellisesta tilanteesta. Säästöjä on haettava ja mielestäni paisuneen hallinnon vähentäminen on yksi oikeudenmukaisimmista tavoista tehdä säästöjä, ellei oikeudenmukaisin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sosiaali-ja terveysministeri Wille Rydmanin päätös STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta ei miellytä kokoomuksen naisjärjestöä. Kokoomusnaisten mielestä päätös on väärä ja populistinen avaus.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjasi torstaina valtion avustuksia saaville sote-järjestöille asetettavasta 75 000 euron palkkakatosta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman on päättänyt sosiaali- ja terveysministeriön myöntämiin STEA-järjestöavustuksiin vuodesta 2027 alkaen sovellettavasta palkkakatosta.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö Soste esittelee poliittisia tavoitteitaan Ylen laajassa artikkelissa, keppihevosena köyhien ihmisten asemaa käyttäen. Aiempien vuosien epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan kytkennän asiaan Soste sivuuttaa täysin. Valtiovarainministeri Riikka Purra Purra luonnehtii järjestörakennetta mädäksi ja korruptatiiviseksi, jossa toimitaan veronmaksajien rahoilla kuin vasemmistopuolueissa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo MTV:n Uutisextran haastattelussa olevansa valmis hakemaan säästöjä sote-menoihin leikkaamalla järjestöjen valtionavustuksia. Ministeri kritisoi myös poliitikkojen ja heidän avustajiensa sijoittumista järjestöihin sekä kolmannen sektorin tottumista veronmaksajan tukeen.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Viikon suosituimmat
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Suomalaiset eivät ole suvaitsemattomia ja Suomi on maailman onnellisin maa. Tätä ei juurikaan uskoisi, kun seuraa valtamedian fiktiota rasismista ja vihapuheesta, joka on kietonut valtakunnan mustaan syleilyynsä. Yleensä maalittaminen toki rajoitetaan perussuomalaisiin, mutta summa summarum: vastakkainasettelua lietsova uutisointi on muunneltua totuutta.
Saksalaisia innostetaan ilmiantamaan toisiaan matalalla kynnyksellä rasismista, vihapuheesta, syrjinnästä ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, kuten äärioikeistolaisuudesta. Ilmoituksia voi jättää satoihin julkisiin ja yksityisiin toimipisteisiin ja nimettömänä myös netissä. Ilmiannettujen suojaksi on perustettu nyt myös ilmiantojen ilmiantokeskus.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkysen mielestä laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on erittäin vaarallinen ja sitä käytetään työkaluna uusien ennakkotapausten hakemiseksi, jolloin sananvapaus kaventuu tapaus tapaukselta.
Suomi on perunut niin kutsuttujen irakilaiskaksosten turvapaikan ja pysyvän oleskeluluvan heidän muodostamansa turvallisuusuhan vuoksi. Kotimaassaan etsintäkuulutettu kaksikko uhkailee suomalaisia, mutta heitä ei voida karkottaa ihmisoikeussopimuksiin liittyvän palautuskiellon vuoksi. Maahanmuuttoviraston mukaan veljeksiä voisi uhata Irakissa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
The Telegraph -lehti julkaisi viime viikonloppuna laajan artikkelin, jossa lehti nostaa Suomen esimerkiksi siitä, miten massamaahanmuutto kuormittaa julkista taloutta. Artikkelin mukaan Suomi on esimerkki massamaahanmuuton taustalla olevasta valheesta: lupaukset maahanmuuton taloudellisista hyödyistä eivät pidä paikkaansa, kun tarkastelu kohdistuu tulijoiden todellisiin elinkaarikustannuksiin.
Maahanmuuttajien eläkkeet ovat nousseet puheenaiheeksi. Onneksi, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää, jolla oli ollut hiljattain vieraana eduskunnassa Libanonista Suomeen lomalle saapunut hyvä ystävä. Mäenpään libanonilaisystävä oli tutustunut suomalaiseen anteliaaseen kotouttamispolitiikkaan käytännössä ja ihmetellyt kovasti, miten Suomella on varaa tällaiseen.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan eduskunnalla ei ole teoriassakaan mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin kansanedustaja Päivi Räsäsen saaman tuomion pohjalta. - Enkä näe sitä tarpeelliseksikaan, Halla-aho sanoo Iltalehdelle.
Valtiovarainministeri Riikka Purra herättelee mediaa - ja laajemminkin julkista keskustelua siitä, että islamin naisvihamieliset perinteet ja tavat ovat todellinen ongelma Suomessa – eivät siis mitenkään vähäpätöinen tai ohimenevä ilmiö.
Pitkään velkaantunut Tampere aloitti vuosia kestävät säästötalkoot, mutta silti kaupungilla riittää rahaa toissijaisiin menoihin. - Samaan aikaan, kun kouluista nakataan ulos rehtoreita ja koulukirjoja, kiikutetaan sisään taideteoksia, kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius ihmettelee kaupungin rahankäyttöä.
